Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 1/2009 Kirkkohallituksen toimintakertomuksesta, Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä ja tasekirjasta, tilintarkastuskertomuksesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä vuodelta 2008

Täysistunto:
Perjantaina 8 päivänä toukokuuta 2009 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Ottakaa mukava asento, en valitettavasti onnistunut kirjoittamaan aivan lyhyttä puhetta. Olette te pidempiäkin saarnoja kuulleet. Vuosi 2008 on ollut, niin kuin hyvin tiedämme suuren taloudellisen ja murroksen vuosi. Tästä syystä kirkon keskusrahaston, eläkelaitoksen ja muun toiminnan sijoituksiin on jouduttu tekemään suuret arvon alennukset, mikä on vaikuttanut voimakkaasti tilinpäätökseen. Toisaalta käyttötalouden osalta talousarvio on toteutunut varsin hyvin. Tarkat luvut olemme saaneet selkeässä muodossa kirkkoneuvos Rantasen lähetekeskustelussa esittämissä kalvoissa, siksi tässä puheenvuorossa otan esiin vain joitakin tilinpäätöksestä erikseen poimittuja lukuja.

Keskusrahaston talous jakaantuu kahteen pääosaan, eläkelaitokseen ja keskusrahaston muuhun talouteen. Kirkon eläkelaitos ja sen kyky kantaa vastuu kirkon eläkkeistä pitkälle tulevaisuuteen kirkon jäsenmäärän mahdollisesti vähentyessä on ollut pitkään suuren huolen aiheena. Osansa tästä huolesta kantaa kirkolliskokous, joka ei ajoissa aloittanut rahastointia kirkon eläkkeiden maksamista varten, niin kuin maanantaina kuulimme. Tästä on hyvä ottaa oppia. Aroilla ja viivästyneillä päätöksillä meillä on erinomainen mahdollisuus vaikeuttaa kirkon tehtävän toteutumista. Kirkon eläkelaitoksen tulevaisuuden kannalta tärkeä asia vuonna 2008 oli palvelusopimuksen solmiminen eläketurvan toimeenpanon siirtämisestä Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi ostopalveluna vuoteen 2011 mennessä. Asiastahan oli tehty aiesopimus jo vuonna 2007. Siirto etenee suunnitellussa aikataulussa, osin sitä nopeamminkin. Siirto vähentää työvoiman tarvetta eläketoimistossa. Henkilöstön vähentämisen osalta siirto näyttää toteutuvan ilman suuria ongelmia, mikä on hieno asia. Toinen tärkeä asia on se, että sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tulee tämän vuoden elokuun loppuun mennessä valmistella esitykset kirkon eläkesäätiöstä, johon on tarkoitus siirtää eläkerahaston varat ja joka kantaa jatkossa vastuun kirkon eläkkeiden rahoittamisesta. Kauan harkittu suunnitelma lähtee siis toteutumaan. Palvelusopimuksen tekemiselle ja eläkesäätiön perustamisella on tarkoitus turvata kirkon eläkkeiden maksaminen tulevaisuudessa. Eläkerahaston sijoitustoiminnan osalta vuosi oli vaikea, sijoitusten arvon alennukset olivat 120 milj. euroa. Melkoinen summa, jos sitä pitäisi palkkapussista maksaa. Rahaston omaisuuden arvo oli vuoden päättyessä noin 675 milj. euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 117 milj. euroa suurempi. Eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotuotto oli -17,56 %. Arvopaperisijoitukset ylittivät kuitenkin vertailuindeksinsä 2,1 % -yksiköllä, mitä voi pitää hyvänä saavutuksena. Eläkerahaston taloudesta löytyy viime vuodelta kuitenkin myös myönteisiä lukuja. Eläkerahastoon siirretty eläketoiminnan toimintajäämä eli eläkemaksujen ja eläkekulujen erotus oli 27,4 milj. euroa. Summa oli 17,3 milj. euroa vuoden 2008 talousarviossa arvioitua suurempi. Eläkemaksutuottoja kertyi 14,9 milj. euroa arvioitua enemmän ja eläkekuluja 2,4 milj. arvioitua vähemmän. Eläkerahaston sijoitustoimintaa ohjaa eläkerahaston johtokunta, jonka toiminnan keskeisiä asioita on kuvattu sen antamassa toimintakertomuksessa ja talousvaliokunnan mietinnössä.

