Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 1/2008 kirkkohallituksen toimintakertomuksesta, Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä ja tasekirjasta sekä tilintarkastuskertomuksesta (sisältää esityksen vastuuvapauden myöntämisestä) vuodelta 2007

Täysistunto:
Perjantaina 9 päivänä toukokuuta 2008 klo 10.55

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunta on laatinut mietinnön Keskusrahaston tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta niiltä osin, kuin tehtävä annettiin valiokunnalle. Mietinnön laatiminen on ollut siinä mielessä helppoa, että Keskusrahaston talous on hyvässä kunnossa. Taloutta on hoidettu taitavasti ja vastuullisesti. Aikapula on ollut valiokunnan lievänä murheena. Keskusrahaston talous jakaantuu periaatteessa kahteen itsenäiseen toisistaan erillään olevaan pääosaan, eläkelaitokseen ja Keskusrahaston muuhun toimintaan. Näillä molemmilla osilla on rahoitusjärjestelmänsä. Eläkelaitoksen rahoitus muodostuu seurakuntien ja työntekijöiden maksamista eläkemaksuista ja sijoitusten rahoitustuotoista. Keskusrahaston rahoitus perustuu puolestaan seurakuntien maksamiin seurakuntamaksuihin, sijoitusten rahoitustuloihin ja pieneltä, jos nyt miljoona pieni summa on, pieneltä osaltaan myöskin toiminnan tuottoihin. Kirkon eläkelaitoksen talous on yhtäältä vakaa. Eläkelaitoksen rahastot kattavat eläkevastuusta lähes 25 %, mikä vastaa muidenkin eläkelaitosten rahasto-osuuksia eläkevastuusta. Toisaalta eläkelaitos on suurten haasteiden edessä. Kun katsotaan tulevaisuuteen, eläkelaitoksen riskinä on kirkon jäsenmäärän väheneminen, sen myötä kirkon työntekijöiden väheneminen ja sen seurauksena puolestaan eläkelaitokselle maksettavien eläkemaksujen pieneneminen. Kuluneena vuonna tehtiin kolme merkittävää asiaa kirkon eläkevastuun hoitamiseksi. Alkuvuodesta valmistui uusi eläke-ennuste, joka antaa pohjan tulevaisuuden suunnittelulle. Ennuste oli hiukan aikaisempaa myönteisempi. Kirkkohallitus teki lokakuussa aiesopimuksen Kuntien eläkevakuutuksen KEVA:n kanssa eläketurvan toimeenpanon hoitamisesta ostopalveluina vuoden 2011 alussa. Kolmas asia oli Kirkon eläkesäätiön perustamista koskevat suunnitelmat, jotka ovat edenneet valmisteluvaiheeseen. Tavoitteena on kytkeä kirkon eläkejärjestelmä yksityiseen eläkejärjestelmään ja yhteistakuun piiriin. Kaikkia näitä kolmea asiaa talousvaliokunta pitää tärkeänä ja osoituksena eläketoiminnan vastuullisesta hoitamisesta. Kirkon eläkerahaston sijoitustoimintaa ohjaa eläkerahaston johtokunta, jonka toiminnasta antaa erittäin hyvän kuvan eläkerahaston toimintakertomus, joka löytyy Kirkkohallituksen toimintakertomuksen sivulta 100 alkaen. Siihen kannattaa tutustua, jos haluaa nähdä hyvän toimintakertomuksen ja selkeän työskentelysuunnitelman. Sijoitustoiminnan hoito on suunnitelmallista ja asiantuntevaa. Eläkerahaston koko oli vuodenvaihteessa 792 milj. euroa. Tuotto vuonna 2007 oli 3,6 %, joka jäi tavanomaisia tuottoja matalammaksi. Pitkän aikavälin tuotto vuodesta 1991 vuoteen 2007 on kuitenkin 9,7 %, mitä voi pitää hyvänä. Sijoitustoiminnan yhtenä ulottuvuutena on ollut vastuullisen sijoittamisen suunnitelma, josta tehtiin uusi päivitetty versio viime vuonna ja joka on jäsennetty YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Merkille pantavaa on, että vastuullinen on tuottanut konkreettisia tuloksia. Toiminnan kautta on pystytty vaikuttamaan myönteisesti viiden ulkomaisen yrityksen yhteiskuntavastuun kantamiseen. Vastuullinen sijoittaminen saattaa jossain määrin vähentää sijoitustoiminnan tuloja, ei toki välttämättä. Talousvaliokunta pitää kuitenkin vastuullisen sijoittamisen kehittämistä tärkeänä ja kirkon tehtävään hyvin sisältyvänä. Talousvaliokunta kiinnitti keskusteluissa huomiota yhteen periaatteelliseen asiaan. Asiaa ei ollut tarpeen liittää valiokunnan mietintöön, tulkoon se tässä kuitenkin todetuksi. Eläkerahaston johtokunta päätti marraskuussa 2007 myydä eläkerahaston huoneistot kirkon keskusrahastolle. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kauppoja tehtiin noin 15 milj. euron arvosta. Kaupalle on saadun selvityksen mukaan ollut aivan hyvät perustelut, eikä asiassa ole mitään epäselvää. Periaatteessa on kuitenkin tärkeää, että kauppoja näiden kahden rahaston välillä ei saa tehdä niin, että jompi kumpi osapuoli häviää kaupoissa. Haluan korostaa, että tässä ei ole niin käynyt, mutta periaatteessa on tärkeää nähdä, että toista rahastoa ei saa vahvistaa toisen kustannuksella.

