Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2010, Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös

Täysistunto:
Maanantaina 2 päivänä toukokuuta 2011 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille perinteiseen tapaan Keskusrahaston tilinpäätöksen. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 2.) Jos oikein lyhyesti haluaisin esittelyn tehdä, niin tämä yksi ainoa dia olisi riittävä. Viime vuosi oli kaikilla mittareilla mitattuna Keskusrahaston kannalta hyvä vuosi. Voisi oikeastaan sanoa, että se oli erinomainen vuosi. Mutta iloa tästä erinomaisesta vuodesta sumentaa se, että tiedämme tämän olevan ilmeisesti viimeinen hyvä vuosi. Eli tulevaisuudessa emme pääse vastaaviin tuloksiin. Puran tätä kuitenkin jonkin verran auki. Eläkerahasto kasvoi peräti 132 milj. euroa ja oli 957 milj. euroa vuodenvaihteessa. Tuotto oli peräti 13,8 %. Yhteisen toiminnan puolella perinteiseen tapaan kaikki suunnitteluyksikkömme, jotka ovat varsin kustannustietoisia yksiköitä, onnistuivat säästämään, eli keskimäärin määrärahojen käyttöaste oli 96 %. Tästä kaikesta seurasi se, että tilikauden ylijäämä oli 0,9 milj. euroa, kun teidän vahvistamassanne talousarviossa alijäämä olisi ollut 2,2 milj. euroa. Tulosparannus oli siis peräti 3,1 miljoonaa.

Nyt sitten vähän tarkemmin Eläkelaitoksesta. Tämä osuus toimii osittain lämmittelyosuutena huomiseen esitykseen, jossa käydään eläkerahastomaksua tarkemmin läpi. Eläkemenot viime vuonna olivat noin 140 milj. euroa. Päätuotteemme, niin kuin muistamme, on selvästi vanhuuseläkepäätös. 82 % tästä rahasta menee vanhuuseläkkeisiin. Uuden eläkemenoennusteen perusteella tiedämme, että muut eläkelajit pysyvät oikeastaan euromääräisesti muuttumattomina, mutta vanhuuseläkkeet tulevat kasvamaan noin 10 milj. euroa vuodessa tästä eteenpäin hyvin, hyvin pitkän ajan. Jos vertaa vuosia 2009 ja 2010, eläkemaksutulot kasvoivat kumpanakin vuonna, tosin 2010 jo jonkin verran vähemmän kuin 2009. Eläkemenojen kasvu sen sijaan jonkin verran pieneni. Tätä ei pidä ajatella niin, että eläkkeitä olisi maksettu vähemmän vuonna 2010 kuin 2009. On jaksotuskysymys, miten vuodenvaihteen kohdalla eläkepäätöksiä tehdään, ja toisaalta kysymys on siitä, kuinka paljon eläketietojärjestelmän kehittämiskustannukset ovat minäkin vuonna. Vuonna 2010 ne olivat aika kohtuullisella tasolla. Rahastosiirto eli eläkemenojen ja eläketulojen erotus on edelleen varsin korkealla tasolla, lähes 20 milj. euroa viimekin vuonna. Mielenkiintoinen tieto on, kuinka paljon rahastosiirto on eläkemaksutuloista. Vielä viime vuonna pystyimme siirtämään 12,5 % eläkemaksutuloista rahastoon. Jos ajatellaan eläkerahastoinnin syntyaikaa 90-luvun alussa, kirkolliskokouksen asettama tavoite oli, että 5 % eläkemaksutuloista rahastoitaisiin. Jos nyt katsotaan 2000-lukua, näette, että olemme ylittäneet joka vuosi huikeasti kirkolliskokouksen vuonna -91 asettaman tavoitteen. Tästä eteenpäin prosenttiosuus on tietysti selvästi laskeva, mikä on ymmärrettävää, kun eläkemenot kasvavat nopeammin kuin eläkemaksutulot. Eläkerahasto oli viime vuoden vaihteessa tässä kuuluisassa "all time high'ssaan", eli 957 milj. euroa.

