Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Talousarvioehdotukset Kirkon keskusrahaston vuoden 2011 talousarvioon (Ilmoitus 1/2010)

Täysistunto:
Keskiviikkona 5 päivänä toukokuuta 2010 klo 16.00

Teksti:
29 § Talousarvioehdotukset Kirkon keskusrahaston vuoden 2011 talousarvioon

Arvoisa puheenjohtaja. Perinteiseen tapaan tässä vaiheessa lyhyt katsaus keskusrahaston talouteen. Sisältö on seuraava: lyhyesti keskusrahaston taloudellinen tilanne ja kuinka kuluvan vuoden talousarvio on toteutumassa. Sitten käymme läpi kirkkohallituksen täysistunnon hyväksymät talousarviokehykset ja ilmoitan teille päivämäärän, johon mennessä teidän pitää toimittaa talousarvioehdotukset kirkkohallitukseen. Ja sitten viimeisenä erittäin vakava, hankala kysymys kirkon eläkelaitoksen haasteista.

Keskusrahaston taloudellinen tilanne on onneksi vielä tässä vaiheessa vakaa. Eläkerahaston sijoitustoiminta on ensinnäkin onnistunut hyvin. Alkuvuoden tuotto maaliskuun loppuun mennessä oli peräti 6,3 % ja indeksi 5,7 % eli pärjäsimme indeksille oikein hyvin. Eläkerahasto kasvoi kolmen kuukauden aikana peräti 50 milj. euroa. Tässä on vakiototeamus, että loppuvuoden kehitystä on tietysti hirveän vaikea ennakoida. Talousarvion toteutumisesta muutama sana. Tämän vuoden talousarviohan on miinusmerkkinen, niin kuin meidän viime vuosien talousarviot ovat olleet. Suurin tuloerä on seurakuntamaksut 52,6 milj. euroa ja tämä arvio toteutuu poikkeuksellisesti 400 000 euroa alhaisempana. Syynä tähän on, että ns. 1 % seurakuntien, joilla kirkollisvero ja laskennallinen kirkollisvero ovat yhtä suuret, tulokehitys ei ollut arvion mukainen. Tästä syystä tämä pieni ero. Arkkipiispantalon peruskorjaukseen esitetään talousarvion muutoksessa miljoonan euron lisämäärärahaa. Sehän teillä nyt onkin jo käsittelyssä. Mutta muilta osin talousarvio toteutunee suunnitellulla tavalla.

Sitten talousarvion kehyksistä. Niissä on kaksi osaa, perustoiminta ja strategiset hankkeet. Perustoiminta sisältää kirkon yhteisen toiminnan - pois lukien nämä strategiset hankkeet - ja hiippakunnallisen toiminnan. Perustoiminnan yleiskorotus-% vuodelle 2011 on 0 % ja vuodelle 2012 -2 %. Vuodelle 2013, jolloin toivomme verotulojen kääntyvän pieneen kasvuun, muutos olisi +2 %. Näitä strategisia hankkeitahan - tämän kuvan olette jo varmaan nähneet niin monta kertaa, että osaatte ulkoa - on viisi kappaletta: Meidän kirkko strategian jalkautus, rakennemuutoksen tukeminen, Hengellinen elämä verkossa, jäsentietojärjestelmä ja HeTa-palvelukeskus. Nämä rahoitetaan teidän päätöksellänne käyttämällä aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Näin siksi, että oletus on, että näiden hyöty kohdistuu tasaisesti kaikkiin seurakuntiin ja kaikki seurakunnathan ovat perusmaksuillaan ylijäämän kerryttäneet. Kysymys on tavallaan liikaa maksetun seurakuntamaksun palautuksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosien 2011-2013 talousarvioesitykset tulevat jatkossakin olemaan miinusmerkkisiä korkeintaan näihin hankkeisiin varattujen määrärahojen verran. Seurakuntamaksutaso on ollut aleneva kuten huomaatte. Tälle vuodelle maksu alennettiin 8,2 %:iin ja tavoitteena tietysti on, että se ei tästä nousisi - ainakin siitä pidän kiinni, että se ei nouse tämän suunnitelmakauden aikana. No sitten talousarvioehdotusten tekemisen määräpäivä. Eli jos haluatte tehdä talousarvioehdotuksen, lähettäkää se Kirkkohallitukseen viimeistään tiistaina 1. päivä kesäkuuta. Silloin se pääsee mukaan normaaliin talousarviovalmisteluun ja saa siten osakseen perinpohjaisemman valmistelun kuin ne, jotka syksyllä tulevat talousarvioaloitteena.

