Puheenvuoro



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä marraskuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, edustaja Siukonen kysyy:
Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunta (KION) on toiminut yli kolmetoista vuotta kirkkohallituksen asettamana asiantuntijaelimenä, jonka tehtävänä on ollut seurata ja edistää ihmisoikeuksien kehittymistä Suomessa ja kansainvälisesti ja kehittää Suomen ev.lut. kirkossa tehtävää rauhantyötä sekä tukea seurakuntien ihmisoikeus- ja rauhankasvatusta ja kristittyjen aktiivista osallistumista rauhantyöhön. Neuvottelukunnan kokoonpano on ollut asiantuntijuusprofiililtaan varsin korkea ja sen kannanotot on huomioitu varsin hyvin mediassa ja yleensä yhteiskunnassa. KION:n toimikausi päättyi viime toukokuun loppuun eikä uutta neuvottelukuntaa ole nimetty. Miksi uutta neuvottelukuntaa ei ole nimetty ja kuka ottaa hoitaakseen KION:n merkittävän työkentän?

Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnan piirissä syntyi muutama vuosi sitten keskustelua siitä, millä tavalla ihmisoikeusasioita voitaisiin parhaiten Kirkkohallituksessa edistää. Kysyjänkin mainitsemat korkean tason asiantuntijat eivät kokeneet työskentelyä mielekkääksi. Asiaa ryhdyttiin silloin selvittämään työryhmän puitteissa, johon osallistui myös tasa-arvioasioiden neuvottelukunnan edustajat. Tavoitteena oli etsiä sellaisia toimintatapoja, joilla mainittujen neuvottelukuntien työn piiriin kuuluneita asioita voitaisiin edistää entistä tehokkaammin. Taustalla oli myös se tosiseikka, että ihmisoikeus- ja rauhantyön sihteerin määräaikainen tehtävä oli tulossa päätökseensä, eikä jatkossa olisi valmisteluresurssiakaan kovin paljon käytettävissä. Työryhmä totesi, että KIONin tehtäväkentässä oli kolme asiakokonaisuutta, jotka olivat osittain ristikkäisiä ja siksi hankalia toteuttaa neuvottelukunnan puitteissa. Nämä olivat 1) asioiden valmistelu kirkkohallituksen käsittelyyn asiantuntijaelimenä, 2) verkostoituminen ja asioiden työstäminen ihmisoikeustoimijoiden kentässä ja kannanotot esimerkiksi kirkkoa koskeviin sisäisiin asioihin 3) vaikuttamisen laajemmin yleisön parissa. Työryhmän ehdotti, että uusia neuvottelukuntia ei enää niiden kauden päättyessä nimettäisi, vaan näitä kolmea tehtäväkenttää pyrittäisiin edistämään toisella tavalla. Ensinnäkin
- Asioiden valmisteluun kirkkohallituksessa on toiminnallisella osastolla, pääosin jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikössä työvoimaa, joka voi laatia taustoja lausuntoihin ja kannanottoihin. Tätä asiaa hoitaa ja koordinoi jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön apulaisjohtaja.
- Laajempaan asioiden esiin nostamiseen työryhmä esitti ihmisoikeusfoorumien järjestämistä esimerkiksi kerran vuodessa. Tällöin voitaisiin nostaa esille tai käsitellä teemoja, jotka ovat tärkeitä. Asiantuntijavoimia voitaisiin näin käyttää tehokkaammin kuin aiemmassa neuvottelukuntatyössä. Tällainen foorumi on järjestetty jo kerran, viime vuoden lopulla ja seuraava on tulossa alkuvuodesta 2013.
- Vaativin tehtävä on ihmisoikeuskannanottojen laatiminen esimerkiksi kirkon piiriin kuuluvista asioista. Hankaluus tässä on ollut se, että on vaikea toimia uskottavan puolueettomasti osana kirkkoa, jos sitä pitäisi samalla pystyä tarkastelemaan objektiivisesti ulkopuolelta. Asia on siis järjestettävä jollakin tavalla kirkon tai ainakin kirkkohallituksen ulkopuolisen elimen toimesta. Alustavia neuvotteluja on käyty kahden eri tahon kanssa asian tiimoilta, mutta toimivat ratkaisut edellyttäisivät sen suuruista rahoitusta, jota ainakaan tähän mennessä ei ole voitu talous- ja toimintasuunnitelmaan sijoittaa.
Eräs ratkaisumalli on kuitenkin löytynyt, jota nyt tällä hetkellä voidaan hyödyntää. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä toimii Ihmisoikeuskeskus. Sillä on ihmisoikeusvaltuuskunta, joka koostuu kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeustutkimuksen sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvien tahojen edustajista. Pysyvinä jäseninä valtuuskuntaan kuuluvat ylimmät laillisuusvalvojat, erityisvaltuutetut ja Saamelaiskäräjien edustaja. Oikeusasiamies asetti valtuuskunnan 29.3.2012 ja nimitti sille 40 jäsentä toimikaudelle 2012–2016. Kirkkomme edustajana ihmisoikeusvaltuuskunnassa on yksikön päällikkö, teologian tohtori Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta. Hän on ollut myös Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnan jäsen. Ihmisoikeuskeskuksen ja sen alaisuudessa toimivan ihmisoikeusvaltuuskunnan on tarkoitus muodostaa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa kansallinen ihmisoikeusinstituutio. Valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Se käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita ja hyväksyy vuosittain keskuksen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Valtuuskunnan jäsenen roolissa Petri Merenlahti on pitänyt tiivistä yhteyttä kirkkohallituksen ihmisoikeusasioita hoitaviin asiantuntijoihin ja on ollut muun muassa järjestämässä Kirkon ihmisoikeusfoorumia vuotuistapahtumana ja lisäksi ollut mukana kirkon ihmisoikeustyön tukiverkostossa.
Eli näkisin tällä hetkellä, että nämä neuvottelukunnan kolme keskeistä tehtäväkenttää voidaan näillä järjestelyillä hoitaa tyydyttävästi, mutta edelleen selvittelemme mahdollisuutta tämän ihmisoikeusvaltuuskunnan lisäksi jonkinlaisen yhteistyöelimen tai neuvotteluelimen toteuttamisesta. On hyvä huomata, että ihmisoikeusteemat ovat esillä aika laajasti kirkon ja kirkkohallituksen työssä, esimerkiksi Ulkoasiain osasto järjestää 20.11.2012 Ihmisoikeudet ja kirkon kansainvälinen työ -seminaarin, jonka paneelissa on muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö Päivi Romanov. Koetamme vähillä resursseilla mutta laajalla yhteistyöllä toimia ihmisoikeusasioiden edistämiseksi.


Paluu