Eläkerahaston sijoitusten allokaatio (mihin omaisuusluokkiin rahasto oli sijoitettu) oli seuraava: osakkeissa 45 %, koroissa 42 % ja muissa sijoituksissa 13 %. Muut sijoitukset pitävät sisällään myös kiinteistöt. Jos puretaan hieman tarkemmin auki sitä, minkä tyyppisiä sijoitukset olivat, niin yllättäen osakkeet / muu maailma oli kaikkein suurin allokoinnin kohde. Se sisältää USA:n, Aasian ja kehittyvät markkinat. Yrityslainat on toisena ja muut sijoitukset, sisältäen kiinteistöt, kolmantena, osakkeet / Suomi neljäntenä ja niin edelleen. Eli yllättävää kyllä osakkeet / muu maailma on korissamme varsin korkealla. Nyt ehkä saatatte miettiä, miten vastuullisuusteema sopii kohtaan osakkeet / muu maailma. Mutta kyllä se sopii; me käytämme hyvin vastuullisia varainhoitajia, ja salkkurakennetta käydään säännöllisesti läpi nimenomaan häiriötekijöiden tunnistamiseksi.

Sitten tuottolukuja. Kaksi viime vuotta ovat olleet hyvät vuodet, erityisen hyvä oli vuosi 2009. Keskimääräinen tuotto vuodesta -91 alkaen oli tänä vuonna 8,7 %, ja keskimääräinen reaalituotto (tuotosta vähennetään inflaatio) oli 6,9 %. Eläkerahasto karttui näinä kahtena vuonna yhteensä varsin reippaasti. Eläkerahaston 13,8 %:n tuotto saavutettiin selvästi osakkeilla. Osakemarkkinat tuottivat keskimäärin 23,6 % viime vuonna, ja kun meillä oli 45 % osakkeissa, se selittää tuoton muodostumista. Jos meitä verrataan muihin eläkesijoittajiin viime vuonna, huomaatte että onnistuimme säilyttämään vuonna 2009 takaisin saadun ykköstilan. On kohtuullisen paljon kirjoitettu siitä, että kukaan eläkesijoittaja ei ole saavuttanut viiden viime vuoden aikana 4 %:n reaalituottotavoitetta. Me olemme niin pieni toimija, että meitä ei oteta mukaan näihin isojen välisiin vertailuihin, mutta jos me olisimme mukana, kävisi ilmi, että ainakin yksi toimija on tämän tavoitteen saavuttanut.

Sitten vielä vähän toiselta kannalta eläkelaitosta, eli perinteisiä tunnuslukuja. Kuinka monen vuoden eläkemenoihin rahasto riittää tällä hetkellä? 6,9 vuoden. Rahasto on 1,9 kertaa kirkon palkkasumma, ja kokonaiseläkevastuusta on katettu 23,3 %. Tämä viimeinen mittari on laskenut edellisvuoteen verrattuna johtuen siitä, että meille on valmistunut uusi eläkemenoennuste ja vastuulaskelma. Siihen perehdytään huomenna., ja siinä kirkon palkkasumma on noussut erittäin paljon edelliseen ennusteeseen verrattuna. Mallihan menee niin, että mitä suurempi palkkasumma, sitä suurempi vastuu.

Sitten Eläkelaitoksen tulevaisuudennäkymistä. Ensi vuodenvaihteessa tapahtuu eläketoiminnan lopullinen siirto Kevaan. Teillähän on tähän liittyvä lakiesityskin täällä pöydällä. Tähän asti toimintamme Kevan kanssa on ollut sopimuspohjaista. Nyt tämän lain myötä tästä tulee lakiin perustuvaa yhteistoimintaa. Vireillä on edelleen Eläkelaitoksen eriyttäminen Keskusrahaston muusta toiminnasta, eli tavoitteena on saada oma y-tunnus. Asia odottaa sen selvittämistä, voiko oman y-tunnuksen saada ja omaisuuden eriyttää siten, että siitä ei tule varainsiirtoveroa. Meidän pitäisi löytää malli, joka olisi verovapaa. Uuden eläkemenoennusteen perusteella ensinnäkin valmistellaan eläkerahaston sijoitusstrategiaa vähän pidemmäksi ajaksi, ja sen perusteella on tehty teille esitys uuden eläkerahastomaksun säätämisestä. Johon siis palaamme huomenna.