Mutta sitten tähän päivän pääaiheeseen eli eläkelaitoksen haasteisiin. Sama voidaan esittää myös kysymysmuodossa: Miten kirkon eläkkeet rahoitetaan tulevaisuudessa, jos työntekijämäärä vähenee? Ennen tähän aiheeseen menemistä näytän teille vielä vertailun siitä, kuinka kirkon eläkelaitos on pärjännyt viiden vuoden ajalta tehdyssä tuottovertailussa. Helsingin Sanomat kirjoitti jokunen viikko sitten pitkän jutun siitä, että eläkelaitokset ovat selviytyneet kohtuullisen heikosti vuosista 2005-2009, kun keskimääräinen vuosituotto ei ole ollut viittä prosenttia. Meidän eläkelaitoksemme, kun se on niin pieni, ei ollut mukana tässä vertailussa. Teimme itse saman vertailun ja huomasimme, että nyt löytyi yksi eläkelaitos, joka on pystynyt saamaan tuottoa yli 5 %. Eli meillä oli tuottoa 5,5 %. Mutta sitten tähän eläkejärjestelmään. Suomessahan on kaksi erillistä eläkejärjestelmää, yksityisen puolen eläkejärjestelmä ja julkinen eläkejärjestelmä. Yksityisellä puolella ovat eläkeyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat. Ne kilpailevat verisesti keskenään asiakkaista, mutta ovat silti yhteistakuujärjestelmässä. Toiminta on yksityisen puolen järjestelmissä aika rajoitettua. Sijoitustoimintaa säätelevät hyvin yksityiskohtaiset vakavaraisuussäännökset. Julkisen puolen elämä on toisenlaista. Siellä ovat Valtion eläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus ja Kirkon eläkelaitos. Me olemme ns. monopolilaitoksia, mikä tarkoittaa sitä, että esim. kirkon työntekijöillä (kuten ei kuntien eikä valtion työntekijöilläkään) ole minkäänlaista mahdollisuutta valita sitä, mihin eläkelaitokseen työntekijät vakuutetaan. Meillä on kaikilla omat eläkelait, joissa selkeästi sanotaan, mikä on loppusijoituspaikka. Sijoitustoiminnassa ei ole mitään rajoituksia. Ei ole toisaalta myöskään yhteistakuujärjestelmää. Jokainen laitos vastaa omista eläkkeistään ja eläkkeet rahoitetaan ns. verovaroin. Tämä on "verovaroin", koska meidän osaltamme käsite "verovaroin" on eri kuin mitä se valtiolla ja kunnalla on. Kaikissa eläkejärjestelmissä on samoja tunnistettuja haasteita tällä hetkellä. Itse asiassa niitä on erittäin paljon. TyEL-järjestelmän haasteena on, että työmarkkinoille tulee vähemmän työntekijöitä kuin poistuu. Senhän me tiedämme, että mietitään, miten työuria saataisiin pidennettyä. Valtion eläkejärjestelmässä on haasteena kova tuottavuusohjelma. Tavoitteena on vähentää työntekijöiden määrää. Valtiolla ei ole eläkkeiden rahoittamisongelmaa, koska valtion eläkkeet rahoitetaan suurimmalta osin valtion budjetista eikä eläkelaitoksesta. Kunnilla haasteena on ulkoistaminen. Isoja ulkoistuksia on tehty ja uudet työntekijät vakuutetaan sitten TyEL:iin. Kunnissa ongelman ratkaisuna on mahdollinen eläkemaksujen korottaminen. Mutta meillä on oma ja erilainen haaste. Se haaste, että jäsenmäärän väheneminen vähentää verotuloja ja työntekijöiden määrää.

