Puheenvuoro



Kaskinen Anna-Mari, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2010 - 2012 (Kirkkohallituksen esitys 7/2009)

Täysistunto:
Maanantaina 2 päivänä marraskuuta 2009 klo 12.45

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Puheenvuoroni koskee määrärahan varaamista Helsingin Tuomasmessun radiointiin vuonna 2010. Onko perustelua esittää se tässä? On, hyvä.

Tuomasmessu on vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista jumalanpalveluselämää. Ensimmäistä Tuomasmessua vietettiin Agricolan kirkossa Helsingissä huhtikuussa 2008. Tällä hetkellä Suomessa messua vietetään tai on vietetty 123 paikkakunnalla. Eli joka neljännessä seurakunnassa. Tuskin on liioiteltua sanoa, että messu on vaikuttanut kirkkomme jumalanpalveluselämään ja jumalanpalveluksen ympärillä käytävään keskusteluun. Tuomasmessu on ollut myös kirkkomme vientituote. Se on levinnyt ainakin 11 eri maahan: Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Norjaan, Islantiin, Tanskaan, Hollantiin ja Saksaan mm.

Agricolan kirkossa Helsingissä Tuomasmessuun osallistui vuonna 2008 keskimäärin 548 henkilöä messua kohden. Messu on myös ollut ympäristö, jonne jumalanpalveluksen uudistamisesta kiinnostuneet tahot ovat saapuneet hakemaan vaikutteita eri paikkakunnilta, eri maista ja eri maanosista. Agricolan kirkossa vietettävien messujen suunnittelussa ja toteutuksessa onkin mukana vaihtuva kokoonpano kirkkomme pappeja, maallikoita ja muusikoita. Vapaaehtoisten vastuunkantajien rohkaiseminen ja heidän hengellisen kasvunsa tukeminen on yksi messun kulmakiviä. Joka sunnuntai noin 70 vapaaehtoista on toteuttamassa messua, monet heistä toimivat aktiivisesti myös omissa kotiseurakunnissaan. Messun yhtenä suurena vahvuutena on vaihteleva ja monipuolinen musiikki, joka ammentaa liturgian ja virsilaulun rikkaasta perinteestä. Uudet raikkaat virsisovitukset, ekumeeniset hymnit ja musiikilliset vaikutteet gospelista kansanmusiikkiin, tekevät messusta kiinnostavan myös nuorille ja nuorille aikuisille. Musiikkia toteuttaa joka sunnuntai ammattimuusikoista koottu soitinyhtye ja esilauluyhtye sekä Tuomaskuoro, jossa on 20-30 henkilöä. Laulujen moniääniset sovitukset ovat käytössä lukuisissa seurakunnissa ympäri Suomea kirkkokuorojen vakio-ohjelmistona.

Ja sitten tähän radiointiin. Yli 10 vuoden ajan Radio Dei on välittänyt syys- ja talvikauden Tuomasmessut Helsingistä radion ja internetin välityksellä eri puolille Suomen ja maailmaa. Tutkimusten mukaan kuulijoita on keskimäärin 35.000 messua kohden ja heidän joukossaan on niitä, joita perinteiset päiväjumalanpalvelukset eivät tavoita tai jotka eivät muuten terveydentilan, maantieteellisen etäisyyden tai muun syyn vuoksi pysty saapumaan kirkkoon. Noin 40 % heistä käy seurakuntien tilaisuuksissa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Rukouspalveluun lähetetään keskimäärin 570 rukouspyyntöä kuukaudessa. Vuoteen 2008 saakka Tuomasmessujen radioinnin teknisen toteuttamisen kustansi pääkaupunkiseudun seurakuntien Toivontuottajat. Kun heidän tarjoamansa rahoitus päättyi, Tuomasyhteisö kääntyi Suomen suurimpien seurakuntayhtymien puoleen ja näin järjestyi radioinnin kustantaminen vuodeksi 2009 Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Oulun seurakuntayhtymien yhteispanostuksena. Tämä rahoitus oli kuitenkin väliaikaisratkaisu, joka koski vain kuluvaa vuotta 2009. Tuomasyhteisöä kehotettiin etsimään radioinnille kansallista rahoitusta vuodesta 2010 alkaen. Perusteluna oli, että kyseessä on valtakunnallinen palvelu, jonka rahoituksen tulisi olla laajalla pohjalla, kansallisella pohjalla. Radio Dei on valmis jatkamaan Tuomasmessujen radiointia myös tulevana vuonna. Sen kuuluvuusalueella asuu tällä hetkellä yli 4 miljoonaa ihmistä. Kevätkautena 2010 on tarkoitus järjestää radioitavaksi 34 messua ja 13 messua ajalla 5.9.-28.11. Yhden messun radioinnin kustannukset ovat 581 euroa. Näin ollen radiointikustannukset vuodelle 2010 ovat 19.754 euroa.