Yhteisen toimintamme osalta avaan lyhyesti yhdellä dialla sitä, mistä 3,1 milj. euron tulosparannus johtui. Kirkon yhteisen toiminnan osalta siihen ei oikeastaan löydy mitään erityistä syytä, tämä säästö syntyi tasaisesti eri yksiköissä. Hiippakunnallisen toiminnan osalta säästö johtui osittain siitä, kuten ehkä aikaisempinakin vuosina, että kehittämisavustusten myöntö on ollut varsin vähäistä. Avustusten osalta 8 %:n säästö johtui siitä, että rakennusavustusmäärärahaa jäi käyttämättä. Sitä jäi käyttämättä sen takia, että hakemuksia ei tullut. Hakemuksia ilmeisesti jäi tulematta siitä syystä, että seurakuntien taloudellinen tilanne on niin heikko, että on vaikeaa löytää rahoitusta sille omarahoitusosuudelle, joka näissä avustuksissa on mukana. Seurakuntamaksut olivat jo viime vuonna alhaisemmat kuin oletettiin, koska laskennallinen kirkollisvero verovuodelta 2008 oli ennakoitua pienempi. Rahoitustuotot olivat parempia, koska vielä viime vuonna pystyttiin purkamaan vuoden 2008 alaskirjauksia. Poistot eivät toteutuneet täysimääräisinä, koska Kirjuri- ja HeTa-järjestelmien poistot käynnistyvät vasta sitten, kun järjestelmät ovat valmiit. Tänä vuonna siis pääsemme poistopuuhiin. Yhteensä näistä kaikista tulee äsken mainittu 3,1 milj. euron tulosparannus. "Vuosikate miinus poistot" -mittari on varsin tärkeä mittari, ja kuten huomaatte, tässä on vaihtelevuutta. Viime vuonna pääsimme reippaasti plussan puolelle. Esitys tuloksen käyttämisestä on, että se lisätään edellisten kausien ylijäämään, ja tämän jälkeen ylijäämä on noin 44 milj. euroa, joka vastaa noin 10 kuukauden seurakuntamaksuja.

Mutta tulevaisuudennäkymät eivät ole ihan yhtä ruusuiset. Tämä vuosi on ensinnäkin haasteellinen. Tämän vuoden talousarviohan on laadittu samantasoiseksi kuin 2010, mutta nyt on käynyt ilmi, että seurakuntien maksamat perusmaksut tänä vuonna ovat 1 milj. euroa arvioitua pienemmät, eli ne ovat todellakin -2 % pienemmät kuin edellisvuonna. Teillä on käsittelyssä talousarvion muutosesitys, jossa esitetään, että sekä tuloja että menoja vähennetään 2 %. Tämä vuosi ei tule tuottamaan ongelmia, koska on mahdollista käyttää edellisvuodelta säästyneitä määrärahoja seuraavana vuonna, joten viime vuoden säästöt ovat käytettävissä tänä vuonna. Tästä vuodesta siis selviydymme. Mutta vuodet -12 ja -13 tulevat olemaan varsin vaikeat. Ensimmäisellä rivillä on teidän hyväksymänne toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 - 2013. Se oli tosiaan 0-2+2. Mutta tämänhetkinen arvio perustoiminnan muutoksen osalta on siis tänä vuonna -2 % ja vuonna 2012 -3 %. Vuonna 2013 siinä saattaisi olla jo plusmerkkinen etumerkki. Tässä oli lyhyesti tilinpäätös.


Paluu