Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2009, Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä toukokuuta 2010 klo 12.45

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Esittelen teille perinteiseen malliin kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen vuodelta 2009. Jos lyhyesti katsoo vuotta 2009, se oli, yllättävää kyllä, keskusrahaston kannalta erinomainen, sekä eläkerahaston että keskusrahaston muun toiminnan osalta. Eläkerahaston erinomaisuuttahan mitataan eläkerahaston tuotolla ja se oli peräti 18,4 % viime vuonna. Tällä kertaa saavutimme epävirallisessa kilpailussa eri eläketoimijoiden kesken hopeasijan. Kuntien eläkevakuutus oli hieman parempi. Keskusrahaston muun toiminnan ylijäämä oli 13,1 milj. euroa, syynä siihen olivat kertaluontoiset arava-kiinteistökaupat, mihin palaan hetken päästä.

Olennaisia havaintoja eläkelaitoksesta. Eläkemaksutulot näyttäisivät riittävän eläkemenoihin vielä toistaiseksi, kuten olen aina tässä vaiheessa aikaisempinakin vuosina todennut. Huomaatte, että maksetut eläkkeet ovat aika selkeästi kääntyneet kasvuun. Viime vuonna maksetut eläkkeet nousivat lähes 10 %, huomattavasti enemmän kuin mitä eläkemaksutulot kasvoivat. Rahastosiirto oli kuitenkin lähes 22 milj. euroa, rahastosiirto on siis eläketulojen ja eläkemenojen erotus. Eläkerahaston tuotto tulikin mainittua, eli 18,36 %. Muistatte varmaan, että 2008 se oli -17,6 % eli jos siihen vertaa, voi sanoa, että olihan siinä varaa toki parantaakin. Koko historian ajalta tuotto on ollut noin 8,5 % ja rahasto kasvoi vuonna 2009 peräti 150 milj. euroa eli 22 %.

Muita yleisesti käytettyjä mittareita eläkerahastosta: 824,5 milj. riitti vuodenvaihteessa 6,2 vuoden eläkemenoihin ja oli kooltaan 1,7 kertaa kirkon palkkasumma. Viimeinen on tärkein mittari eli kokonaiseläkevastuusta on katettu noin 24 %, mikä on keskimääräinen katetaso muissakin eläkelaitoksissa tällä hetkellä. Tällä hetkellä tilanteemme on suurin piirtein samanlainen kuin mitä muillakin eläketoimijoilla.

Tässä koko kehitys syntyhistoriasta eli vuodesta 1990 alkaen. 2008 oli mielenkiintoinen vuosi, joka toivottavasti tulee jäämään poikkeukseksi suurine pudotuksineen. Nyt tosiaan ollaan taas onneksi kasvu-uralla. Eläkerahaston sijoitusten hajautuksesta lyhyesti: edelleen osakeriskimme on kohtuullisen suuri, osakkeita on 42 %, korkoja 47 % ja muita sijoituksia 11 %. Eläkerahaston johtokunnan toimintakertomus on kirkkohallituksen toimintakertomuksen liitteenä, siellä on sijoitustoiminta on tarkemmin avattu. Tuottohistoriaa vielä tarkemmin. Hyppelevyyttä eli volaa on riittänyt näinä vuosina. Näyttäisi siltä, että 1999 olisi ollut historiallisesti katsoen paras vuosi, jolloin tuotto olisi ollut peräti 35 %. Saattaa olla, että se ei ole tarkistettu tulos, joten en välttämättä luottaisi siihen. Mutta viime vuoden tulos oli ainakin toiseksi paras eläkerahaston toiminnassa.

