Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2008 kirkkohallituksen esityksestä 4/2008, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2009 - 2011 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista nrot 1, 2 ja 3/2008

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman lähetekeskustelu keskittyi pääasiassa neljään asiaan. Kolmeen talousarvioaloitteeseen ja HeTa-hankkeeseen. On varsin luonnollista, että keskustelu painottuu niihin asioihin, joihin tahdotaan muutosta tai joiden tarkoituksenmukaisuudesta ei olla varmoja. Talousarvio on kuitenkin paljon muuta, kuin nämä neljä asiaa. Siksi nostan esiin talousarviosta joitakin asioita selostamatta kuitenkaan yksityiskohtaisesti valiokunnan mietintöä. Sen voi jokainen lukea itse.

Kirkon keskusrahaston käyttötalous jakaantuu neljään pääosaan: eläkelaitokseen, yhteiseen toimintaan, hiippakunnalliseen toimintaan ja avustuksiin. Muutama sana näistä jokaisesta. Eläkelaitos on volyymiltaan talousarvion osista ylivoimaisesti suurin. Vuonna 2009 eläkerahaston toimintatuotot arvioidaan 177 milj. euroksi ja toimintakulut 138 milj. euroksi. Tuotoista on tarkoitus siirtää eläkerahastoon 33 milj. euroa. Tämän rahaston arvioidaan olevan kuluvan vuoden lopussa 820 milj. euroa. Eläkerahasto on taloudelliselta volyymiltaan ylivoimaisesti suurin ja samalla se on myöskin suurin huolen aihe talousarviossamme. Haaste on siinä, niin kuin hyvin tiedämme, miten eläkerahasto pystyy pitkällä aikavälillä turvaamaan kirkon eläkkeiden maksun. Tähän haasteeseen on pyritty aktiivisesti vastaamaan. Tähän liittyy kolme toimenpidettä, eläketurvan toimeenpanon siirtäminen Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi, mikä vähentää hallintomenoja, suunnitelma kirkon eläkesäätiön perustamisesta, mikä toisi eläkejärjestelmän yksityisen eläkejärjestelmän yhteistakuun piiriin, sekä suunnitelmallinen sijoitustoiminta. Näitä toimenpiteitä on pidettävä tärkeinä, oikeastaan onnistuneinakin ja osoituksena siitä, eläkevastuuta koskevaan haasteeseen on pyritty vastaamaan. Kuluvan vuoden syyskuun lopussa sijoitustoiminnan tuotto on ollut negatiivinen -10 %, se oli kuitenkin parempi kuin vertailuindeksi, joka on -13 %. Tämä osoittaa, että sijoitustoimintaa on hoidettu hyvin.

Pääosaston Kirkon yhteinen toiminta toimintajäämä on 26 milj. euroa. Osastoon sisältyy keskusrahaston perustehtävät, muun muassa tämä kirkolliskokous, kirkkohallituksen osastot, erillisyksiköt, kirkon ulkomaiset yhteydet ja ulkosuomalaistyö. Perustehtävien lisäksi tällä kertaa yhteiseen toimintaan on sisällytetty poikkeuksellisen runsaasti kehityshankkeita: strategian jalkauttaminen, seurakuntien rakennemuutoksen tukeminen, Hengellinen elämä verkossa, kirkon jäsentietojärjestelmä ja HeTa-palvelukeskus. Hengellinen elämä verkossa- ja HeTa-palvelukeskus -hankkeista muutama sana myöhemmin.

Nyt käsillä oleva talousarvio perustuu kehykseen, jonka yleiskorotus on kolme prosenttia. Kehityshankkeista johtuen yhteisen toiminnan kehys kasvaa kuitenkin tuntuvasti enemmän: 15 %. Näihin projekteihin on varattu vuonna 2009 käyttötalouteen 2,9 milj. euroa ja suunnittelukaudella 10,5 milj. euroa. Projekteista johtuen tuloslaskelma vuodelle 2009 osoittaa 2,7 milj. euron alijäämää, mikä on tarkoitus kattaa aiempina vuosina syntyneestä ylijäämästä. Tätä alijäämää voidaan pitää hyväksyttävänä, koska aiempien linjausten mukaan ylijäämää tulee käyttää kaikkia seurakuntia hyödyttäviin hankkeisiin, minä näitä kehityshankkeita voidaan ymmärtää.

