Puheenvuoro



Orsila Markku, edustaja

Otsikko:
Lapsivaikutusten arviointia sekä lasten kuulemista koskevien säännösten lisääminen kirkkolain 25 lukuun (Kirkkohallituksen esitys 12/2012)

Täysistunto:
Tiistaina 6 päivänä marraskuuta 2012 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Lueskelin kotona tätä esitystä ja samoihin aikoihin uutisissa kerrottiin kuinka koptikristityt valitsivat uutta paavia. Kerrottiin, että lapsi nosti paperipallon, jossa oli uuden paavin nimi. Kerrankin lapsi vaikutti, ratkaisi viime kädessä koko asian. En tiedä, arvioiko kukaan tuon menettelytavan vaikutusta tuohon lapseen. Tässä keskustelussa leijuu ilmassa huoli, että minkähänlainen vaiva ja riesa tästä mahtaa tulla tai voiko tästä tulla ase tai uhka päätöksenteossa. Voi kai se niinkin olla, mutta en oikein jaksa uskoa, että kun lasten asioista vakavasti keskustellaan päätöksenteon yhteydessä, näin voisi käydä. Edustaja Salo kyseli jo sitä, että voisiko valiokunta pohtia vähän täsmällisemmin vaihtoehtoja näihin käytännön toteutusten tapoihin ja olen vähän samojen kysymysten äärellä. Täällä säädetään piirun tarkasti monia lakeja ja piirun tarkasti säädetään siitä, miten ne toteutetaan käytännössä. Tämä pykälä, mitä tässä esitetään, on hyvin yleinen ja se on varmaan hyvä. Kannatan sitä, että se tulee lakiin. Mutta ehkä ei kannata ihan piirun tarkasti lakitekstiin kirjoittaa näitä käytännön vaikutuksia. Näitä käytännön kokemuksia jo on, kuten on kuultu ja tässäkin paperissa näitä pohditaan. On mahdollista, että luottamushenkilöt yhdessä arvioi vaikutuksia. Lisäksi on esitetty lapsiasiahenkilöitä, esimerkiksi yksi maallikko ja yksi viranhaltija vaikka vuodeksi kerrallaan. Kolmas vaihtoehto on, että viranhaltija osana omaa valmisteluaan pohtii jo näitä vaikutuksia. Varmaan näitä kaikkia tarvitaan yhtä aikaa ja päällekkäin joustavasti. Tässä myös edustaja Kaskinen nosti esiin perheet. Meillä on sellainen työ menossa, jossa ihmisten osallisuutta seurakunnan elämään pitää lisätä. Tässä voisi olla yksi hyvä konsti: Kutsua vaikka vaalikauden mittaiseksi jaksoksi perheitä koolle pohtimaan näitä kysymyksiä. Tässä on myös mainittu joitakin työntekijäryhmiä, joita tämä voisi erityisesti koskea. On erinomainen asia, että tässä mainitaan lapsi- ja nuorisotyöntekijät. On myös paljon muitakin työntekijäryhmiä, jotka tekevät lasten kanssa töitä diakoniatyössä, perheneuvonnassa, seurakuntien perhetyössä. Lisäksi on niin, että lapset eivät ole yksi yhtenäinen joukko. Tässä on pohdittu sitä, että kuultaisiin erityisesti niitä lapsia, jotka ovat seurakunnan toiminnassa mukana. Se on tärkeää. Mutta sitten on vielä nämä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat lapset. Silloin on ehkä viisasta kuunnella heidän kanssaan työtä tekeviä etsivän työn tekijöitä, erityisnuorisotyöntekijöitä ja ehkä joskus myös kuulla kuntien viranhaltijoita, ottaa yhteyttä viranomaistahoihin ja luoda heidän kanssaan yhteistyötä ja pohtia yhdessä näiden lasten erityiskysymyksiä. Ei tämä ole varmastikaan aivan älyttömän hankalaa. Uskon myös, kuten edustaja Aula sanoi, että tässä voisi säilyä rentous ja ilo. Seurakunnat ovat varmasti saamapuolella. Kannatan lämpimästi tätä esitystä.


Paluu