Puheenvuoro



Hyttinen Marjatta, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2007 kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomuksista (sivut 16-19, 27-30, 85-96 ja 97-101), Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä (sivut 137-143 ja tasekirja sivut 1-35 sivulta 144 alkaen) sekä tilintarkastuskertomuksesta (sisältää esityksen vastuuvapauden myöntämisestä) vuodelta 2006

Täysistunto:
Perjantaina 11 päivänä toukokuuta 2007 klo 10.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousjäsenet. Talousvaliokunta on käsitellyt kirkon keskusrahaston tilinpäätöstä useammassa kokouksessa. Talousvaliokunta on keskustellut myös keskusrahaston tulevien vuosien taloudesta. Talousvaliokunnan mietintö on laadittu melko tiiviiseen muotoon sisältäen runsaasti lukuja ja tilastoja, mutta talousvaliokunnan kannanotot on laadittu erikseen ja on luettavissa sivulta 5.

Alkuun pieni kevennys sen suhteen, mitä talousvaliokunnassa kaikesta keskustellaan. Talousvaliokunta keskusteli miljoonan merkitsemistavasta. Kirkkohallituksen esityksessä miljoonaa merkitsee pieni m, joka yleensä merkitsee milliä. Talousvaliokunta perusti työryhmän selvittämään asiaa. Tutkimusten ja asiantuntijoiden lausunnon jälkeen todettiin, että oikea merkitsemistapa on esim. milj. ja meur. ja talousvaliokunta valitsi tämän milj. vaihtoehdon, mikä on nähtävissä siis valiokunnan mietinnössä.

Aluksi lyhyt talousvaliokunnan yhteenveto tilinpäätöksestä. Ensinnäkin kulunut vuosi oli erittäin hyvä eläketoiminnan osalta. Toiseksi talousarvio toteutui muun toiminnan osalta talousarvion mukaisesti. Tilikauden alijäämä muodostui pienemmäksi kuin talousarviossa, alijäämä on 900 000 euroa, kun talousarviossa oli esitetty alijäämän suuruudeksi 2,1 milj. euroa. Lopuksi vielä eläkerahaston sijoitustoiminta oli erittäin onnistunutta siten, että sijoitusten tuotto oli 11,7 %:a.

Palautan mieleen joitakin niistä asioista, joista keskusteltiin budjetista päätettäessä marraskuussa 2005. Ehkä tärkein asia tuolloin oli seurakuntamaksun suuruuden määrääminen, josta tuolloin päätettiin ensi kerran. Nyt tilipäätöksen mukaisesti voidaan todeta, että talousvaliokunnan esittämä päätös 8,7 % oli varsin lähellä oikeaa. Tosin pienemmälläkin olisi pärjätty, mitä osoittaa se, että alijäämää syntyi arvioitua vähemmän ja saadut seurakuntamaksut olivat nyt tilinpäätöksessä 200 000 budjetoitua suuremmat. Viime vuoden alussa astui voimaan myös yhteisöverotuoton uusjako. Se millainen merkitys yhteisöverotuoton uusjaolla on ollut suurien seurakuntien ja yleensäkin seurakuntien talouksiin, ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Budjetin menoraamiksi asetettiin 2 %, kuitenkin lopullinen ylitti tuon annetun raamin. Talousvaliokunta silloin aikanaan hyväksyi kuitenkin tuon raamin ylityksen, koska ylityksen syynä olivat kaksi projektia, nimittäin jäsenyyden vahvistamisprojekti ja seurakuntien yhteistyö- ja kehittämishankkeiden koordinaatio -projekti. Lisäksi ylitystä aiheutti tuolloin seurakuntavaaleihin varattu 0,5 milj. euron määräraha. Näillä kaikilla oli tarkoituksena vaikuttaa jäsenmäärän vähenemisongelmaan. Tulevaisuus näyttää millaista apua niistä on ollut. Tilinpäätöksessä todetaan, että toimintakate kasvoi lopullisesti 3,6 % ja kirkon yhteisen toiminnan toimintakatteen muutos oli 4,8 % plussaa. Toisaalta todetaan, että kirkon yhteisen toiminnan osalta syntyi sittenkin säästöä 1,3 milj. euroa.

