Puheenvuoro



Nurmi Mika, edustaja

Otsikko:
Kummien vähimmäismäärän muuttaminen (KJ 2:17,1) (Hiippakuntavaltuuston esitys 3/2009)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2009 klo 10.35

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. En ole nähnyt tutkimusta, enkä siten tiedä, toivottavasti teillä jollakin on parempaa tietoa siitä, että kuinka monta lasta on jäänyt kastamatta sen takia, että hänelle ei ole löytynyt vähintään kahta kummia. Oma kokemukseni seurakuntapapin työstä on ollut hyvin toisenlainen. Kummien nimille varattu tila lapsen tieto- ja rekisteröintilomakkeessa ei toisinaan riitä. Viisi tai kuusi kummia mahtuu hyvin, sen jälkeen joutuu menemään viivan yli.

Onko siis joissakin tapauksissa pikemminkin kyse siitä, että nuori perhe haluaa lapsensa kummiksi läheisen perheen ja kun tämä ystäväperhe ei kuulu kirkkoon, ei halutakaan etsiä toista vaihtoehtoa, tilanne lukkiutuu. Perusteena on, että tämä perhe olisi joka tapauksessa perheelle ja lapselle läheinen mukana kulkija. He pitäisivät yhteyttä, olisivat lapselle läheisiä ihmisiä joka tapauksessa, mutta koska eivät kuulu kirkkoon, eivät he voi toimia kummeina; mitä siis tehdä. Elämä muuttuu ja tilanteet, perhesuhteet muuttuvat sen tiedämme. Jääkö jäljelle siis teologiset perusteet, mistä tätä kysymystä pitäisi katsoa. Kummi on kasteen todistaja, hengellinen isä tai äiti, esirukoilija. Riittääkö meidän kirkolle lapselle merkittäväksi yksi kummi, muille kirkoille näyttäisi riittävän. Jos lapsella on vain yksi kummi, tuleeko kirkkolain ihannepykälä ja kummiuden tehtävät hoidettua edes välttävästi nykytilanteeseen verrattuna. Kuitenkin kun yksi on vähemmän kuin kaksi. Ymmärrän tilanteen vaikeuden eri puolilla Suomea, mutta toivon perustevaliokunnan miettivän tarkasti kummiuden teologisia perusteita, mikä on kummiuden tehtävä.


Paluu