Silloin kun kirkon eläkelaitos aikanaan perustettiin, se perustui varsin yksinkertaiselle toimimisajatukselle. Erittäin yksinkertainen malli. Eli oletetaan, että kirkon työntekijöiden palkkasumma kasvaa koko ajan eli eläkemaksutulot kasvavat tasaisesti. Eläkemaksuja kerätään aluksi vuosittain enemmän kuin mitä eläkkeitä maksetaan ja erotus rahastoidaan. Ja näinhän on edelleen tänäkin päivänä. Palkkasumma kasvaa tasaisesti, eläkemaksutulot kasvavat tasaisesti ja rahasto myös kasvaa. Viime vuonnakin rahastoon pystyttiin siirtämään yli 20 milj. euroa. Eläkerahasto on tarkoitus purkaa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Mutta nyt tiedämme, että palkkasumman kasvu saattaa jossain vaiheessa kääntyä palkkasumman laskuksi, mikä tulee aiheuttamaan toiminnalle erittäin suuria haasteita. Tässä on ihan yksinkertaisesti kuvattu, miten palkkasumman muutos vaikuttaa siihen, miten eläkemaksutulo kertyy. Tässä tavoitellaan eläkemaksutuloa 150 milj. euroa vuodessa, kuten meillä tällä hetkellä on. Jos palkkasumma putoaisi niinkin rajusti kuin 10 %, työnantajan eläkemaksua pitäisi nostaa 27:stä 31 %:iin. Näinhän se logiikka menee, että palkkasumman pienenemisestä ei seuraa, että eläkemenot pienenevät välittömästi. Tietysti näin käy myöhemmässä vaiheessa, jolloin vähemmän ihmisiä on jäämässä eläkkeelle, mutta puhutaan kymmenien vuosien odotusajasta. Meillä on eläkemenoennuste, jota on täällä teidänkin kanssa käyty läpi. Se on valmistunut vuonna 2007 ja ulottuu vuoteen -75 saakka. Meillä oli viisi perusskenaariota. Ensimmäinen perusskenaario oli, että kirkkoon kuulumisprosentti säilyy ennallaan. Tiedämme nyt, että se ei ole oikea skenaario. Toinen skenaario oli lievästi laskeva, eli oletettiin, että kuulumisprosentti pienenee 0,3 % vuodessa, mikä tarkoittaisi sitä, että vuonna -75 olisi 20 % vähemmän työntekijöitä kuin tällä hetkellä. Tämä oli silloin pääoletus. Ennuste valmistui aikaan, jolloin uskonnonvapauslaki oli juuri tullut voimaan ja nähtiin ensimmäisen vuoden eroamistilastot. Mutta silloin ei osattu päätellä, oliko kysymys yhden vuoden piikistä vai pysyvästä trendistä. Sen takia ajateltiin, että skenaario numero 2 on ehkä oikea. Skenaario numero 3 oli sitten vähän rajumpi pudotus. Kuulumisprosentti pienenee 0,5 %:ia vuodessa ja työntekijöitä on 70 % vuonna -75. Nyt tällä hetkellä näyttäisi siltä, että skenaario numero 4, nopea sopeutuminen, saattaisi olla todennäköisin. Tässä voimassa olevassa ennusteessa ajateltiin, että työvoima laskee voimakkaasti vuosina 2006-2035. Nyt saattaa olla niin, että nopea sopeutuminen tapahtuu nopeammin, koska tiedämme, että meistä 25 % jää seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle. Kuvittelisin, että nopean sopeutumisen aika on lyhyempi kuin mitä tässä on kuviteltu. Työntekijöitä olisi silloin vuonna 2075 noin puolet siitä mitä tällä hetkellä. Viimeinen skenaario numero 5 tehtiin sellaisen vaihtoehdon varalta, että kirkon eläkelaitos suljettaisiin ja kaikki uudet työntekijät vakuutettaisiin TyEL:iin. Nämä laskelmat osoittivat, että se on mahdoton ajatus. Kirkko ei pystyisi selviytymään eläkelaitoksen alasajosta ja eläkevastuista siinä vaiheessa, kun sinne ei tulisi enää lainkaan eläkemaksutuloja.