Marraskuussa 2005 budjetista päätettäessä käytiin äänestys myöskin Petroskoin kirkon avustuksesta, eikä sitä otettu vuoden 2006 budjettiin. Budjetin käsittelyn yhteydessä tuolloin päätettiin kerätä 5.11.2006 kolehti Petroskoin kirkolle. Kuten jo vastauksena edustaja Mölsän kysymykseen aikaisemmin totesin, Kirkon Ulkomaanavulle on osoitettu kolehti, joka on 79 729 euroa. Budjetista päätettäessä keskusteltiin myös paljon seurakunta-avustuksista. Seurakunta-avustuksia vähennettiin vajaalla 2 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Jaettu avustussumma oli kuitenkin 1 milj. euroa budjetoitua suurempi. Tuon miljoonan euron lisäys johtui ylimääräisestä rakennusavustuksesta, minkä lisäyksen mahdollisti se, että edellisen vuoden tilinpäätöksessä oli 1 milj. euron säästö. Ilahduttavaa oli todeta se, että verotulojen täydennyksissä syntyi säästöä 1,9 milj. euroa ja kehittämisavustuksia myönnettiin vuoden 2006 budjetin mukaisesti 3,2 milj. euroa.

Vuoden 2006 budjetti tehtiin tietoisesti alijäämäiseksi. Alijäämää talousvaliokunta tuolloin perusteli muun muassa Kirkon keskusrahaston vahvalla taseella, joka on nyt sitten edelleenkin vahvistunut, avustusmäärärahojen säästymisellä ja sillä, että käyttömenot alittuvat, kuten tapahtuikin.

Talousvaliokunta on keskustellut Kirkon eläkelaitoksesta, sen sijoituksista ja rahaston suuruudesta. Nyt on myöskin eläke-ennuste valmistunut. Sen mukaan tilanne ei ole niin hankala, kuin oli pelätty. Eläkemeno kirkon palkkasummaan ei huippuvuosinakaan ylittäisi 40 %:a. Siten kirkon eläkejärjestelmä olisi aika lailla samalla tasolla muiden eläkejärjestelmien kanssa. Tästä asiasta kirkkoneuvos Leena Rantanen kertoi meille tarkemmin keskiviikkona. Eläkerahaston tuotto vuonna 2006 oli yli 11 %, jota tulosta on pidettävä erittäin hyvänä. Se on lähes kaksinkertainen johtokunnan asettamaan tavoitetasoon verrattuna. Nyt eläkerahasto on lähes 750 milj. euroa, mikä riittäisi seitsemän vuoden eläkemenoihin. Rahaston suuruus 1,9 kertaa kirkon palkkasumma. Täälläkin kirkolliskokouksessa kysyttyihin eettisiin sijoituksiin saimme keskiviikkona Leena Rantasen antaman tiedon.

Kirkon yhteisen toiminnan osalta talousvaliokunta kiittää myöskin Kirkkohallituksen ja hiippakuntien henkilökuntaa hyvästä budjettikurista ja talousarviossa pysymisestä ja kiittää myöskin siitä työpanoksesta, mitä ovat tehneet kirkon hyväksi. Yhteenvetona siis totean kirkkoneuvos Leena Rantasen sanoin, että sekä Kirkon eläkelaitoksen että keskusrahaston muun toiminnan osalta tilinpäätösvuosi oli hyvä vuosi.

