Puheenvuoro



Kainulainen Juha, edustaja

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2005 sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen

Täysistunto:
Maanantaina 8 päivänä toukokuuta 2006 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkon edustajat. Nyt kun kermakakun maku vielä suussa viipyilee, on hyvä puhua vielä meille kaikille tärkeästä ja kiinnostavasta asiasta eli rahasta. Kiinnitän huomiota tämän toimintakertomuksen taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen ja teen muutamia tyhmiä kysymyksiä. Eri osastojen talousarviot ovat toteutuneet pääasiassa suunnitelmien mukaisesti, joitakin pienehköjä ylityksiä siellä on. Tietohallintoyksikön talousarvio sivulla 25 on kuitenkin pahasti alijäämäinen, noin 750 000 euroa. Se on aika paljon rahaa. Kajaanissa sillä rahalla saisi viisi hulppeaa omakotitaloa. Selitys löytyy ennakoitua huomattavasti suuritöisemmästä ja kalliimmasta eläkejärjestelmän kehitystyöstä. Herää kysymys, kuinka on mahdollista toteuttaa arvioitua huomattavasti kalliimpi kehitystyö. Kuka tekee päätöksen noin suuresta talousarvion ylittämisestä? Alijäämä on katettu eläkehallinnon talousarvion sisällä. Tähän onkin ollut hyvä mahdollisuus, sillä Kirkon eläkelaitoksen ja varsinkin sen sijoitustoiminnan tulos on ollut erinomainen, kuten olemme täällä kuulleet ja kuten sivulla 18 todetaan. Tulkintani mukaan sijoitustoiminnan tuotto on ollut peräti 21 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa on ennakoitu, eli noin 51,5 milj. euroa. Talousosasto, eläkerahaston johtokunta sekä ulkopuoliset varainhoitajat ovat siis hoitaneet tehtävänsä erinomaisesti. Siitä heille kuuluu kiitos ja ylistys. Toivottavasti kirkossa osataan panostaa myös varsinaisen tehtävän hoitamiseen yhtä tehokkaasti, käyttää maan parhaita asiantuntijoita esimerkiksi työssään uupuvien työntekijöiden tukemiseen ja auttamiseen.

Näin korkea sijoitustoiminnan nettotuotto, yli 15 %, herättää kuitenkin myös kysymyksiä, luultavasti edelleen tyhmiä kysymyksiä. Oikeastaan talousosasto on toiminut liian hyvin. Sijoitustoiminta on ollut liian tuottoisaa. Tuntuu vähän epäreilulta moittia kirkkoneuvos Rantasta liian hyvin tehdystä työstä, mutta pahalta tuntuu myös se, että kirkko on käytännössä yhdessä muiden osakkeenomistajien kanssa vaatimassa yrityksiltä yhä parempaa ja parempaa tulosta. Ja pörssiyhtiöt tekevät niin kuin omistajat haluavat, parantavat tulostaan tervehdyttämistoimin, irtisanomisin ja siirtämällä toimintojaan ulkomaille. Esimerkiksi Kajaanissa noin 200 UMP:n työntekijää saa lähiaikoina viimeisen tilipussinsa paperitehtaalta. Me kirkon päättäjät olemme käytännössä vaatimassa noitakin irtisanomisia. Miltä se tuntuu teistä arvoisat kirkolliskokousedustajat?

Ymmärrän sen, että yritys voi työllistää nyt ja tulevaisuudessa vain olemalla kannattava ja hyvässä kunnossa. Näin se kantaa yhteiskuntavastuutaan. Näin se voi maksaa osan yhteisöverostaan myös kirkolle. Mutta ainakin ennen puhuttiin myös sellaisesta asiasta kuin kohtuullisuudesta. Kyllä kannattavuudellakin pitää olla jokin kohtuus. Myös osakkeiden tuotolla pitää olla jonkinlainen kohtuus. Mielestäni kirkon ei pidä pyrkiä sijoitustoiminnassaan maksimaaliseen tuottoon, vaan kohtuullisuuteen. Sijoitustoiminnalla ei saa aiheuttaa vahinkoa toisille. Tällainen näkökohta sisältyy myös kirkkohallituksen vuonna 1999 hyväksymiin sijoitustoiminnan eettisiin periaatteisiin. Tässä asiassa, jos missä, on kysymys kirkon uskottavuudesta. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset arvostavat sitä, että kirkossa eletään ja tehdään päätöksiä, niin kuin opetetaan, myös raha-asioissa. Sivulla 18 käy ilmi, että Kirkon eläkelaitoksen sijoitustoiminnan vuoden 2005 yhtenä tavoitteena on tehostaa rahaston sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa. Toimintakertomuksen mukaan näin onkin tapahtunut. Asiaan on edelleen kiinnitettävä vakavaa huomiota. Hyvä, että sijoitustoiminnan eettisten ohjeiden konkretisointia ollaan miettimässä, niin kuin täällä olemme kuulleet. Kirkon tulee myös osallistua aktiivisesti niiden yritysten päätöksentekoon, joiden osakkeita se omistaa. On hyvä, oikein ja kohtuullista, että te herra arkkipiispa olette julkisuudessa ottanut tähän asiaan kantaa.

Arvoisa puheenjohtaja, toivon, että talousvaliokunta kiinnittää huomiota eläkelaitoksen sijoitustoimintaan. Sijoitustoiminnan talousarvio ei ole mielestäni toteutunut läheskään kirkolliskokouksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.


Paluu