Puheenvuoro



Junttila Risto, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkohallituksen kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 11 päivänä toukokuuta 2005 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Olen saanut vastattavakseni kysymyksen, joka koskee kirkon EU-suhteiden hoitoa. "Toivon kirkkohallituksen edustajan selvitystä kirkon EU-suhteiden nykytilasta, sekä poliittiset yhteydet että virkamiesyhteydet, tulevaisuuden kehittämissuunnitelmista sekä arviointia järjestelmän vahvuuksista ja heikkouksista." EU-asioiden hoitamisesta Kirkkohallituksessa on selostus vuoden 2004 toimintakertomuksen sivuilla 9 ja 10 ja liitteessä 1 on niiden henkilöiden nimet, jotka osallistuvat tähän EU-kokonaisuuden hoitamiseen. EU-asioista Kirkkohallituksen järjestyksen mukaan vastaa kansliapäällikkö. Tähän kokonaisuuden hoitamiseen on rakennettu tietty järjestely, joka on ollut voimassa jo vuodesta 1999 saakka. Matkan aikana tätä järjestelmää on uusittu ja ajanmukaistettu kulloistenkin tarpeiden mukaisesti. Tuolloin vuonna 1999 kirkolliskokouksessa käytiin keskustelua EU-asioiden hoidosta yleensä kirkossamme. Sen seurauksena päätettiin perustaa Kirkkohallitukseen lakimiehen virka hallinto-osastolle, jonka yhtenä tehtävänä on seurata EU-lainsäädäntöä ja siitä esiin nousevia kysymyksiä myöskin suhteessa kirkkoon. Edelleen tuolloin tehtiin järjestelmä, jossa EU-keskusvirastojen yhteydessä oli myöskin hyvä olla kirkon ikään kuin silmä seuraamassa siellä tapahtuvaa toimintaa. Tässä toiminnassa on ollut EU-asioiden yhdyshenkilönä toimittaja Iiris Kivimäki.

Edelleen Kirkkohallituksessa on jo monen vuoden aikana toiminut EU-seurantatyöryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on eri osastojen välillä koordinoida niitä kysymyksiä, jotka ovat tavalla taikka toisella EU-lainsäädännön kanssa tekemisessä. Sen seurauksena tämä työryhmä onkin eri osastojen yhteinen. Kansliapäällikön tehtävänä on toimia puheenjohtajana. Hallinto-osaston johtaja Matti Halttunen, ulkoasiainjohtaja Risto Cantell, toiminnallisen osaston johtaja Seppo Häkkinen ovat kirkkoneuvoksista osastonjohtajina paikalla. Sen lisäksi on Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komission jäsen, hiippakuntadekaani Gunnar Grönblom ja kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen sekä diakoniayhteiskuntatyönyksikön johtaja Heikki Hiilamo, henkilöstöosaston työmarkkina-asiamies Pauliina Hirsimäki ja EU-yhdyshenkilö Iiris Kivimäki sekä lakimies Lena Kumlin tämän seurantatyöryhmän jäseniä. Normaalijärjestyksessä tämä ryhmä kokoontuu noin kuudesti vuodessa, mutta tarvittaessa useamminkin. EU-lakimiehen tehtävänä on valmistella tälle koostumukselle siellä käsiteltävät asiat. Tämä kokonaisuus on toiminut erittäin hyvin ja sen seurauksena olemme pysyneet EU-seurannassa sillä tasolla, joka on tyydyttänyt kaikkia osapuolia.