Hyvät edustajatoverit. Haasteellisena tehtävänämme on päättää, mitkä yksittäiset hankkeet monien hyvien hankkeiden joukossa, ovat sellaisia, että niitä on perusteltua tukea kirkon yhteisistä varoista. Onko Tuomasmessun radiointi sellainen hanke? On välillä vaikea arvioida sellaisten ilmiöiden merkitystä, joihin meillä on vain lyhyt ajallinen tai maantieteellinen etäisyys. Vaikka meille suomalaisille usein hymähdelläänkin siksi, että olemme liiankin kiinnostuneita kuulemaan mitä muut meistä ajattelevat, sallinette että välähdyksen omaisesti siteeraan teille, miten muualla maailmassa Tuomasmessua ja sen merkitystä on kommentoitu. Yhdysvaltojen presbyteerisen kirkon nettisivuilla kerrotaan, miten perinteikkään nimen omaava pastori John Wesley suuntasi sapattivapaallaan opintomatkalle Helsingin Tuomasmessuille, sillä hän oli kuullut useiden ihmisten kiittelevän Tuomasmessua postmoderniksi jumalanpalvelukseksi ja sen eurooppalaiseksi malliksi, jolla on ollut hyvin merkittävä vaikutus pohjoisen Euroopan jumalanpalveluselämään. Tuomasmessuun perehtynyt ? toimittaja Stephanie Black tiivistää messun merkityksen näin: Tuomasmessu palvelee epäilijöitä ja syntisiä. Sen taustalla on ekumeenisia kristittyjä eri traditioista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Naapurimaassamme läntisessä Ruotsissa, pieni Alingsåsin seurakunta työsti puolentoista vuoden ajan kysymystä, miksi viettäisimme Tuomasmessua omassa seurakunnassamme. He päätyivät seuraaviin vastauksiin: Tomasmässan är den gudstjänstform som vi själva vill ha. Vi anser att vi behöver den för att kunna möta Gud, tala med Jesus, få hans ledning, lovsjunga och känna oss omslutna. Detta möte upplever vi i Tomasmässan. De som planerar måste själva leva mitt i den gemenskapen. Tomasmässan ska genom många människors livsksänsla och upplevelser spegla olika andliga erfarenheter och upplevelser. I Tomasmässan tar vi upp olika svåra frågor och ger de svar som vi har fått, den förståelse vi står för som har burit oss i vår tro. Tomasmässan brukar vara djup, anlig, öppen, varm och lekande - ett tillfälle där Guds kraft verkar i oss.

Entä meillä Suomessa? Emme aina ehkä tule ajatelleeksi, miten monella tavalla Tuomasmessu on vaikuttanut ja vaikuttaa kirkkomme jumalanpalveluselämään ja ilmastoon. Yli 20 vuoden aikana messuille on ehkä käynyt, kuten piispa Repo tämän aamuisessa saarnassaan kertoi suolalle käyvän, kun se sekoitetaan taikinaan: Koko taikinan maku muuttuu, mutta suolan jäljet häviävät. Ajatellaanpa yhtä positiivista ilmiötä jonka keskellä elämme. Se on virsien uudelleen tuleminen, jota virsibuumiksikin kutsutaan. Kun tutkijat tulevina vuosikymmeninä selvittelevät, mitkä seikat vaikuttivat siihen, että vuosituhannen vaihteessa suomalaisten mielenkiinto virsiä kohtaan alkoi kasvaa, mitkä seikat vaikuttivat siihen, että virsikonsertit vetivät kirkot täyteen ja että tunnetut taiteilijat tekivät virsilevyjä, en usko, että Tuomasmessun vaikutusta voidaan ohittaa, sillä jo alusta alkaen se on nostanut esiin virsiperintömme rikkautta tuoreella ja yllättävälläkin tavalla. Messujen radiointi on osaltaan vaikuttanut siihen, että hapatus on päässyt leviämään laajalle koko taikinassa.

"Vahvista, Herra, nyt taistelijoita, luopuneet etsi ja laumaasi voita" lauloimme aamun messussa. Jumalanpalvelusuudistus on edelleen kesken, tiedämme sen kipeästikin. Meille jaetusta kirkon tilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, että päiväjumalanpalvelusten osallistujamäärät ja jumalanpalvelusten osallistujamäärät yleensäkin ovat edelleen laskussa. Yhä on kysyntää jumalanpalvelukselle, jossa toteutuu yhteisöllisyys ja malleille, jotka kokoavat yhteen ne, jotka saapuvat eri traditioista ja ne joilla ei mitään traditioita enää ole. Jos Tuomasmessun radioinnille ei löydy rahoitusta, meillä on joka viikko noin 35.000 ihmistä, jotka eivät enää osallistu messuun, Tuomasmessuun radioinnin välityksellä. Vuodessa se tarkoittaa 119.000 ihmistä. Messun radiointia tukeneet suuret seurakuntayhtymät totesivat, että messuradioinnille on löydettävä kansallinen rahoitus. Rohkenenkin esittää, että kirkolliskokous lisäisi keskusrahaston ensi vuoden talousarvioon tuon 19.754 euron suuruisen summan, jotta Helsingin Agricolan kirkossa vietettävien messujen radiointi olisi turvattu myös vuonna 2010. Hyvät edustajatoverit, jätän harkittavaksenne, onko kirkolla varoja tuohon panostukseen jumalanpalveluselämän hyväksi. Ja esitän myös harkittavaksenne, onko kirkolla varaa jättää tämä tilaisuus käyttämättä. Kiitos.







Paluu