Puheenvuoro



Antturi Arto, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 (Toimintakertomus 1/2016)

Täysistunto:
Tiistaina 10 päivänä toukokuuta 2016 klo 9:45

Teksti:
Arvoisa veli puheenjohtaja, sisaret ja veljet Kristuksessa. Kiitän ensinnäkin esittelijöitä ja heidän kauttaan kirkkohallituksen työntekijöitä, jotka ovat kaiken tämän työn tehneet, josta tässä puhutaan. Tällainen lähetekeskustelu antaa mahdollisuuden puhua lähes mistä tahansa taivaan ja maan välillä, varsinkin rahasta ja rakkaudesta. Oma puheenvuoroni on toivon mukaan hyvin lyhyt ja detaljiorientoitunut. Nostan oikeastaan esille vain yhden pienen asian ja jos tämä asia tuntuu sellaiselta, että se on kaikesta pienuudestaan huolimatta relevantti, niin voi olla, että sitä kautta jotain isompaakin on. Se koskee nimittäin raportointia ja aivan erityisesti kirjurijärjestelmää, josta kirjoitetaan sivuilla 12-13. Sivulla 13 konkreettisena esimerkkinä vuoden 2015 kehityksestä ovat seurakuntia palvelevat useat erilaiset raporttiominaisuudet. Itsekin paikallisseurakunnassa toimivana voin sanoa, että näitä on kiitollisuudella käytetty. Seurakuntien toiveiden mukaisesti kirjurin raporttipalveluun lisättiin sekä lukumäärätietoja antavia raportteja, että seurakunnan toimintaa tukevia raportteja. Kiinnitän huomiota sellaiseen erikoisuuteen kuin kastettujen ja kirkkoon liittyneiden raportointi. Tällä hetkellä nimittäin kastetuiksi merkitään vain lapset, joiden kasteesta ilmoitetaan maistraatin esitäytetyllä lomakkeella. Kun aikuinen kirkkoon liittyjä kastetaan, häntä ei merkitä kastettujen raporttiin vaan kirkkoon liittyneeksi. Samoin kirkkoon liittyneeksi merkitään aikuinen, joka on aiemmin kastettu, joko tässä meidän kirkossa tai jossain muussa kirkkokunnassa. Tässä taustallahan on ajatus, että kaikki lapset pääsääntöisesti kastetaan ja jos joku liittyy kirkkoon myöhemmällä iällä, hänen oletetaan palaavan kirkon jäseneksi, jollaiseksi hänet on joskus aikaisemmin kastettu. Tämä ei tietenkään vastaa todellisuutta. Samoin kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan lapsi tai sylivauva, jonka nimi on jo aiemmin ilmoitettu maistraattiin ja kirkkoon liittyminen kirjataan erillisellä kastelomakkeella. Tiesittekö tällaisen asian? Eikö voitaisi olla yhtä mieltä siitä, että tämä tilastointitapa kannattaa korjata. Siis ne jotka liittyvät jäseniksi kasteen kautta, olkoon heidän ikänsä mikä tahansa, 4 kuukautta tai 40 vuotta, merkitään kastetuiksi. Se kertoisi jotain meidän tavasta, millä tavalla kirkon jäseneksi tullaan. Ja ne, jotka ovat aikaisemmin kastettu ja liittyvät joko uudelleen tai ensimmäistä kertaa tähän meidän kirkkoon, merkittäköön heidät kirkkoon liittyneiksi. Tällä tavalla voidaan saada molemmista ryhmistä helposti myös ikään perustuva raportti. Kysehän ei tietenkään ole vain tilastointitavan, vaan samalla myös ajattelutavan muutoksesta vastaamaan paremmin todellisuutta. Niin kuin sanoin, tämä on pieni detalji ja tästä voisi tietysti tehdä aloitteenkin, mutta uskon, että jos tämä asia tuntuu relevantilta, niin se menee tälläkin tavalla viranhaltijoiden kautta eteenpäin. Samalla haluan myös sanoa, että yhdyn edustaja Juntusen huoleen siitä, että voisimme arvioida kirkkohallituksen eri osastojen, tiedotuskeskuksenkin työtä ja tapaa toteuttaa kirkkohallituksen strategiaa.


Paluu