Puheenvuoro



Kotila Heikki, edustaja

Otsikko:
Kaste ja kummien määrä (KJ 2:17) (Edustaja-aloite 7/2009)

Täysistunto:
Torstaina 7 päivänä toukokuuta 2009 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat kirkolliskokouksen jäsenet. Tätä kysymystä voitaisiin tarkastella hyvin käytännöllisenä ja hyvin pragmaattisena ongelmana meidän kirkossamme. Näinä päivinä, kun joku sanoo, että "jäsenkato", kaikki tekevät ihan mitä hyvänsä. Kummiuteen avautuu hyvin monia ja tärkeitä näkökulmia kirkon traditiosta ja kirkollisen elämän ja kansanuskon suhteesta, joita en käy tässä sen kummemmin pohtimaan. Haluan tuoda tähän yhden teologisen näkökulman. Katson niin, että sakramenttiteologista näkökulmaa ei voida unohtaa edes silloin, kun päätöksenteon kohteena oleva asia nousee hyvinkin käytännöllisestä ja pragmaattisesta ongelmasta. Täällä on todettu, että kaste on kummiutta tärkeämpi asia. Tämä tärkeä lähtökohta on tullut esille. Kastekäytännöllä ja kummiudella on kuitenkin tärkeä yhteys siinä mielessä, että kaste, usko ja opetus kuuluvat yhteen. Kastekäsky liittää yhteen kasteen ja opetuksen. Kirkko kastaa lapsia siinä luottamuksessa, että heille aikoinaan opetetaan, mitä kaste merkitsee, mitä se lahjoittaa ja mihin se kutsuu ja velvoittaa. Tässä mielessä kirkko kastaa lapsia aikuisten uskon varassa. Tätä ilmentävät kastetoimituksen kastekysymykset ja ennen kaikkea uskontunnustuksen lausuminen, joka on hyvin keskeinen osa kastetoimitusta. Lapsi kastetaan "Tähän uskoon ja sen lupausten omistamiseen", niin kuin käsikirjassa sanotaan. Mielestäni ei ole olennaista se, onko kummeja minimissään yksi tai kaksi. Aloite on varmasti perusteltu eikä se ole kirkon perinteen vastainen, vaikkakin se nousee esille, kuten on tullut esille, hyvin pragmaattisista lähtökohdista ja käytännön ongelmista.

Tämä aloite itsessään herättää meidän oloissamme tärkeän kysymyksen, jota on mielestäni pohdittava muuallakin kuin perustevaliokunnassa. En suinkaan ehdota tämän aloitteen lähettämistä muihin valiokuntiin, vaan haluan nostaa tämän vaan yleisenä keskusteluasiana esille. Miten kasteopetus toteutuu meidän kirkossamme riittävällä tavalla, kun kasteen ulkoisten kriteerien täyttäminenkin alkaa olla vaikeaa? Kirkko siis kastaa uskon varassa. Lapsia kastettaessa kaste toteutetaan luottamuksessa siihen, että vanhempien ja kummien ja tietysti myös laajemman yhteisön usko kantaa heitä. Kannatan tätä aloitetta, mutta toivon, että sitä miettiessämme pohtisimme myöskin sitä, kuinka kasteopetus toteutuu meidän maallistuvassa Suomessamme. Täyttyvätkö kasteen edellytykset - nyt en puhu kirkkojärjestyksen antamista edellytyksistä vaan kasteen teologisista edellytyksistä - täyttyvätkö kasteen edellytykset siinä mielessä, että lapset kastetaan uskon yhteisön yhteyteen, mikä on teologisesti lapsikasteen peruste. Tämä on hyvin vakava haaste kirkon ja seurakuntien kasvatustyölle.


Paluu