Puheenvuoro



Niemelä Pauli, edustaja

Otsikko:
Seurakuntayhtymän päätöksentekojärjestelmän keventäminen (Edustaja-aloite 5/2015)

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Ajattelin ensin empaattisesti teitä, jotka petyitte viime kevään seurakuntarakennepäätökseen. Kirkossamme eivät näytä suuret linjat etenevän, ja nekin yhteiset hankkeet, jotka olemme saaneet läpi, eivät ole täyttäneet toiveitamme. Tästä voi tehdä sen päätelmän, että kirkkoamme on kehitettävä pienin askelin. Siksi toivon nyt teidän kaikkien jaloa huomiotanne. Avaan lyhyesti aloitettamme, jota moni keväällä kannatti, vaikka kiireessä ei sitten allekirjoittanutkaan. Tämä aloite yhdistää sekä uutta yhtymämallia vastustaneita että sitä kannattaneita.

Seurakuntarakennepaketin kaatuminen kertoo osaltaan siitä, että on vaikea löytää yhtä rakennemallia, joka soveltuisi kaikkialle maassamme. Tämä on oikeastaan aivan ymmärrettävää, ovathan seurakuntien toimintaympäristöt hyvin erilaisia. Tämä erilaisuus on viime vuosikymmeninä vain kasvanut. Tästä olemme varmasti yksimielisiä. Vastauksena tähän erilaisuuden kasvuun olemme yrittäneet löytää yhden rakennemallin, joka taipuisi moneen. Eikö vastauksen tulisi olla mieluummin toiseen suuntaan? Kasvavaan erilaisuuteen pitäisi vastata lisämalleilla. Joka tapauksessa kaksi mallia on jatkossakin enemmän kuin yksi. Olen yhä vakuuttuneempi, että tarvitsemme jatkossakin perusseurakuntia ja myös seurakuntien muodostamia yhtymiä. Mutta molempia malleja on kehitettävä, erityisesti nyt yhtymämallia.

Ensiksi on todettava, että jo nykyinen yhtymämalli antaa laajaa väljyyttä, kuten keväällä piispa Jolkkosen esittämä Ylä-Savon yhtymämalli osoitti. Hylätty malli ei olisi tuonut tähän olennaista uutta. Nykyistä seurakuntayhtymämallia tulee kuitenkin keventää, jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto jatkossa. Aloitteessamme liitytään kirkkohallituksen alkuperäiseen esitykseen, jonka mukaan seurakuntavaaleilla valittaisiin vain paikalliset seurakuntaneuvostot kuhunkin seurakuntaan. Seurakuntalaisille on vaikeaa, lähes mahdotonta, selittää kaksien vaalien järjestelmää. Ongelmista ovat kertoneet myös hylättyjen äänten määrät. Tällä muutoksella kaksien vaalien epäselvyydet ja vaikeudet poistuisivat kertaheitolla.

Toisaalta aloitteemme tavoittelee seurakuntayhtymän päätöksentekojärjestelmän, ja samalla siis hallinnon, keventämistä. Tämä tapahtuisi sillä, että seurakuntaneuvostot nimeäisivät edustajansa päättämään yhtymälle uskotuista tehtävistä. Tuo elin voisi olla kooltaan pieni, esimerkiksi 8-16 jäsenen elin. Tämä päättäisi viranhaltijoiden esittelystä ja etsisi seurakuntien yhteistä parasta tukipalveluissa. Yhtymähallinto siis kevenisi enemmän kuin puolella. Samalla aloitteen mukainen malli vahvistaisi seurakuntien asemaa suhteessa seurakuntayhtymään. Nykyinen malli imee valtaa yhtymään ja tekee siitä keskuksen, jota seurakunnat kumartavat. Kirkon perustehtävän toteuttavat kuitenkin seurakunnat, joita yhtymän tulisi tukipalveluillaan auttaa ja palvella. Tämä järjestys kääntyy niin helposti nurinpäin.

Hylätyssä seurakuntarakenteessa emme kyenneet keventämään seurakuntayhtymän hallintoa. Ainakin minulle jäi kuva, että yhtenä syynä tähän oli perustelu, ettei välillisesti valittu elin voisi päättää seurakuntayhtymässä kirkollisverosta ja rahanjakomallista. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä olla kahdet vaalit ja pitää kahta päätöksentekoelintä yhtymässä. No tämä perustelu ei ilmeisesti kestänyt loppuun asti, mutta linja oli jo valittu. Toinen linjakas ratkaisu olisi se, että kirkollisvero- ja rahanjakomalli kirjattaisiin yhtymän perussääntöön. Nämä mainitut asiathan eivät kovin usein vaihdu, vaan ovat aika pysyviä.

Toivon, että hallintovaliokunta tekisi aloitteen mukaisen mietinnön, ja lähettäisimme sen täältä kirkkohallituksen jatkovalmisteluun. Seurakunnat joutuvat tulevina vuosina itse tekemään rakenneratkaisuja - siksi nykyistä raskasta yhtymämallia tulisi kehittää edellä mainituilla tavoilla. Näin siitä tulisi kilpailukykyisempi vaihtoehto seurakunnille. Näyttäisi siltä, että kirkkoamme tulee uudistaa pienin askelin, mutta sitäkin määrätietoisemmin. Kiitos.


Paluu