Puheenvuoro



Rainerma Keijo, edustaja

Otsikko:
Lakivaliokunnan mietintö 2/2009 piispainkokouksen esityksestä 1/2008, joka koskee kanttorinviran kelpoisuutta, ja kirkkohallituksen esityksestä 5/2008, joka koskee kirkkolain, kirkkojärjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen virkamiesoikeudellisten säännösten muuttamista

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Lakivaliokunnan puheenjohtaja puheenvuoronsa lopussa päätti suunnilleen tähän tapaan: Kirkon palvelussuhteen säädökset saadaan näin perustuslain edellyttämälle tasolle. Seuraavassa puheenvuorossa oli puolestaan tämän sisältöinen näkökohta: Kirkon toimihenkilöiden oikeusaseman nykyinen sääntely on ongelmaton perustuslain 80 §:n näkökulmasta. Jo tämä asetelma keskustelun alussa oli omiaan tuomaan hämmennyksen ja johtamaan kysymyksiin.

Mielestäni ainakin se on käynyt ilmeiseksi, että virkamiesoikeudelliset säännökset voidaan valmistella kiireettömästi ja tämän valmistelutyön tulee niin selkeästi kuin mahdollista lähteä kirkon omista lähtökohdista ja tarpeista. Näistä tarpeista on ollut puhetta ja niitä aivan ilmeisesti myös on. Olennaista on se, että ulkopuolelta kirkollemme ei aseteta tässä asiassa vaateita tai paineita. Itse ajattelen, että on aiheellista vielä selvittää esimerkiksi yhden palvelussuhteen muodon mahdollisuutta, siis työsuhteisuutta, johon täällä on viitattu. Paljon on ollut esillä se, että syrjinnän kieltävä säännös ei ole valmistunut ja sen muotoilu on ollut ilmeisen vaikeaa. Keskustelunkin perusteella voi ymmärtää, että kysymys on kuitenkin tässä paketissa varsin keskeisestä asiasta, niin että siihen mielestäni edelleenkin tämän kokonaisuuden mukana tulisi jaksaa paneutua. Myös kysymys kirkon työntekijältä edellytettävästä kirkon jäsenyydestä liittyy kysymykseen syrjinnästä. Valmistumassa on myös, toivon mukaan, kirkon diakonaattia koskevat ratkaisut. Niin pitkällisiä kuin ne ovat olleetkin, niillä tulee olemaan ilmeinen vaikutus myös virkamiesoikeuksien sääntelyyn. Kuulimme täällä, että yhdenvertaisuuslain päivitys on koht´silleen tulossa. Mainitsen nämä asiat perustellakseni sitä, että pidän tarpeellisena, että otetaan vielä tähän aikaa. On mainittu esimerkiksi se mahdollisuus, että asia palaa valiokuntaan tai kirkkohallitukseen edelleen täydennettäväksi.

Eräässä puheenvuorossa viitattiin siihen, että ei ole esitetty syrjintäkieltosäännöksi muotoiltuja vaihtoehtoja, joita olisi voitu tarkastella, vertailla ja punnita. Joitakin kuitenkin käsitykseni mukaan on esitetty. Yhdessä näistä uskon ja tunnustuksen mukaisen toiminnan syrjimättömyys on haluttu nostaa esille. Edellisessä käsittelyssä viittasin myös siihen mahdollisuuteen, että kun on etsittävä syrjintäkiellosta poikkeavia asioita, syrjinnäksi katsottavaa ei ole uskonnon harjoitukseen liittyvä toiminta. Edustaja Luoma puheenvuorossaan totesi, että kaikki kirkon työ nivoutuu Sanaan ja sakramentteihin. Ymmärrän tämän merkitsevän sitä, että kirkon työ kaiken kaikkiaan on uskonnon harjoitusta. Mutta jos tässä on epäselvyyttä, silloin se olisi syytä selkeästi pyrkiä laissa ilmaisemaan. Oma käsitykseni on, että tämä selkeästi ilmaisten, saattaisi syrjintäpykälä kovastikin saada ratkaisunsa. Edustaja Särkiö mainitsi puheenvuorossaan, ettei ole ilmaistu sellaisia kohtia tai asioita, joihin liittyisi ongelmia. Mielestäni on tuotu selkeästi esille tällaisia kohtia esityksessä, joihin sisältyy edustaja Ketosen käyttämää ilmausta lainatakseni levottomuutta tai pelkoja seurauksista. Näitä ovat mm. irtisanomismenettely ja mainittu kysymys syrjinnästä. On puhuttu yleisesti työelämän tarpeista. Itse en ole onnistunut näistä puheenvuoroista poimimaan, minkälaisesta työelämän tarpeesta nyt erityisesti on kysymys. Tässä kohdassa tuo kysely yksilöinnistä sopisi myös. Mielestäni ei ole viisasta irrottaa kaikesta päättäen lakiuudistuksen vaikeinta kohtaa kokonaisuudesta, tarkoitan tätä syrjintäpykälää, ja sillä tavalla pyrkiä hyväksymään muilta osin tämä uudistus. Mielestäni on tarpeen, että sen vaikeimmaksikin kohdaksi osoittautunut jaksetaan työstää ja sillä tavalla saada tästä uudistuksesta kokonaisempi.


Paluu