Tämän lisäksi kirkossamme on EU-neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on arkkipiispa ja jäseninä eri yhteiskunnan alueelta olevia edustajia. Mielestäni tämän neuvottelukunnan koostumus osoittaa niistä poliittisista ja virkamiesyhteyksistä, joita kysyjä toivoo. Jäsenenä tässä neuvottelukunnassa ovat piispa Samuel Salmi, hiippakuntasihteeri Irja Askola, professori Eila Helander, opetusneuvos Marja-Liisa Karppinen, professori Matti Kotiranta, pääjohtaja Juhani Lönnrot, hallintojohtaja Håkan Mattlin, valtiosihteeri Antti Peltomäki, tutkija Maija Saxlin, parlamentin jäsen Alexander Stubb, viestintäjohtaja Petri Tuomi-Nikula ja valtiosihteeri Risto Volanen. Näihin kokouksiin osallistuvat myös seurantatyöryhmän jäsenet. Seurantatyöryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, tarvittaessa myös useammin. Tässä seurantatyöryhmässä on aina esillä juuri ne ajankohtaiset kysymykset, joita EU-virkamiesten tai kotimaisten virkamiesten toimesta saadaan, ja joiden perusteella halutaan käydä keskustelua. Viime kokouksessa meillä oli vieraana komissaari Olli Rehn, joka syksyyn saakka oli myöskin tämän neuvottelukunnan jäsen, mutta tullessaan komissaarivirkaan nimitetyksi niin hän jätti tämän tehtävän neuvottelukunnassa, mutta on aktiivisesti ollut meidän kanssa ajattelun yhteydessä monista kysymyksistä. Olli Rehn alusti Turkin jäsenyysneuvotteluista ja valaisi niitä kysymyksiä, jotka siihen liittyvät, mutta hänen suuri toiveensa oli, että hän halusi kuulla kirkon näkökulmia suhteesta eri uskontoihin ja erityisesti islamin uskoon. Islamin uskon näkökulmasta alustajaksi oli kutsuttu lähetysjohtaja Seppo Rissanen, joka on yksi kirkkomme parhaita islamin asiantuntijoita. Totean, että tämä neuvottelukunta on toiminut äärettömän hyvin, niin että lähes kaikki jäsenet aina ovat olleet paikalla ja antaneet arvokasta tietoa kirkolle. Mutta me olemme myös näiden jäsenien kautta pystyneet viestittämään koko EU:n suomalaiselle koostumukselle, että mitkä kirkon näkökulmista ovat olleet kysymyksiä joihin olisi hyvä ottaa kantaa. Tällä hetkellä palveludirektiivi on se asiakirja, joka on monenlaisen keskustelun kohteena.

Edelleen vuosittain Euroopan Parlamentin suomalaiset jäsenet kutsutaan yhteiseen neuvonpitoon kerran vuodessa, tai tarvittaessa useamminkin. Yleensä suurin osa parlamentaarikoista noudattaa kutsua, ja osallistuvat puolen päivän mittaiseen yhteiseen keskusteluun ajankohtaisista aiheista. Viimeinen ajankohtainen aihe liittyi myöskin Turkin kysymyksiin, islamin uskoon ja palveludirektiiviin. Viime neuvotteluun osallistui 12 Euroopan Parlamentin suomalaista jäsentä. Edelleen Euroopan Parlamentin suomalaisia jäseniä on informoitu, mitkä ovat kirkkomme kansainväliset ja ekumeeniset suhteet sekä mikä on meidän toimintamallimme EU-asioissa.

Kehittämissuunnitelmista tällä hetkellä voi sanoa sen, että seuraava Kirkkohallituksen täysistunto käy periaatekeskustelun vuoden 2006 alkavasta toimintamallista. Sen takana on ajattelu, joka seuraa siitä, että toimittaja Iiris Kivimäki tulee pois Lontoosta, joka on hänen asuinpaikkansa, jonka jälkeen tämä yhdyshenkilöjärjestelmä ei voi enää toimia niin kuin nyt. Mutta samaan aikaan on käynnistynyt hyvä ja avoin keskustelu Ruotsin kirkon kanssa siitä, että kuinka Ruotsin kirkon kanssa yhdessä voitaisiin seurata EU-lainsäädäntöä ja siihen liittyviä asioita. Ja tämän valmistelu on hyvässä vaiheessa. Ja tähän täysistunto nyt toukokuussa tulee ottamaan kantaa.

Edelleen Brysselissä olevissa suhteissa meidän yhteistyökumppaneitamme ovat Saksan luterilainen kirkko, Euroopan kirkkojen konferenssintoimisto ja viimeisimpinä yhteistyökumppanina on Kuntaliiton toimisto Brysselissä. Ja juuri näitten kolmen toimiston kautta lähes viikoittain saamme sähköpostilla juuri ajankohtaista tietoutta. Tämä järjestelmä on toiminut äärettömän hyvin, ja juuri sellaisilla resursseilla kun meillä tällä hetkellä on mahdollisuus. Meidän tarkoituksemme ei ole lisätä EU-seurantaan liittyviä rahoja oikeastaan millään tavalla. Mutta tätä sisäistä järjestelmää koko ajan tarkennetaan ja muunnetaan juuri nyt olemassa olevia näkökohtia palvelevaksi. Arvoisa puheenjohtaja, tässä olisi vastaus tähän ja jos joku haluaa nyt tehdä kysymyksiä, niin varmasti tässä vaiheessa, koska sitten palaisin yhteen toiseen kysymykseen.


Paluu