Entä sitten tulevaisuus? Talousvaliokunta keskusteli vilkkaasti muustakin kuin taloudesta. Muun muassa kysymykset jäsenmäärän vähenemisestä, nuorten aikuisten osallistumisesta kirkossa, nettimaailman käytöstä kirkon suosion tekemisessä, villeistä visioista jne. keskusteluttivat. Talouden osalta esille nousivat kysymykset keskusrahaston tulopuolesta. Mikä olisi sopiva keskusrahaston maksun suuruus tulevaisuudessa? Mikä on käyttömenojen kasvu tulevaisuudessa? Entä avustusjärjestelmän tulevaisuus? Onko tulevaisuudessa mahdollista radikaalisti pienentää seurakuntakuntien avustusmäärärahoja? Entä miten toteutuvat seurakuntayhdistymiset? Entä keskusrahaston erittäin hyvä, ehkä liiankin hyvä, vahva tase?

Keskustelua herätti myös kysymys siitä, mikä on kirkon perustoimintaa ja mitkä ovat kirkon yhteisiä toimintoja. Tuossa keskustelussa todettiin, että perustoiminnot olisi syytä rahoittaa seurakuntamaksutuloilla. Jatkossa kirkon yhteisiä toimintoja taas voitaisiin rahoittaa pienentämällä tasetta, käyttämällä aikaisempien vuosien ylijäämää. Kirkon keskusrahaston tase oli viime vuoden lopulla yli 75 milj. euroa.

Kirkon keskusrahasto toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2007-2009 on esitetty, että tavoite yksiköiden hyväksyttäväksi yleiskorotukseksi on 2 %. Kirkon yhteiseen toimintaan on vuoden 2007 talousarviossa varattu 22,2 milj. euroa. Kirkkohallitus antoi nyt keväällä kehyksen vuodelle 2008. Siinä suunnitteluyksiköiden kehys kirkkohallituksen esityksessä on 3 %. Syynä raamin nostoon on se, että uusi palkkausjärjestelmä tulisi vaikuttamaan noin 4 %:n menokorotuksen verran. Kuitenkin ensi vuoden budjetti on tarkoitus tehdä niin, että on vain yksi sitovuustaso, jolloin priorisoimalla olisi mahdollista päästä kirkon yhteisen toiminnan osalta 2 %:n kehykseen, kuten talous- ja toimintasuunnitelmassa 2007-2009 on todettu.

Koska Kirkon keskusrahaston tase on vahva, voitaisiin talousvaliokunnan mielestä ylijäämiä käyttää näihin kirkon yhteisiin hankkeisiin. Tällaisia yhteisiä hankkeita ovat muun muassa jäsenrekisteri, verkossa toimiva kirkko ja kirjanpito- ja palkanlaskentajärjestelmä. Nyt jo toiminnassa oleva kirkkoverkko on myös tällaista kirkon yhteistä toimintaa. Aikaisempien vuosien ylijäämiä voitaisiin käyttää uusiin, kaikkia seurakuntia hyödyttäviin hankkeisiin. Näinhän tapahtui jo uuden jäsentietojärjestelmän suunnittelun yhteydessä.

Jotta näihin kirkon yhteisiin hankkeisiin voitaisiin käyttää aikaisempien vuosien ylijäämää, edellyttäisi se tulevaisuudessa alijäämäisiä budjetteja. Niiden laadinta taas liittyy tulopuoleen ja seurakuntamaksun suuruuteen. Kuten talousvaliokunta mietinnössään esittää, voidaan seurakuntamaksun alentamista selvittää vuosina 2008-2010. Näitä asioita tulevaisuudessa mietittäessä on huomioitava kuitenkin muun muassa avustusjärjestelmän kehitys, kirkon jäsenmäärän kehitys, valtion toimenpiteet yhteisöverotuoton suuruuden suhteen ja yleensä taloudellinen kehitys.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunta on tutustunut kirkon keskusrahaston tilintarkastuskertomukseen. Talousvaliokunta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2006 talousvaliokunnalle kuuluvien sivujen osalta, edelleen, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käyttämisestä mietinnössä esitellyllä tavalla, ja että kirkolliskokous vahvistaa kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilivuodelta 2006 ja myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilivuodelta 2006.

Arvoisa puheenjohtaja. Talousvaliokunta jättää asian kirkolliskokoukselle käsiteltäväksi.


Paluu