Puheenvuoro
(Tarkistamaton)


Niskanen Hannu, kenttäpiispa

Otsikko:
Istuntokauden päättäminen

Täysistunto:
Perjantaina 11 päivänä toukokuuta 2012 klo 10.35

Teksti:
Kunnioitettu Herra arkkipiispa, arvoisat puheenjohtajat, hyvät edustajat. Pyydän sydämestäni kiittää ystävällisistä sanoista, jotka Marian tavoin kätken sydämeeni ja tutkistelen niitä. Ja näistä kauniista kukista, jotka saan viedä oman ja monivuotisen huonetoverini yhteiseen kotiin tuottamaan iloa ja terveisinä täältä kirkolliskokouksesta. Samalla tahdon sanoa miten suunnattoman kiitollinen olen omalle kirkolleni siitä, että se on kutsunut ja hyväksynyt minut virkaansa ja kuljettanut mukanaan ja antanut hienoja tehtäviä, joista yksi hienoimmista on ollut tämä kirkolliskokoustyöskentely. Täällä on saanut kuulla paljon hienoja puheita, syviä ajatuksia, kokea yhteyttä ja vahvan tunnon siitä, että olemme kulkemassa samaa tietä, yhteistä tietä syn hodos, niin kuin synodin kuuluu. Olen tosiaan myöskin toista vuotta asustellut täällä Turun opistolla. Olen viihtynyt erittäin hyvin. Täällä on hyvä keittiö, täällä on erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja täällä on ystävälliset palvelevat ihmiset. Kun ajattelen omaa olemistani kirkolliskokouksessa, niin en nyt voi kovin merkittäviä saavutuksia esille nostaa, mutta voin sanoa niin kuin vanhat veteraanit, että olinhan siellä minäkin mukana erilaisissa asioissa. Todella 26-vuoden aikana paljon on tapahtunut kirkossamme, monia uudistuksia, vaikkapa nyt Raamattu tai uusi kirkkolaki. Yhteiskunta ympärillämme on muuttunut ja ehkä me itsekin vähän tämän matkan aikana. Kun omaa osuuttaan on arvioinut, niin lähinnä on tullut mieleen se vanha ajatus, että jokaisesta on johonkin, jos ei muuksi niin varoittavaksi esimerkiksi. Näin hyvä tämä meidän kirkkomme on, että kaikki kelpaavat ja kaikki saavat tulla. Kun nyt on aika lähteä niin ehkä vähän haikeuttakin tunnen, mutta kuitenkin lähden ilolla muistaen sen vanhan valtuuston puheenjohtajan, joka sanoi että aina me on parempi saatu tilalle ja sitten myöskin se, että on mahdollisuus aloittaa toivon mukaan vielä uusi elämänvaihe. Kuitenkin saamme edelleen kulkea yhteistä tietä niin kuin tänään veisasimme, toivon mukaan, Iloiten kohti taivasta. Kiitos.


Paluu