Haluan palata erääseen asiaan, mistä olen muistaakseni tainnut aiemminkin puhua. Uutta eläkelaitoksen toiminnassa 2009 oli se, että Kevan tarkastajat aloittivat seurakuntien ja seurakuntayhtymien työnantajaosaamisen tarkastamisen. Eli tarkastettiin, että eläkevakuutetut vakuutettiin oikein, työnantajamaksut maksettiin oikein, palvelussuhderekisteriin tehtiin tietosisällöltään oikeat ilmoitukset ja että noudatettiin annettuja aikatauluja. 2009 ehdittiin käydä 103 seurakuntataloutta läpi ja valitettavasti huomattiin, että tämä tarkastus oli erittäin tarpeellista, koska ilmeisesti yksikään näistä 103:sta ei saanut täysin puhtaita papereita toiminnastaan. Joukossa oli valitettavasti sellaisia seurakuntia, jotka eivät oikein hoksanneet, että eläkelaitokseen pitää ilmoittaa palvelussuhteet ja niistä myös maksaa. Mutta ehkä vielä järkyttävämmäksi asian tekee se, että tätä samaa asiaa on ainakin vuodesta 1993 alkaen yritetty hoitaa. Tässä on suora lainaus vuoden 1993 kirkkohallituksen toimintakertomuksesta. Siinä todetaan, että palvelussuhderekisterin tarkastaminen on jatkunut koko vuoden, siis vuoden 1993. Monet seurakunnat ovat laiminlyöneet palvelussuhteiden ja palkattomien keskeytyksien ilmoittamisen. Työnantajat eivät ole tienneet, minkälaiseen palvelussuhteeseen työntekijä on palkattu tai minkä eläkelain piiriin työntekijä on kuulunut. Tämä on aivan oikea aito ongelma, en puhu tarpeettomasti tästä lähes joka vuosi. Eläkeratkaisuthan tehdään rekisteritietojen perusteella, ja jos siellä on virheellisiä rekisteritietoja, niin on selvää, että eläkeratkaisukin on virheellinen. Jos siellä on oikein räikeitä puutteita (tarkoitan esimerkiksi sellaista, että tulee eläkehakemus pitkästä työsuhteesta, jota ei ole lainkaan rekisterissä), niitä ruvetaan selvittelemään ja käsittelyaika pidentyy selkeästi. Oma henkilökohtainen näkemykseni tästä on, että palkanlaskennan siirtäminen HeTa-palvelukeskukseen on ainoa tapa saada tähän laadullinen parannus. 20 vuotta on touhuttu näiden työnantajien kanssa ja annettu erinäköistä täsmäkoulutusta, mutta se ei ole tuottanut toivottua laadullista paranemista.

Sitten keskusrahaston muu toiminta. Tehän hyväksyitte aikanaan talousarvion, jossa tilikauden tulos oli -3,3 milj. euroa. Toteutunut tulos oli kuitenkin 12,5 milj. euroa. Parempi tulos johtui kiinteistöyhtiöiden (arava-talojen) kaupasta. Mitään suuria poikkeamia talousarvioon 2009 ei ollut. Ei mitään merkittäviä. Ehkä suurimpana voidaan mainita se, että kun osakekurssit alkoivat nousta, myös keskusrahaston muun toiminnan puolella pystyttiin rahoitustuotoissa palauttamaan arvon alennuksia.

Kirkon yhteinen toiminta ns. säästi tai voi myös sanoa "jätti käyttämättä" 700 000 euroa. Se kohdistui Pirjo Pihlajan jo äsken mainitsemiin strategisiin hankkeisiin, jotka eivät käynnistyneet heti vuodenvaihteessa 2009, jolloin näistä jää jonkun verran määrärahaa tälle vuodelle. Hiippakunnallisen toiminnan osalta käyttämättä jäi 0,5 milj. euroa. Tämä oli perinteiseen tapaan kehittämisavustuksiin varattua määrärahaa, jota ei täysimääräisesti jaettu. Avustuksissa oli tietoinen ylitys 1,2 milj. euroa. Tietoinen siksi, että vuodelta 2008 säästyi avustusmäärärahoja 1,7 milj. euroa, josta käytettiin 1,2 milj. euroa viime vuonna, jolloin yhdistymisavustuksia maksettiin huomattavasti enemmän kuin mihin talousarviossa oli varattu.

