Puheenvuoro



Huttunen Jukka, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, yritän puhua lyhyesti, koska täällä on monet niistä asioista, joita alun perin ajattelin puhua, sanottu ja toisto ehkä vain heikentää niiden arvoa tällä hetkellä. Kuitenkin muutamaan asiaan on pakko puuttua. Ystäväni Antti Sipola aloitti asioissa, joissa hän hyvin kauniilla ja runollisella tavalla yllytti meitä ajattelemaan, että nyt täällä seurakuntien päätösvaltaa nujerretaan. Täällä on puhuttu virkavaltaistumisesta ja keskusvallan kasvamisesta HeTan myötä. Minun on kovin vaikea ymmärtää, miten tällaisia asioita tapahtuu. Piispa Vikström puhui mm. hallinnon ja toiminnan erittelystä. Mistä tässä on kysymys? Tässä on kysymys tekniikasta, joka hoidetaan jossakin. Ei mikään hallinto ja toiminta erkane yhtään mihinkään. Ei ole kysymys päätöksenteosta vaan yksinkertaisten asioiden hoitamisesta. Sanon sen, että kun itse toimin Espoon seurakuntayhtymässä, olen siellä ensimmäisen kerroksen kulmahuoneessa. Yläpuolellani on talouspalvelut, joissa tällä hetkellä tehdään näitä meidän toimia. Minulle on aivan yhdentekevää, ja seurakunnalle on aivan yhdentekevää miten ja mihin paikkaan virtuaalinen tieto menee ja missä se hoidetaan. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä siellä tapahtuu. Tietenkin, jos me haluamme säilyttää tässä sellaisen ikään kuin lintukodon, että uskomme ettei maailma ole muuttunut ja virtuaalinen maailma ei muuta tätä maailmaa tältä osin, silloin voimme ajatella näin. Tästä pääsenkin siihen, että kaikkein huimin ja kauhistuttavimmalta kuulostava ajatus on se, että me tämän prosessin jälkeen olemme ikään kuin valmiit epäilemään Kirkkohallituksen tekemiä taloudellisia laskelmia, emmekä pysty kuitenkaan sanomaan yhtään mitään siitä toisesta vaihtoehdosta. Kauhistuneena kuuntelin edustaja Kujalaa. Kiirehdin äkkiä tuonne vessaan, etten olisi kuullut ja ihan säikähtänyt. Tämä tilannehan säilyy samanlaisena, jos emme nyt tee mitään. Nyt ei kulu ollenkaan rahaa! Minun mielestäni meidän tässä salissa pitää tajuta kellon lyönti kirkon taloudessa. Meillä ei ole aikaa kymmeniä vuosia harrastaa tällaisia juttuja. Meidän tulee tehdä aika nopeasti ja perusteellisesti asioita ja tehdä päätöksiä. Me olemme kirkolliskokous, emmekä Huittisten kirkkovaltuusto. Meidän pitää tarvittaessa jopa pikkuisen rajata seurakuntien itsemääräämisoikeutta, jos se sillä tavalla nähdään. Tässä tapauksessa me rakennamme systeemin, joka hoitaa seurakuntien puolesta asioita. Vetoaisin nyt siihen eilisen illan käden liikkeeseen. Nähkää nyt niitä suuria kaaria tässä asiassa. Kiitos Signe, kiitos Sami. Te olette juuri niitä, jotka katselette oman elämänne tulevaisuuteen. Ja meidän pitäisi nyt kuunnella näitä nuoria ihmisiä.




Paluu