Seuraavaksi eläkemenon suhde palkkasummaan. Huomaatte, että nämä 1-3 ovat kaikki aika lailla samanlaisia. Mutta skenaario numero 4, nopean sopeutumisen skenaario, on kieltämättä erittäin haastava. Tässähän väitetään, että vuosina 2020-2040 eläkemenot olisivat jopa yli 50 % palkkasummasta, eli se on varsin huikea oletus. Mutta lohduttavaa tässä tietysti on se, että vaikka tämä käyrä käy ylhäällä ja on raju, niin tämä ei ole pysyvä tila vaan ehkä vain noin 20 vuoden haaste. Ja sitten, kuten näette, viivat kohtaavat toisensa tarkastelukauden loppupuolella. No nyt uusi ennuste on suunnitteilla ja lähtökohtana on tilanne 2009. Lähtökohtaolettamukset ovat ratkaisevasti parantuneet, koska palkkasumma on kasvanut huomattavasti enemmän kuin mitä ennustettiin. Kun 2005 ennustettiin 2009:n palkkasummaa, ennustettiin huomattavasti alhaisempi taso kuin mitä se nyt tällä hetkellä on. Samoin eläkerahasto on paljon suurempi. Eläkemenojen kasvu on seurannut hyvin ennusteita, siinä ei tule olemaan mitään kovin dramaattista. Voidaan olettaa, että sitten kun tämä ennuste valmistuu, nimenomaan palkkasumman paremman kehityksen vuoksi nopean sopeutumisenkaan skenaario ei ehkä tuota aivan näin dramaattisia tuloksia. Kun tästä johdetaan eläkevastuu, siinä on tärkeintä se, mikä valitaan diskonttokoroksi. Mutta kuitenkin nyt on syytä varautua uutta eläke-ennustetta odotellessa siihen, että vuodet 2020-2040 tulevat olemaan eläkkeiden rahoituksen osalta todella raskaat. Ne on erittäin raskaat myös muissa eläkejärjestelmissä kuin kirkon eläkejärjestelmässä. Voi olla niin, että eläkemenot ovat jopa yli 50 % palkkasummasta.

Toisaalta tiedetään, että tässä yhteiskunnassa on voimakkaasti suunnitteilla työurien pidentäminen, mikä tarkoittaa samaa kuin eläkkeelläoloajan lyhentäminen. Sama asia mutta vain kauniimmin sanottu. Tämä tulee toteutuessaan helpottamaan kaikkien eläkelaitosten tilannetta. Tosin juuri äsken katsoin Kauppalehdestä, että nyt on pantu jollain lailla jäihin eläkeuudistusten suunnittelu, koska on käynyt ilmi, että eläkelaitoksen kannalta haasteellinen näkemys eliniänodotteesta onkin pidentynyt huomattavasti enemmän kuin mitä aikaisemmin on oletettu. Eli se tietysti asettaa taas haasteita sille, miten paljon eläkejärjestelmää tullaan kiristämään. Mutta joka tapauksessa, kun siihen jokin ratkaisu löytyy, se helpottaa sekä meidän että muiden eläkelaitosten tilannetta. Lopetan tämän jollain lailla ikävään kuvaan. Tämä kuvaa eläkemaksuprosentteja vuodesta 1991 vuoteen 2020. Meillähän on ollut työnantajan eläkemaksu 27 % vuodesta -94 alkaen. Nyt olen ajatellut niin, että tulen esittämään kirkkohallitukselle seuraavan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä, että ryhdytään nostamaan eläkemaksutasoa yhdellä %-yksiköllä vuodesta 2012 alkaen siten, että 2014 se olisi 30 %. Siihen mennessä on tietysti uusi eläkemenoennuste valmistunut. Siitä pystytään vetämään erinäköisiä johtopäätöksiä sen suhteen, minkälaiseen asentoon eläkelaitos pitää saada, jotta me selviämme tästä sangen haasteellisesta 20-vuotisesta jaksosta. Eli näistä vuosista 2020-2040. Mutta tämän enempää en valitettavasti pysty tässä vaiheessa sanomaan, enkä tiedä, tyydyttikö tämä edustaja Huttusen tiedonjanoa. Kiitos.


Paluu