Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Seurakuntamaksuprosentin alentaminen, talousvaliokunnan mietintö 3/2013 edustaja-aloitteesta 2/2013

Täysistunto:
Torstaina 16 päivänä toukokuuta 2013 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Edustaja-aloitteessa, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana on Erkki Kujala, esitetään, että kirkolliskokous päättää antaa kirkkohallitukselle ohjeen laatia seuraavien vuosien talousarvio nykyistä alemmalle tasolle. Keskusrahastomaksua tulisi alentaa suunnitellusta 8,2 %:sta asteittain vuosina 2014, 2015 ja 2016 siten että se vuonna 2016 olisi 7,5 %.
Mietinnössään valiokunta on tahtonut hahmottaa muutamia keskusrahastomaksuun liittyviä asioita. Ensin valiokunta toteaa, että keskusrahastomaksulla rahoitetaan kirkkohallituksen hoitama kirkon yhteinen toiminta, hiippakuntien toiminta ja keskusrahaston avustustoiminta, josta suuri osa kohdentuu seurakuntien tukemiseen. Osa keskusrahastomaksusta palautuu siis takaisin seurakunnille. Tilinpäätöksen mukaan keskusrahastomaksun tuotto, se seurakuntamaksujen tuotto viime vuonna oli 51,7 milj. euroa, ja seurakunnille annetut avustukset 7,4 milj. euroa, eli 14 % tästä palautuu takaisin seurakunnille. Kirkon yhteiseen toimintaan sisältyvät strategiset hankkeet ja kirkkohallituksen perustoiminta. Perustoimintaa voidaan jakaa edunvalvontaan ja vaikuttamiseen, kirkon yhteisten tehtävien hoitamiseen, seurakuntien toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä kirkkohallituksen omiin tukitoimiin. Mietinnön sivulla 2 näkyy, minkälaisia tehtäviä ja osa-alueita näiden otsikkojen alle sisältyy. Melko mittava tehtäväluettelo.

Keskusrahastomaksu määräytyy kirkolliskokouksen päätöksen perusteella laskennallisen kirkollisverotuoton mukaan. Tämä käsite laskennallinen kirkollisvero on jonkin verran vaikea. Valiokunta totesi kokouksessaan hiukan leikkisästi, että jäsenistä sitä ei tainnut ymmärtää kukaan ja puheenjohtajakin ehkä vain vähän aavisti. Mietinnön sivulla 3 on yritetty avata hiukan yksinkertaisesti ja maallikkomaisesti laskennallisen kirkollisveron käsitettä. Mutta ihan yksinkertaisimmillaan sen voisi ilmaista niin, että seurakunnan kirkollisveroprosentti ei vaikuta seurakunnan keskusrahastomaksun suuruuteen. Keskusrahastomaksu määräytyy ikään kuin seurakunnan veroprosentti olisi 1. Talousvaliokunta on ottanut kantaa keskusrahastomaksuun ja sen suuruuteen, kun se käsitteli vuoden 2013 talousarviota. Valiokunta määritteli, että suunnittelukaudella 2013 - 2015 keskusrahastomaksu voi olla enintään 8,2 %, siis sama kuin se on nyt. Kirkon keskushallinnon on sopeutettava toimintansa kertyvään perusmaksuun.

Keskusrahaston tuotto on nyt tuo 51 milj. euroa. Jos keskusrahastomaksu kerättäisiin aloitteen esittämällä tavalla, tuotto laskisi vuonna 2014 1,3 milj. euroa, vuonna 2015 2,6 milj. euroa ja vuonna 2016 4,5 milj. euroa, edellyttäen, että veropohja on nykyinen. Tämä tarkoittaisi kyllä merkittäviä sopeuttamistoimia, jotka kohdentuisivat kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintaan ja myöskin seurakuntien saamiin avustuksiin. Valiokunnalla oli käytettävissään laskelmat, miten maksun alentaminen vähentäisi eri seurakuntien keskusrahastomaksuja. Tätä pitkää luetteloa oli mahdoton laittaa mietintöön, mutta sivulla 3 on muutama esimerkki, miten se vaikuttaisi tuona keskimmäisenä vuonna 2015 erikokoisten seurakuntien keskusrahastomaksujen vähenemiseen. Talousvaliokunta yhtyy mietinnössään aloitteen näkemyksiin siitä, että uusia erillishankkeita on harkittava kirkkohallituksessa perusteellisesti ja huolellisesti, ja että kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnan on keskityttävä kirkon tehtävän kannalta olennaisiin toimiin. Talousvaliokunta esittää kuitenkin aloitteen jättämistä raukeamaan, koska katsoo, että keskusrahastomaksun määrittämistä ei ole tarkoituksenmukaista erottaa toiminta- ja taloussuunnitteluprosessista.



Paluu