Hiippakunnallisen toiminnan toimintajäämä on 12,4 milj. euroa, missä on lisäystä 4,9 %. Hiippakunnille on kehysbudjetissa annettavien rahojen jaossa sovellettu rahanjakomallia, joka määrittelee laskennallisesti rahanjaon hiippakuntien kesken. On mielenkiintoista havaita, että tällainen laskennallinen rahanjakomalli itse asiassa vahvistaa hiippakuntien itsenäisyyttä. Toiminnan sisällöstä, painopisteistä ja kehyksessä myönnetyn määrärahan käytöstä päättää hiippakuntavaltuusto. Hiippakuntien määrärahat eivät ole järin suuria, karvan yli miljoonasta 1,6 milj. euroon. Kehyksen lisäksi hiippakunnille on talousarviossa esitetty määrärahoja erikseen nimettyihin kohteisiin, piispojen virkaan vihkimisjuhliin, vuosijuhliin jne. Talousvaliokunta pitää näitä erillismäärärahoja perusteltuna.

Pääosan avustukset toimintajäämä on 16 milj. euroa, josta avustukset seurakunnille 12,3 milj. euroa, yhdistyksille ja järjestöille 2,5 milj. euroa ja muiden avustusten osuus 1,3 milj. euroa. Suunnitelmassa seurakuntien avustusten kokonaismäärän arvioidaan asteittain alenevan. On tärkeä nähdä, että avustustarpeen väheneminen ei johdu linjauksen muutoksesta, vaan avustustarpeen vähenemisestä. Tarvetta vähentävät muun muassa yhteisöverojen jakoperusteiden muuttuminen ja seurakuntarakenteiden muutos. Muuttuvassa taloustilanteessa, tai ainakin taloustilanteessa, joka uhkaa muuttua, on syytä nähdä yksi asia hyvin selvästi. Jos seurakuntien verotulot pienenevät kirkon jäsenmäärän vähetessä ja yleisen taloustilanteen heiketessä, ei avustusjärjestelmä pysty takaamaan entisiä taloudellisia toimintaedellytyksiä millekään seurakunnalle. Avustusjärjestelmä ei siis ole sellainen pankki, joka takaa, että seurakunnat saavat kaikissa oloissa entiset rahat käyttöönsä.

Kirkon keskusrahaston tulot perustuvat suurelta osin seurakunnilta kerättävään keskusrahastomaksuun. Perusmaksuksi esitetään vuonna 2009 8,4 %, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2008. Suunnittelukaudella perusmaksun arvioidaan alenevan edelleen 8,2 %:iin vuonna 2010 ja 8 %:iin vuonna 2011. Talousvaliokunta pitää perusmaksun alentamista hyväksyttävänä keskusrahaston hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi. Perusmaksun alenema saattaa kuitenkin suunnittelukaudella jäädä arvioitua pienemmäksi, jos seurakuntien verotulot pienenevät taloudellisen tilanteen vuoksi.

Investoinnit tässä talousarviossa ovat poikkeuksellisen suuret, lähes 10 milj. euroa. Siitä suurimman osan lohkaisevat nämä kehityshankkeet ja yhden 2 milj. euron osuuden myöskin arkkipiispan talon peruskorjaus. Kaikki investointihankkeet ovat perusteltuja.

Sitten muutama sana kehityshankkeista ja talousarvioaloitteista. Talousvaliokunta ottaa kantaa HeTa-hankkeeseen mietintönsä sivulla 9. Valiokunta pitää selvästi hyvänä asiana sitä, että kirkkohallitus on lähtenyt suunnittelemaan HeTa-hanketta. Hanketta varten esitetään käyttötalouteen 500 000 euron määrärahaa ja investointeihin 2 milj. euron määrärahaa. Talousvaliokunta katsoo, että hankkeen valmistelua on jatkettava esitetyn määrärahan avulla. Valmistelussa on kuitenkin tarkennettava toimintamallien investointi- ja käyttökustannukset, riskit sekä vaikutukset seurakuntien talouteen. Tämän lisäksi valiokunta katsoo, että hankkeesta on pyydettävä ulkopuolinen asiantuntija-arvio. Hankkeen jatkosuunnittelussa on viestintään kiinnitettävä erityistä huomiota ja valmistelulle on varattava riittävän väljä aikataulu. Näillä toimenpiteillä talousvaliokunta katsoo, että kirkolliskokous saa aikanaan riittävät perusteet päätöksen tekemiselle, mikä päätös sitten ikinä onkin. Kahden miljoonan investointirahaa ei tule käyttää ennen hankkeen lopullista hyväksymistä.

Sitten talousarvioaloitteista. Talousvaliokunta ei puolla talousarvioaloitteen 1 hyväksymistä. Aloitteessa esitetään määrärahan varaamista Radio Deihin sijoitettavan mediapapin palkkaamiseksi. Valiokunnan perustelut ilmenevät mietinnössä.

