Puheenvuoro



Huttunen Jukka, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen työjärjestykseksi (Kirkkohallituksen esitys 6/2007)

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2007 klo 9.00

Teksti:
Edustaja Huttunen Jukka: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Kirkkohallituksen tälle kirkolliskokoukselle tekemät esitykset liittyen kirkkohallituksen ohjesääntöön, siihen tehtäviin muutoksiin ja lopulta ohjesäännön muuttamiseen kirkkohallituksen itse itselleen hyväksymäksi työjärjestykseksi eivät liene keskeisimpiä tälle kirkolliskokoukselle tehtyjä esityksiä. Esitysten toteutuminen ei merkitse yhtäältä suurta edistysaskelta kirkossa, eikä toisaalta ole minkäänlaista vaaraa siitä, että niitä voitaisiin käyttää sitten tulevaisuudessa kaikkien takaiskujen ja katastrofien selityksenä ja perusteluna. Näissä esityksissä on paljon hyvää ja käytännöllistä hallinnon kehittämistä, ja onkin erityisen tärkeätä, että hallintoa, myös kirkkohallituksen toimintaa, jatkuvasti kehitetään joustavaksi ja tarkoituksenmukaiseksi ja siihen ympäristöön sopivaksi, jossa me elämme. Tämä yleisesti näistä kahdesta asiasta, vaikka nyt käsitelläänkin tätä ohjesäännön muuttamista työjärjestykseksi. Mutta kirkolliskokouksen jäsenenä tunnen kuitenkin, lukiessani tälle istuntoviikolle tuotujen esitysten, ohjesääntöön liittyvien esityksien sisältöä, itseni hieman hämmästyneeksi, kyseleväksi ja joskus jopa lievästi epäileväksi; annettakoon se minulle anteeksi. Olen kysellyt itseltäni, näenkö nämä asiat sillä tavoin väärin, että pidän niitä tärkeinä ja joiltakin osin ainakin periaatteellisesti merkittävinä, vähintäänkin sillä tavalla merkittävinä asioina, että ne pitäisi käsitellä aika huolellisesti ja mielellään esitellä nyt esiteltyä laajemmin. Kirkkohallitushan yrittää esityksensä perusteluissa vakuuttaa, että kyseessä on itse asiassa vain asioiden yksinkertaistaminen, jolla ei ole muita kuin myönteisiä vaikutuksia, muun muassa se, että säästetään rahaa monistuskuluissa ehkä muutama tuhat euroa.

Mielestäni esityksen suurimmat kysymykset ja samalla ehkä myös suurimmat mahdolliset ongelmat ovat seuraavanlaisia: ensiksikin en taida olla ainoa, joka kyseli esityksiä lukiessaan, miksi asiat on tuotu tälle istuntoviikolle. Kysyin itseltäni, ja vähän muutamilta muiltakin, mikä johdonmukaisuus kätkeytyy siihen, että samassa kokouksessa meille esitetään kirkkohallituksen ohjesäännön tarkistamista, ja toisessa esityksessä koko ohjesäännön lakkauttamista ja muuttamista työjärjestykseksi. Ymmärrän tuossa kansliapäällikön toimintakertomusesittelypuheenvuorossa olleen ajatuksen vaikutuksesta kirkkojärjestykseen ja kirkkolakiin; siitä huolimatta minusta tuntuu, että nämä olisi voitu yhtenä asiana esitellä, jossa kaikki asiat olisi saatettu tolalleen. No, se on pieni ongelma. Siksi, ennen kuin valiokunta asioista tekee mietintöjänsä, olisi meidän hyvä nuo perustelut tälle vielä tarkemmin ehkä kuulla; siis en ymmärrä miksi ei voida toimia yhdellä kertaa tässä asiassa, siis tehdä niitä muutoksia kirkkojärjestykseen, mitä tämän ohjesäännön lakkauttaminen edellyttää.

