Puheenvuoro



Back Jorma, edustaja

Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen, lakivaliokunnan mietintö 5/2011 kirkkohallituksen esityksestä 6/2011 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä marraskuuta 2011 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokouskollegat. Yhdyn tuohon Timo Sahin avaukseen, että olen täällä hieman Jukka Huttusen provosoimana. Kommentoin muutamaa hänen esiin nostamaansa asiaa. Yksi sellainen asia on tämä käsite demokratiavaje. Syntyykö sellaista jos tässä tapauksessa kirkkoherranvaalin suorittaakin seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto? Nyt on syytä muistaa, että tämä demokratiavaje tai demokratian toteutuminen on tärkeää silloin, kun suoritetaan luottamushenkilövaaleja. Nyt on kysymyksessä virkavaali ja se on hieman eri asia. Useimmat virkavaalit tekee jokin luottamuselin eikä kansanäänestys. Presidentti on sitten juttu sinänsä. Jukka Huttunen totesi tuossa puheensa alussa, että tällä aloitteella aikanaan lähdettiin etsimään vahvaa johtajuutta ja syytti hiukan rohkeuden puutteesta, ettei tätä ole oikein löydetty. Kun hän sanoi, että esityksen mukaan toimielin pyytää apua tuomiokapitulilta kirkkoherranvaaliin tässä välillisen vaalin mahdollistavassa säännöksessä, minua hiukan kiusasi tuo termi toimielin. Kun on istunut suuren seurakunnan seurakuntaneuvostossa 20 vuotta, tunnen istuneeni jossain muussa paikassa kuin vain jossain toimielimessä. Tämän esityksen mukaan kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä tuomiokapituli voi päättää, että kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla. Jos me katsomme, mitä nämä toimielimet kirkkolain mukaan ovat: Kirkkovaltuustosta todetaan, että kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan toimivaltaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Se on siis seurakunnan ylin päätöksentekijä, ylin päätösvallan käyttäjä, jollei sitä jossain ole rajoitettu. Seurakuntaneuvostosta todetaan, että sen tehtävänä on, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi, päättää kirkolliskokouksen määräämissä rajoissa kirkollisten kirjojen käyttöön ottamisesta ja sitten tämä kolmas kohta: johtaa seurakunnan hallintoa, sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa. Ei näitä tehtäviä mille tahansa toimielimelle anneta ja kokemuksesta tiedän, että on olemassa seurakuntaneuvostoja, joiden johtamisrohkeus riittää tässäkin vaalissa pyytää tuomiokapitulin apua, että saadaan syntymään välillinen vaali.


Paluu