Talousvaliokunta ei puolla myöskään talousarvioaloitetta 2 esitetyssä muodossa. Aloitteessa esitetään määrärahan varaamista internetissä käytäviin keskusteluin osallistuvien nuorisotyöntekijöiden palkkaamiseksi kirkkohallitukseen. Perusteluissaan valiokunta kuitenkin toteaa, että aloitteessa on tiedostettu nettityön tärkeys ja tarve, mutta toimintaa tulee ylläpitää ensi sijaisesti seurakunnissa osana seurakuntien työtä, eikä operatiivisella tasolla kirkkohallituksessa. Tähän liittyen valiokunta katsoo, että Hengellinen elämä verkossa-hankkeeseen tulisi sisällyttää osio, jonka avulla luodaan mahdollisimman nopeasti valmius osallistua verkkokeskusteluun kriisitilanteissa. Jos toiminta edellyttää lisähenkilöstöä, henkilöstö tulee palkata keskusrahaston hyväksytyn talousarvion puitteissa. Tämä on mahdollista, koska on huomattava, että pääosasto 200 sitovuustaso on koko pääosasto. Pääosaston toimintajäämä oli 26 milj. euroa, siellä taatusti liikkumavaraa.

Mietintönsä sivulla 9 talousvaliokunta käsittelee Hengellinen elämä verkossa hanketta ja toteaa, että toimita verkossa tulee olemaan, ja pitäisi kai sanoa, on jo nyt yksi kirkon pysyvistä työympäristöistä. Täällä kohdataan nuoret ja nuoret aikuiset nyt ja tulevaisuudessa. Operatiivisella tasolla työ tulee tehdä seurakunnissa, kirkkohallituksen tehtävä on koordinoida, luoda toimintaedellytyksiä, antaa seurakunnille tukea, ohjausta ja koulutusta. Valiokunta katsoo myös, että tämä tehtävä tulee jäämään kirkkohallitukselle pysyvästi myös kehityshankkeen jälkeen.

Talousarvioaloite 3, jossa esitetään määrärahan varaamista Rakkauden lahja-kirjan jakamista varten. Talousvaliokunta esittää hyväksyttäväksi siten, että tekijänoikeusrahastosta käytetään 220 000 euroa seurakuntien käyttöön annettavien ilmaiskappaleiden painattamista varten. Seurakunnat voivat tilata tätä kirjaa siten, että kirja voidaan jakaa vihkipareille, kastekoteihin, työntekijöille ja luottamushenkilöille. On tärkeää nähdä, että näillä neljällä asialla pyritään määrittelemään kuinka paljon seurakunnat voivat tilata ilmaisia kirjoja. Se, miten seurakunta haluaa kirjat jakaa, jää seurakuntien harkittavaksi.

Kun käsitellään talousarviota, ei toimintaa ja taloutta voi koskaan erottaa toisistaan. Jokainen euro, joka talousarvioon sisällytetään perustuu jollain tavalla toimintaan, toiminnan tavoitteisiin tai niihin arvoihin, joiden pohjalta toimintaa toteutetaan. Näin on sanottava, että talousvaliokunta, kun se käsittelee taloutta, niin kyllä samalla väistämättä joutuu olemaan myös toimintavaliokunta. Kun toiminta ja talous liittyvät yhteen, niin tätä kirjaa katsoessa ja siihen sisällytettyjä tavoitteita miettiessä, erityisesti näitä kehityshankkeita arvioitaessa, on pakko sanoa, että tämä toimintasuunnitelma on dynaaminen, eteenpäin suuntautuva ja kirkon toimintaa kehittävä. Ei millään voi ajatella, että kirkkohallitus on mutkikas rakennus Katajanokalla, jossa virkamiehet tekevät työtään elämästä irrallisena ja lähtevät kotiin, niin kuin vanhan ajan hyvät virkamiehet, hyvin levänneenä ja lehden lukeneena. Kirkkohallituksen toimintaote on tämän kirjan perusteella dynaaminen ja eteenpäin katsova ja sen tähden on jo tässä vaiheessa syytä esittää kirkas kiitos niin kirkkohallituksen täysistunnolle, joka on hyväksynyt tämän toimintasuunnitelman kirkolliskokoukselle lähetettäväksi, kuin kansliapäällikölle, kaikille kirkkoneuvoksille ja laajasti koko kirkkohallituksen henkilöstölle.

Sitten pitää vielä vähän korjata talousvaliokunnan mietintöä. Tämä on enempi tämmöinen tekninen korjaus. Mietinnössä on viisi pontta. Viides ponsi, joka koskee tekijänoikeusrahastoa vaikuttaa myöskin rahoituslaskelmaan ja siksi se pitää käsitellä ponnen 4 yhteydessä. Näin tämä tuleekin muuttaa niin, että ponnen 4 loppuun lisätään ponsi 5 muotoilemalla se näin: "toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2009-2011 siten, että tekijänoikeusrahastosta käytetään 220 000." Nämä kaksi pontta siis yhteen.

Näillä sanoilla jätän talousvaliokunnan mietinnön täysistunnon päätettäväksi.


Paluu