Kirkon keskusrahaston muu toiminta jakaantuu kolmeen osaan, kirkon yhteiseen toimintaan, hiippakunnalliseen toimintaan ja avustuksiin. Kirkon yhteisen toiminnan toimintajäämä eli nettokulut olivat 21,7 milj. euroa. Hiippakunnallisen toiminnan nettokulut 10,8 milj. ja avustusten 14,5 milj. euroa. En malta olla sanomatta, ettei se niin kauhean suuri tämä hiippakuntien käytössä oleva määräraha ole, kun oman seurakuntanikin nettokulut ovat 6,3 milj. ja hiippakunnat elävät 10 miljoonalla.

Keskusrahastossa on myös muutama omakatteinen rahasto, joista tärkeimmät ovat Kansainvälisen ekumeenisten yhteyksien rahasto ja Diakoniarahasto. Vuoden aikana kirkkohallituksen organisaatiota uudistettiin siirtämällä tukipalveluyksikkö ja tietohallintoyksikkö hallinto-osastolta talousosastolle. Tämä tietohallintoyksikön siirtäminen on lipsahtanut pois talousvaliokunnan mietinnöstä ja se voitaneen vielä mietinnön niiltä osin täydentää. Talousosastoon perustettiin vuoden alusta hankintayksikkö, joka osallistui 18 hankinnan kilpailuttamiseen. Hankintayksikkö auttaa kirkkohallituksen yksikköjä ja pieniä seurakuntia erilaisissa hankintatoimeen liittyvissä kysymyksissä. Talousvaliokunta pitää hankintayksikön perustamista ja sen toiminnan aktiivista kehittämistä tärkeänä.

Keskusrahaston toimintaan varattiin talousarviossa 50,6 milj. euroa, toteutuma oli 47 milj. euroa, eli 3,6 milj. euroa arvioitua pienempi. Erosta noin 1 milj. syntyi suuremmista toimintatuotoista, mitä oli arvioitu, tähän sisältyi Kaisaniemenkadulta myydystä toimintatilasta saatu 700 000 euroa. Avustuksista jäi käyttämättä 1,7 milj., nämä käytetään vuonna 2009. Siitä kirkkohallitus on pääosin jo tehnyt päätöksenkin. Hiippakunnallisesta toiminnasta kertyi säästöä 0,9 milj., josta suurin osa noin 0,7 milj. euroa selittyy sillä, että kehittämisavustuksiin varattua määrärahaa ei ole käytetty täysimääräisenä. Seurakuntamaksutuotot olivat 49 milj. euroa. Rahoitustoiminnan alijäämä -4,2 milj. euroa, sijoitus- ja rahastotuottoihin tehdyt arvonalennukset yhteensä 6,6 milj. euroa. Arvon alennusten johdosta tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi 3,2 milj. euroa.

Kirkolliskokous hyväksyi vuosien 2009-2011 toimintasuunnitelmassa toteutettavaksi suuria, tärkeinä pidettyjä hankkeita, joita ovat Meidän kirkko 2015, strategian jalkautus, seurakuntien rakennemuutoksen tukeminen, hengellinen elämä verkossa, jäsentietojärjestelmä ja Heta-palvelukeskuksen suunnittelu. Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja hankkeiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan niiden edetessä. Sen verran paljon näihin hankkeisiin panostetaan, että seuranta ja arviointi on välttämätöntä. Talousvaliokunta toteaa myös, että suuria uusia hankkeita ei ole mahdollista käynnistää seurakunnilta perittävää perusmaksua nostamatta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kirjattu vuoden 2010 perusmaksuksi 8,2 %. Talousvaliokunta ei pidä mahdollisena perusmaksun nostamista tätä korkeammaksi seurakuntien kiristyneen taloustilanteen vuoksi. Tämä edustajienkin on varmaan hyvä huomata erilaisia talousarvioesityksiä pohtiessaan. Tämän päivän esitykset ovat vastuullisia esityksiä, joissa otetaan huomioon kirkon heikentynyt taloustilanne, ainakin tilapäisesti heikentynyt taloustilanne.

