Puheenvuoro



Jauhiainen Signe, edustaja

Otsikko:
Nuorten osallisuuden vahvistaminen kirkossamme (Edustaja-aloite 6/2009)

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä toukokuuta 2009 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Tämä aloite käsittelee nuorten osallisuutta seurakunnissa ja koko kirkon tasolla. Aiheeseen liittyen on täällä jo viikon mittaan keskusteltu muiden asioiden yhteydessä. Avaan nyt tätä aloitetta lyhyesti ja tuon esille muutamia keskeisiä näkökulmia. Olemme tässä aloitteessa esittäneet konkreettisia toimenpiteitä nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Näiden toimenpiteiden joukkoon sopii oikein hyvin myös tämä Porvoon hiippakuntavaltuuston aloite aloiteoikeudesta. Nuorten osallisuus ei ole uusi asia nuorisotyössä. Eikä se ole mikään velvollisuus tai lisätehtävä entisten tehtävien päälle. Ajattelen, että enemmän on kyse nuorisotyön toimintatapojen uudistamisesta ja toisaalta myös seurakuntien päätöksenteon kriittisestä tarkastelusta ja seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta. Jos nuoret pääsee osalliseksi heitä koskevassa päätöksenteossa, niin sitten he eivät ole enää toiminnan kohteita vaan aktiivisia toimijoita seurakunnissa.

Miten sitten nuorten osallisuutta voitaisiin käytännössä toteuttaa seurakunnissa? Seurakunnat ovat hyvin erilaisia, joten tarvitaan myös erilaisia tapoja toteuttaa osallisuutta. Osallistavat toimintatavat on kuitenkin helppo tuoda kaikkien seurakuntien nuorisotyöhön. Pienissä seurakunnissa ei välttämättä tarvita mitään erillistä nuorten vaikuttamisryhmää. Jos on esimerkiksi yksi nuorisotyöntekijä ja joukko nuoria, osallisuus on luonteva tapa ja perustoimintatapa nuorisotyössä. Voidaan esimerkiksi yhdessä päättää, mihin lähdetään retkelle ja organisoida sitten tuo retki yhdessä. Jos kovasti innostutaan, voidaan yhteistuumin lähettää tärkeäksi koetusta asiasta kirje kirkkoneuvostolle. Isommissa seurakunnissa osallisuus voisi sitten tarkoittaa jo edustuksellisen demokratian harjoittelua. Nuorista voidaan koota vaikuttamisryhmä tai vaikka nuorten kirkkovaltuusto, joka voisi käsitellä nuorten omien projektien suunnitelmia ja osallistua aktiivisesti nuorisotyön toiminnan suunnitteluun. Nuoret ovat sillä tavalla fiksuja, että he ajattelevat myös kavereitaan ja miettivät että miten kaikki saataisiin mukaan. Nuorten osallisuudesta on jo kokemuksia seurakunnissa. Loistava esimerkki on myös edustaja Westerlundin esittelemä nuorten kirkkopäivät. Lisäksi kunnissa ja kouluissa on olemassa runsaasti erilaisia toimintamalleja. Kaikki tämä kokemus kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Aloitteessamme esitetään myös, että selvitettäisiin, voitaisiinko koota nuorten joukko myös koko kirkon asioita miettimään - eli nuorten kirkolliskokous. Aloiteoikeus tänne kirkolliskokoukseen voisi olla yksi tapa vahvistaa vaikutusmahdollisuuksia ja ottaa nuorten näkemykset vakavasti.

No miksi asia sitten pitäisi kirjata kirkkolainsäädäntöön? Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Lisäksi kuntalain 27 §:n mukaan velvoitetaan edistämään kaikkien kuntalaisten osallisuutta. Vastaavasti kirkkojärjestyksen 7 luvussa 9 §:ssä säädetään, että seurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita - se on tietysti hyvä juttu. Sen lisäksi todetaan vain, että seurakuntalaiselle on annettava riittävät tiedot seurakunnan asioista. Mielestäni tässä on jonkinlainen näkökulmaero, joten kirkon lainsäädäntöä olisi hyvä tältä osin päivittää.

Kommentoisin lyhyesti myös äänioikeuden ja osallisuuden välistä logiikkaa, josta täällä on jo keskusteltu. Kirkko on tehnyt rohkean avauksen antamalla äänioikeuden 16 vuotta täyttäneille. Nelivuotiskertomuksen mukaan vuoden 2006 seurakuntavaaleissa noin 70 % äänestäneistä oli yli 50-vuotiaita. Eli jos siis kävisi niin, että seurakuntavaalien äänestyspaikalle olisi jonoa, niin kymmenen hengen jonosta seitsemän henkeä olisi yli 50-vuotiaita. Monet nuoret kokevatkin muut keinot kuin äänestämisen paremmiksi tavoiksi vaikuttaa. Ajattelen niin, että henkilökohtainen kokemus siitä, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa, kokemus osallisuudesta, on hyvä tapa avata äänestämisen merkitystä.

Hyvät ystävät. Kirkon strategiassa on yhtenä tavoitteena: luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme. Ja tämä on nyt se kaikkein tärkein asia tässä aloitteessa. Olen itse ollut osallinen noin 13-vuotiaasta. Olen toiminut erilaisissa vastuutehtävissä partiossa, koulussa, nuorten projekteissa järjestöissä, opiskelijapolitiikassa ja nykyään kunnan ja seurakunnan päätöksenteossa. Lukioaikana olin esimerkiksi kyllä koulussa, mutta monesti oli joku osallistava projekti meneillään, etten aina ehtinyt oppitunnille. Joku näistä lukuisista projekteista meni myös ilmeisesti vähän metsään, koska jouduin kaikkien abiturienttien puolesta rehtorin puhutteluun. Sitä se edustuksellisen demokratian harjoittelu voi myös olla. Olen tosi iloinen siitä, että meidän koulussamme pystyi vaikuttamaan omaan kouluympäristöön ja aktiivisuuteen kannustettiin. Nykyään on tosi hienoa, että saan olla 15-17-vuotiaiden partiolaisten aikuinen tuki. Niin, jostain näkökulmasta minäkin olen siis aikuinen. Tässä tehtävässä ensisijaisesti katson meidän partiotyttöjen perään ja huolehdin, että tekeminen jotakuinkin pysyy partiotoimintana. Tuen nuorten itse ideoimia ja toteuttamia retkiä ja muita projekteja. Tästä näkökulmasta ja taustasta minun on hyvin vaikea ymmärtää monessa seurakunnassa vallitsevaa toimintatapaa, jossa nuorisotyöntekijä suunnittelee ja järjestää nuorille ohjelmaa. Se ei ole tätä päivää. Ja nuoretkin ovat koulussa ja muualla oppineet aktiivisiksi. Työntekijäkeskeisestä ajattelutavasta luopuminen on kirjattu kirkon strategiaan, joten se vaatii nyt todella toimenpiteitä. Nuorista olisi hyvä alkaa kasvattaa uutta seurakuntalaisten sukupolvea, jotka kasvaisivat aktiivisiksi subjekteiksi seurakunnassa. Näillä ajatuksilla siis esitämme aloitteessa, että kirkkolainsäädäntöön lisätään velvoite nuorten kuulemisesta ja osallisuudesta, kartoitetaan nykyiset toimintatavat ja laaditaan seurakuntien käyttöön toimintamalleja. Ja sitten selvitellään nuorten kirkolliskokouksen perustamista ja aloiteoikeutta.


Paluu