Puheenvuoro
Keskitalo Jukka
,
kansliapäällikkö
Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2010, Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös
Täysistunto:
Maanantaina 2 päivänä toukokuuta 2011 klo 13.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Hiljaisten signaalien kuuleminen on avain tulevaisuuden hahmottamiseen. Nyt käsittelyssä oleva kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös antavat toiminnan ja talouden kuvauksen lisäksi myös näkökulmia toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja siten parhaimmillaan mahdollisuuden kuulla myös hiljaisia signaaleja kirkkomme elämästä. Kirkkohallituksen keväällä julkaisema ensimmäinen kirkon tulevaisuusselonteko jo avasi tätä keskustelua ja näkymiä kirkon tuleviin kehityskulkuihin. Toimintakertomuksen esittely tapahtuu siten että tässä puheenvuorossani nostan esille joitakin Kirkkohallituksen toimintaan liittyviä laajempia toiminnallisia teemoja, minkä jälkeen kirkkoneuvos Rantanen esittelee kirkon yhteistä taloutta painottaen esitystään Kirkon eläkelaitokseen.
Vuosi 2010 oli Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle intensiivisen julkisen keskustelun aikaa. Suurimman keskustelun aiheutti lokakuussa Ajankohtaisen kakkosen Homoilta ja sitä seurannut kirkostaeroamisbuumi. Muita julkisuudessa paljon olleita teemoja kertomusvuonna olivat arkkipiispan vaali, pedofiliakysymys, rippisalaisuus, seurakuntavaalit ja parisuhderukous. Tässä kertomuksessa on näihin julkisiin keskusteluihin viittauksia useammassakin kohdassa. Tähän mennessä on tuskin vielä kyetty tyhjentävästi arvioimaan kertomusvuonna käydyn vilkkaan kirkkokeskustelun loppusaldoa. Siinä oli kiistattomasti paljon positiivista. Kirkosta tuli ainakin hetkeksi keskustelunaihe työpaikkojen kahvipöytiin. Keskustelu osoitti kirkon merkityksen suomalaisille, sillä tuskinpa merkityksettömästä asiasta jaksettaisiin keskustella näin intensiivisesti. Positiiviseksi voidaan varmaan laskea myös se tulos, että keskustelu paljasti realistisesti kirkossa vallitsevan näkemysten kirjon. Huolta aiheutti kuitenkin julkisen keskustelun voimakas polarisoituminen ja kärjistyminen. Se, nähdäänkö keskustelu tältäkin osin positiivisena, riippuu näkökulmasta. Joka tapauksessa yksi varteenotettava näkökulma tähän kärjistyneeseen keskusteluun voisi olla apostoli Paavalin sana Galatalaiskirjeessä: "Jos revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne." Ken osaa lukea tähän kärjistyneeseen tilanteeseen sisältyviä hiljaisia signaaleja ja tilanteen edellyttämiä toimenpiteitä, on jo pitkällä kirkkomme tulevaisuuden polkujen hahmottelussa.
Jäsenkehityksen osalta vuosi muodostui negatiiviseksi, osittain juuri syksyn vilkkaan kirkkokeskustelun seurauksena. Toimintakertomuksessa kuvatut monet kehityshankkeet liittyvätkin juuri jäsenyyden vahvistamiseen. Jäsenyyden vahvistamisestahan on puhuttu paljon viime vuosina kirkossamme. Jotenkin vain tuntuu siltä, että vielä emme ole päässeet riittävästi asian ytimeen. Ehkäpä enemmän kuin mistään muusta kriisistä, viime vuoden tapahtumissa oli kysymys kirkon jäsenyyttä koskevasta kriisistä. Kertomusvuoden jäsenkehitys toimii, jos ei muuta, ainakin voimakkaana silmien aukaisijana. Seurakuntien taloustilanteen osalta vuosi 2010 oli taloudellisesta laskusuhdanteesta toipumisen aikaa. Vaikka seurakuntien yhteenlasketut verotulot vuonna 2010 pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla, on merkille pantavaa, että kirkollisverotilitykset pienenivät kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Kokonaistilannetta kompensoi yhteisöverotilitysten elpyminen. Seurakuntien kesken tapahtui kuitenkin eriytymiskehitystä. Verotulot laskivat peräti 221 seurakuntataloudessa ja pysyivät ennallaan ja kasvoivat noin 100 seurakuntataloudessa. Muutamassa seurakuntataloudessa verotulot laskivat jopa 10 - 15 % Kirkollisverotulojen kasvu jäi kertomusvuonna jo 4 % jälkeen kunnallisverotulojen kasvusta, vaikka molempien veropohja on sama. Tämä kehitys selittyy vuodesta 2003 runsaana jatkuneella kirkosta eroamisella, jonka taloudelliset vaikutukset seurakunnille kumuloituvat hitaasti vuosien kuluessa. Yhteenvetona voi epäilemättä sanoa, että edessä ovat kirkon talouden sopeuttamisen vuodet. Kertomusvuosi oli myös seurakuntavaalivuosi. Äänioikeus oli ensimmäistä kertaa 16 vuotta täyttäneillä. Positiivista oli, että äänestysprosentti nousi edellisten vaalien 14,5 %:sta 17 %:iin. Alle 18-vuotiaiden äänestäjien äänestysprosentti oli 15,3 %. Sitä voidaan pitää tyydyttävänä, mutta sen luonnehtiminen hyväksi lipsahtaisi todennäköisesti jo liioittelun puolelle.