Toiseksi, en löytänyt oikeastaan mitään perusteluja sille, miksi ohjesäännön muuttaminen työjärjestykseksi täytyy tuoda kirkolliskokouksen päätettäväksi juuri nyt, tilanteessa, jossa samanaikaisesti, niin kuin esittelyssä lyhyesti näkyy, valmistellaan koko kirkon keskushallinnon kokonaistarkistamista. Siihen liittyvät esitykset ovat siis tulossa ensi vuonna valittavalle kirkolliskokoukselle, mutta mikä on se perustelu, miksi tämä asia ei voinut olla osa tuota kokonaistarkistamista? Jos ohjesäännön säädöksissä on työtä vakavasti haittaavia säädöksiä, muutettakoon ne kirkolliskokouksen päätöksellä. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, eikä ainakaan meillä, tällä kirkolliskokouksella, ole mitenkään hengästykseen asti töitä ollut. Jos muutostarpeet ohjesääntöön, joka siis säätelee kirkon keskeisen toimielimen ja sen alaisuudessa toimivan viraston työtä, tulevat toimintaympäristön muutoksesta johtuen niin tiuhaan ja nopeasti, ettei niitä voida valmistella kirkolliskokoukselle, on mielestäni järjestelmässä silloin ihan joku muu vika kuin kankea ja joustamaton ja hidas päätöksenteko. Maailma kyllä muuttuu nopeasti ja toimintaympäristö asettaa koko ajan uusia vaatimuksia, mutta jos ohjesääntöä joka risahduksen jälkeen tulisi muuttaa, olisimme kyllä reaktiivisia ja tempoilevia. Sellaistahan kirkkohallitus ei tarkoittane esityksellään.

Kolmanneksi, ja kuitenkin ehkä tärkeimmäksi kysymykseksi ja ongelmaksi nousee se, onko kirkkohallituksen syytä olla nykyistä itsenäisempi kirkolliskokoukseen nähden? Tuleeko kirkkohallituksesta tehdä kirkossamme nykyistä riippumattomampi ja voimakkaampi keskushallitus? Merkitsevätkö nämä käytännön joustavuutta vain lisääväksi sanotut muutokset myös kirkon eri toimielinten ja toimijoiden herkän tasapainon mahdollista horjumista tai muuttamista? Minusta näihin kysymyksiin tulevan kirkolliskokouksen, siis sen, joka saa tuon kokonaistarkistamisehdotuksen, tulee saada kirkon keskushallinnon arvioita ja vastauksia esittelyssä. Siksi olen ainakin kirkkohallituksen tämän nyt käsittelyssä olevan esityksen perustelujen varassa melkoisen kriittinen esitykselle korvata kirkolliskokouksen hyväksymä ohjesääntö kirkkohallituksen itse itselleen hyväksymällä työjärjestyksellä. Varmuuden vuoksi sanon tässä nyt sen, että kannatan lämpimästi järkevää ja joustavaa toimivallan delegoimista, aina johtaville viranhaltijoille saakka. Itse toimin suuren seurakuntayhtymän virastossa johtavana viranhaltijana, ja tiedän, miten tärkeää joissakin käytännön henkilöstöhallinnollisissa tai hankintoihin liittyvissä asioissa toimivallan järkevä delegoiminen on. Tiedän tosin myös sen, että silloin kun korkein päättävä elin delegoi seuraavalle tasolle eli hallitustasolle päätösvaltaa, niin kyllä käytännössä tiedän, että mihin se valta useimmiten kuitenkin pakenee. Kirkkohallituksen esitys on päätöksenteon pohjaksi kovin kevyesti perusteltu ja mielestäni aika ylimalkainen. Voimassa olevasta ohjesäännöstä oli mahdollisimman vähän referaattia, itse ohjesäännöstä liitteenä puhumattakaan. Kun sen pyydettyäni sen ystävällisesti ja nopeasti sain, huomasin, että siinä on paljon sellaista tietoa, joka auttaisi kirkolliskokouksen jäseniä hahmottamaan kirkkohallituksen työtä. Toivonkin, että tulevat keskushallinnon kokonaistarkistamiseen liittyvät esitykset olisivat huomattavasti vahvemmin perusteltuja ja myös sisältäisivät arvioita tämän kirkon eri toimielinten välisen suhteen muutoksista. Kiitos.


Paluu