Kirkon keskusrahaston muu toiminta jakautuu kolmeen pääosaan, kirkon yhteiseen toimintaan, hiippakunnalliseen toimintaan ja avustuksiin. Kirkon yhteisen toiminnan toimintajäämä eli nettokulut 20,5 milj. euroa, hiippakunnallisen toiminnan 9,9 milj. euroa ja avustusten 16,3 milj. euroa. Lisäksi keskusrahastossa on muutama omakatteinen rahasto, tärkeimmät näistä ovat Kansainvälisen ja ekumeenisten yhteyksien rahasto ja diakoniarahasto ja myös kaikilla tuomiokapituleilla on omat rahastonsa. Diakoniarahaston pääoma on karvan verran alle kolme miljoonaa, ekumeenisen rahaston pääoma 5,2 milj. euroa ja tuomiokapitulien rahastojen pääomat vaihtelevat 460 000 eurosta, joka on Porvoon rahasto 890 000 euroon, joka on arkkihiippakunnan rahasto. Talousvaliokunta katsoo, että kirkkohallituksen ja hiippakuntien taloutta on hoidettu vastuullisesti ja kustannustehokkaasti. Lähes kaikilla kustannuspaikoilla on syntynyt jossain määrin säästöjä, ja mikäli ylityksiä on tapahtunut, on ylitys voitu kattaa edellisen vuoden säästöillä. Seurakunta-avustuksista on syytä todeta, että kirkkohallitus on määrätietoisesti kehittänyt viime vuosien varrella avustusjärjestelmää. Tavoitteena on ollut avustusten kohdentaminen tarkoituksen mukaisesti ja seurakuntaelämän turvaaminen kaikkialla maassa. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja sen seuraaminen tulee varmasti olemaan yksi talousvaliokunnan keskeisistä painopistealueista alkaneen nelivuotiskauden aikana. Voisin melkein sanoa, että tämä avustusjärjestelmä on talousvaliokunnan silmäterä jatkossa.

Kirkkohallitus valmistuu tulevaan. Kirkon jäsentietojärjestelmän valmistelu on edennyt, siitä saimme äsken hyvän selvityksen ja toimintakertomuksessa todetaan, että kirkkohallitus päätti tammikuussa 2008 käynnistää niin sanotun Heta-projektin, joka tarkoittaa koko kirkon yhteisen henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen muodostamista. Näiden molempien hankkeiden, jotka eivät ole vallan pieniä, tavoitteena on vahvistaa kirkon ja seurakuntien toimintaedellytyksiä ja tuoda kustannussäästöjä. Hankkeiden perustamiskustannukset on tarkoitus kattaa Kirkon keskusrahaston varoin edellisten vuosien ylijäämää käyttäen. Taloudellisilla ja toiminnallisilla perusteilla hankkeita voi pitää tarkoituksen mukaisina. Keskusrahaston tuloslaskelma näyttää, että vuoden ylijäämä on 3,6 milj. euroa, jonka kirkkohallitus esittää kirjattavaksi omaan pääomaan lisäykseksi edellisten tilikausien ylijäämään. Talousvaliokunta on tutustunut Kirkon keskusrahaston tilintarkastuskertomukseen ja voi tältä pohjalta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy Kirkkohallituksen toimintakertomuksen 2007 talousvaliokunnalle kuuluvien sivujen osalta, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käyttämisestä mietinnössä esitetyllä tavalla ja, että kirkolliskokous vahvistaa Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilivuodelta 2007 ja vielä myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilivuodelta 2007.


Paluu