Puheenvuoro



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 9 päivänä toukokuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Edustaja Rinta-Harri on kysynyt seuraavaa: "Kirkkohallituksessa on tehty viittomakielistä Raamatun ja muiden kirkollisten tekstien käännöstyötä vuodesta 1998 lähtien projektiluontoisesti. Käännöstyön tuloksena on julkaistu seuraavat viittomakieliset käännökset: Kirkkokäsikirjan käännöksiä 1: Isä meidän, Herran siunaus, uskontunnustus, käskyt, kastekäsky ja ehtoollisen asetussanat vuonna 2001. Luukkaan evankeliumi vuonna 2007. Messu ja kirkolliset toimitukset: viikkomessu, kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen vuonna 2008. Evankeliumikirjan käännöksiä: Evankeliumikirjan tekstejä jokaiselle kirkkovuoden pyhälle vuonna 2010. Vanhan testamentin ns. alkukertomukset vuonna 2010. Johanneksen evankeliumi vuonna 2011. Käännöstyö on siis päässyt hyvään alkuun. Paljon on kuitenkin vielä kääntämättä sekä Raamatun kirjoista että muista kirkollisista teksteistä, esimerkiksi Katekismus on vielä kääntämättä. Nyt käynnissä oleva projekti päättyy tämän vuoden 2012 lopussa. Viittomakielisten seurakuntalaisten huoli on, että hyvin alkanut käännöstyö päättyy tähän. Onko huoli aiheellinen? Kysyn siis kirkkohallitukselta, kuinka viittomakielisen raamatunkäännöstyön jatkoa on suunniteltu."

Viittomakielinen käännöstyöhanke päättyy tosiaan tämän vuoden lopussa. Tällöin ovat ne tehtävät tulleet suoritetuiksi, joista on olemassa toimeksiannot ja päätökset. Vielä tämän vuoden marraskuun kirkolliskokoukselle tulee aikanaan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi kodin siunaamisen kaavan viittomakielinen käännös. Niin kuin jo kysymyksestä ilmenee, kysymyksessä on pitkä hanke. Käännösten julkaisua on tehty runsaasti yli kymmenen vuotta. Sen tähden päätettiin tehdä kysely, jossa selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tällä hankkeella on ollut, minkälaisia kokemuksia, ja kuinka hyödyllisiksi käännökset on koettu viittomakielisten keskuudessa seurakunnissa ja yleensä työkentillä kuurojenpappien, diakonien ja viittomakielen tulkkien näkökulmasta. Tässä on toteutettu hiljattain kaksi eri selvitystä. Päivi Mäntylä on tehnyt viittomakielisen käännöstyön arviointikyselyn joulukuussa 2011, ja tutkijat Kaunisto ja Piutunen kyselyn "Viittomakielinen Kirkkokäsikirja tulkkien työssä" keväällä viime vuonna. Nämä kyselyt osoittavat, että käännöksien käyttöönotto kentällä on vähitellen otettu omaksi ja käännösten ratkaisuja on alettu arvostaa, niistä on tullut hyvin myönteistä palautetta. Näiden selvitysten perusteella pyrimme huomioimaan viittomakielisten seurakuntalaisten ja myös viittomakielisten tulkkien odotukset ja tarpeet ja selvittämään sen, mitä kirkkohallitus voi jatkossa tarjota. On hyvä myös mainita erikseen, että kirkon saavutettavuusohjelman lisäksi Kuurojen liiton ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tekemässä suomen viittomakielen kielipoliittisessa ohjelmassa mainitaan erikseen kirkkohallituksen viittomakielisestä käännöstyöstä. Sitä pidetään siis merkittävänä myös yhteiskunnassa laajemmin. Sen tähden täytyy pitää huolta siitä, että tässä voidaan vaalia jatkuvuutta.

Nyt on kuitenkin niin, että vaikka olisi tärkeää, että nimenomaan käännöstyötä pystyttäisiin jatkamaan, näyttää kuitenkin siltä, että tämän projektin päättyessä joudutaan keskittymään jatkon selvittelyyn siltä pohjalta, kuinka olemassa olevaa viittomakielistä materiaalia voitaisiin hyödyntää, ja kuinka aivan hiljattain avattujen kirkon uusien viittomakielisten internet-sivujen sisältö voidaan ylläpitää ja päivittää. Jatkossa uusiin käännöksiin ei tällä tietoa näyttäisi olevan mahdollisuutta. Viittomakielisen käännöstyön kulut on nimittäin katettu tekijänoikeusrahastosta. Nuo kulut ovat tämän vuoden osalta noin 140 000 euroa. Viime vuoden päättyessä rahasto oli suuruudeltaan noin 477 000 euroa. Tämän vuoden aikana rahasto pienenee lähes 200 000 eurolla. Se tarkoittaa sitä, että tämän vuoden jälkeen käytettävissä on jonkun verran alle 300 000 euroa. Rahastoa vähentää sen jälkeen vuosittain noin 50 000 eurolla nyt muut käynnissä olevat hankkeet: kirkollisten kirjojen tukeminen sekä virsikirjan lisävihkotyö. Vuoden 2012 jälkeen tekijänoikeusrahastosta ei pitkään enää voida kustantaa viittomakielistä työtä. Niiden talousarviolaadintapohjien nojalla, jotka kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt ensi vuodelle, ei näyttäisi olevan mahdollisuutta ryhtyä uusiin käännöshankkeisiin. Vielä tänä vuonna, kuten jo sanoin, kodin siunaamisen kaava tulee hyväksyttäväksi marraskuun istunnossa. Mitä muuta tässä tehdään? Virsien käännösehdotuksia laitetaan verkkoon ilman virallisen hyväksynnän statusta nyt jo kesän aikana, ne ovat siis käännössuosituksia tai ehdotuksia. Muuten viime aikoina kääntäjien aika on mennyt aika paljon viittomakielisten sivujen valmistelemiseen. Tomas Uusimäki on tehnyt suurimman työn videoiden siirtämisessä, Tarja Sandholm on muokannut glosseja. Kesällä käännettäväksi tulee kirkon saavutettavuusohjelman teksti. Niin kuin tuossa jo kävi ilmikin, kirkon internet-sivut viittomakielellä on avattu aivan hiljattain. Tulevaisuudessa on minimi se, että pidämme huolta näiden verkkosivujen hyvästä päivittämisestä, niin että sinne saadaan viittomakielinen hartaus kuukausittain, joka tarkoittaa hartaustekstin, rukouksen, mahdollisesti virren tai laulun kääntämistä ja viittomista, hartauksien kuvausta ja editointia. Sivuston usko ja rukous -osion jatkotyöstäminen ns. viittomakielisen katekismuksen osalta jatkuu. Käytännössä siis Isä meidän -rukouksen, uskontunnustuksen, käskyjen ja Herran siunauksen viittomakielisten selitysten osalta. Nyt niistä on olemassa ns. johdantovideot, mutta ajatuksena on avata niitä vielä lisää. Näihin tarvitaan asiantuntijaresurssia. On jatkossa myös harkittava Hiljainen seurakunta -lehden kääntämistä viittomakielelle. Kuten totesin, ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä selvitetään, miten ja missä laajuudessa tämä voidaan toteuttaa.


Paluu