Vuoden 2008 investointimenot olivat 3,4 milj. euroa. Investoinnit jäivät 400 000 euroa arvioitua pienemmäksi. Suurimmat investoinnit olivat keskushallinnon ja koko kirkon atk-järjestelmien hankinnat ja hiippakuntien kiinteistöjen korjaukset. Investoinnit eivät toteutuneet täysin talousarvion mukaisesti, ylityksiä syntyi kiinteistöjen korjauksista. Tietohallinnon hankintoihin käytettiin arvioitua vähemmän rahaa. Kehityshankkeisiin liittyvät tietohallintoinvestoinnit ovat suuria. Siksi talousvaliokunta pitää tärkeänä, että ne eritellään jatkossa hankekohtaisesti ja että investointien sitovuustaso määritellään.

Vielä muutama sana kahdesta omakatteisesta rahastosta. Kirkon kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahasto perustettiin vuoden 1999 lopussa. Viime vuoden lopussa rahaston pääoma oli 4,8 milj. euroa. Tavoitepääoma taisi aikanaan olla 30 milj. markkaa. Toimintansa aikana rahasto on myöntänyt avustuksia lähes 500 000 euroa, suurimpana vuonna 2006 Luterilaisen Maailmanliiton lahjarahastoon myönnetty 450 000 euroa. Talousvaliokunta on saanut avustusten kohdentamisesta selvityksen, ja pitää myönnettyjä avustuksia perusteltuina sekä rahaston sääntöjen mukaisina.

Kirkon Diakoniarahaston toiminnan painopiste on seurakuntien kotimaassa tapahtuvan taloudellisen avustustyön tukeminen. Tukea annetaan avustuksina, joita seurakunnat voivat hakea alueensa avun tarvitsijoille. Diakoniarahastoon tuli viime vuonna avustushakemuksia 400 kappaletta, avustuksia myönnettiin 355, yhteensä 840 000 euroa. Tuloja Diakoniarahasto sai yhteisvastuukeräyksestä 55 000, kolehdeista 210 000 ja muita lahjoitustuottoja vajaat 200 000 euroa. Rahaston varat olivat vuoden 2008 lopussa 2,7 milj. euroa.

Mielenkiintoisena asiana Diakoniarahastoon liittyen voi mainita, että loppuvuodesta 2007 perustettiin tukikummisäätiö. Vuoden 2008 aikana säätiö sai lahjoituksia 267 000 euroa. Tämän säätiön tarkoituksena on Suomessa asuvien hädänalaisessa asemassa olevien lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen ja heidän elinolojensa parantaminen. Säätiö on itsenäinen, mutta jakaa avustuksensa kirkon Diakoniarahaston kautta, jolle esitykset avustuksista tekevät seurakuntien diakoniatyöntekijät. Ensimmäisenä toimintavuotenaan säätiö auttoi 84 lasta, nuorta tai perhettä ja käytti avustuksiin 90 000 euroa. Avustuksista 75 % käytettiin harrastustoimintaan, 19 % opiskelukustannuksiin ja loput muihin kohteisiin. Tämän säätiön perustajat ja lahjoittajat ansaitsevat varmasti lämpimän kiitoksen.

Talousvaliokunta katsoo, että kirkkohallituksen ja hiippakuntien taloutta on hoidettu hyvin, siitä kiitokset kaikille asianosaisille. Kirkkohallitus esittää, että vuoden 2008 alijäämä 3,4 milj. euroa kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämään. Talousvaliokunnan viisi pontta ovat mietinnössä.


Paluu