Kertomusvuoden kesällä käynnistyi Kirkkohallituksen ensimmäisen oman strategian työstäminen. Strategia hyväksyttiin täysistunnossa vuodenvaihteen tienoilla. Kirkkohallituksen eri osastojen tehtävien erilaisuudesta johtuen strategian yhteinen osa on lyhyt ja yleisluonteinen. Parhaillaan on käynnissä strategian konkretisointi osasto- ja yksikkötasolle sekä strategiaan perustuva koko talon kattava osaamiskartoitus. Kirkkohallituksen strategian avainsanoja ovat ennakointi, vaikuttaminen ja edunvalvonta, nimenomaan kirkon toimintaedellytysten turvaamiseen tähtäävä edunvalvonta, sekä viestinnällisyys koko organisaation läpi kulkevana teemana. Strategian painotusten avulla kirkon yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen tavoitellaan määrällistä ja laadullista parannusta. Yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa eri viranomaisille annettavilla lausunnoilla on edelleen tärkeä merkitys, mutta painopisteeksi tulee yhä enemmän asettaa vaikuttaminen eri prosesseihin aikaisemmassa vaiheessa kuin vasta lausunnon antamisvaiheessa jo valmistuneesta lakiesityksestä. Perustoiminnan lisäksi Kirkkohallituksen vuotta ovat sävyttäneet erillishankkeet, joita on kuvattu kattavasti omissa luvuissaan kertomuksen alkupuolella. Tässä yhteydessä lyhyet viittaukset kolmeen hankkeeseen. HeTa-palveluskeskuksen valmistelu jatkui kertomusvuoden aikana tiiviisti. Tämän alkaneen vuoden puolella on tehty päätökset toimipisteistä ja pilottiseurakunnista. Myös palvelukeskuksen johto on äskettäin valittu. Kirkon jäsentietojärjestelmän valmistelu osoittautui kertomusvuonna haasteelliseksi prosessiksi, erityisesti tietojärjestelmien kehitystyön vuoksi. Kirjuri-järjestelmän käyttöönottoa olikin tarkoituksenmukaista siirtää vajaalla vuodella eteenpäin. Hengellinen elämä verkossa -hanke pääsi kertomusvuonna hyvään vauhtiin. Samalla on paljastunut, kuinka tärkeää on, että projektin päättymisen jälkeen hengellinen verkkotyö todella saadaan osaksi seurakuntien normaalia työtä, jos kohta koordinointia tarvitaankin koko kirkon tasolla.
Kirkon keskushallinnon uudistaminen käynnistyi kertomusvuoden aikana uudelleen täysistunnon nimeämän työryhmän toimesta. Tavoitteena on saada esitys keskushallinnon kokonaisuudistuksesta seuraavan kirkolliskokouksen käsittelyyn vuoden 2012 aikana. Kirkkolain kodifiointi odottaa eräitä muita prosesseja kuten juuri keskushallintouudistusta. Kirkolliskokouksen jo päättämien virkamiesoikeudellisten säädösten lopullinen hyväksyminen tapahtuu uuden eduskunnan toimesta toivottavasti vielä ennen kesää. Pitkään valmistelussa ollut kirkon lähetysstrategia eteni kertomusvuonna kohtalaisen askeleen, kun kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi lähetysstrategian teologisen linjauksen ja niin sanotun sopimusmallin jatkovalmistelun pohjaksi. Hallinnollisen perusratkaisun ja taloudellisten vaikutusten osalta lähetysstrategian valmistelua jatketaan. Arvoisa puheenjohtaja, tässä muutamia yleislinjoja Kirkkohallituksen ja kirkon yhteisestä toiminnasta vuoden 2010 aikana. Kirkkohallituksen osasto- ja yksikkökohtaiset kertomukset tarjoavat tarkemman kuvan toiminnan yksityiskohdista.
Paluu