Muutama sana kiinteistöyhtiöiden eli arava-talojen myynnistä. Kirkon keskusrahasto rakennutti 70-luvulla kahdeksan arava-rahoitteista kiinteistöyhtiötä. Näistä kaksi oli vuosien varrella vapautunut, mikä tarkoittaa sitä, että ne pystyttiin myymään ns. markkinahintaan. Kuusi kappaletta oli edelleen arava-rajoitusten alla, mikä tarkoittaa sitä, että hinta määräytyy suoraan Aran listahinnan perusteella. Näiden kuuden yhtiön rajoitusajat olisivat päättyneet vuosina 2024-47. Silloin kun tämän kaupan suunnittelu käynnistyi, ostajan valintaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Ostajan tuli olla hyvämaineinen, jonka toimiala on nimenomaan vuokra-asuntojen omistaminen. Toisaalta näiden kahden vapaan talon osalta edellytettiin, että ostaja pitää kohteet vuokra-asuntokäytössä viiden vuoden ajan. Tällaisia ostajia ei tietysti kovin montaa Suomessa ole. Sato Oy teki parhaan tarjouksen. Tarjous tietysti tarkoitti näitä kahta vapaata, koska kuuden hinta tuli listahintojen perusteella. Käsitykseni mukaan siirto on onnistunut hyvin huolimatta siitä, että tästä nousi melkoinen elämä tiedotusvälineissä. Nyt ilmeisesti tilanne on rauhoittunut ja kuvittelisin, että Sato on aidosti hyvä vuokranantaja.

Sitten vuosikate ja tilikauden ylijäämä. Tässä on ehkä tärkeämpää katsella vuosikatetta. Huomaatte, että vuodesta 2002 suunta on selkeästi aleneva eli kirkon keskusrahasto, kuten myös seurakunnat, on selvästi ajautumassa heikompaan taloudelliseen tilanteeseen kuin aiemmin. Esitys tuloksen käyttämisestä on, että ylijäämä kirjataan entisten tilikausien ylijäämään, jolloin ylijäämä 43 milj. euroa vastaa noin kymmenen kuukauden seurakuntamaksuja. Eli voi sanoa, että keskusrahaston tase on kuitenkin edelleen varsin vahva.

Tulevaisuuden näkymät lyhyesti: kirkon eläkelaitosta ohjataan selkeästi siihen suuntaan, että vuonna 2012 toteutuu lopullinen integraatio Kevaan. Tällä hetkellähän tilanne on se, että eläketoimiston työntekijät työskentelevät Kevassa kirkon työntekijöinä kirkon eläketietojärjestelmää käyttäen. Vuonna 2012, kun Kevan uusi tietojärjestelmä valmistuu, oma järjestelmämme integroidaan siihen. Tavoitteena on myös, että eläkelaitos teknisesti eriytetään keskusrahaston muusta toiminnasta ainakin siten, että jatkossa pystymme tekemään kaksi selkeämmin toisistaan erillään olevaa talousarviota kuin mikä tämä nykyinen on. Eläkerahaston johtokunta valmistelee parhaillaan pidempää ajanjaksoa koskevaa sijoitusstrategiaa, jota noudatetaan sijoitustoiminnassa. Keskusrahaston muun toiminnan osalta, kuten jo äsken mainitsin, on selvää, että toimintaedellytyksemme heikkenevät, koska seurakuntien toimintaedellytykset heikkenevät. Tavoitteena on kuitenkin, että perusmaksu säilytetään nykytasolla 8,2 % ja strategiset hankkeet pyritään hoitamaan suunnitellulla tavalla. Jotta tämä yhtälö toimisi, kirkkohallituksen keskusrahaston rahoittamaa niin sanottua perustoimintaa eli sitä mikä ei ole strategisia hankkeita, täytyy hallitusti joltain osin ajaa alas. Tässä oli varsin lyhyesti tilinpäätös.


Paluu