Puheenvuoro



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 6 päivänä toukokuuta 2015 klo 16.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja.

Edustaja Aula kysyy: ”Jumalanpalveluselämän kehittämisessä on menty hyvään suuntaan, kun myös lapset ja nuoret ovat päässeet seurakuntalaisina osallistumaan eri tehtäviin ja tekemään perheväen yhteistä juhlaa. Lapsille ja nuorille on etsitty ja löydetty ikätasoon sopivia luontevia rooleja esimerkiksi ristikulkueessa, tekstinlukijoina, kolehdin kerääjinä, kirkon kellojen soittajina, musiikin esittäjinä, tervetulleeksi toivottajina sekä ehtoollisen leipälautasten pitäjinä. Lasten ja ylipäätään rippikouluikää nuorempien mahdollisuudesta avustaa ehtoollisen vietossa on kuitenkin ollut keskustelussa esillä erilaisia näkemyksiä.
Tästä syytä on tullut ajankohtaiseksi varmistaa, onko lasten toimiminen avustajina ehtoollisen vietossa nykyisten piispankokousten ja kirkolliskokousten antamien ohjeiden mukaan mahdollista vai tarvitaanko kirkossamme toimia asiantilan selkiyttämiseksi ja lasten osallistumisen edistämiseksi?”

Vastaus kysymykseen:
Kasteen perusteella lapset ja nuoret ovat seurakuntalaisia ja voivat näin ollen toimia ikäkaudelleen sopivissa tehtävissä myös messussa. Kirkkomme on viime vuosikymmeninä tehnyt merkittäviä muutoksia, joista näkyy se, että lapsilla on keskellämme tärkeä paikka seurakuntalaisina. Jumalanpalvelukseen liittyen varsin merkittävä muutos on vuonna 1979 tapahtunut kirkolliskokouksen päätös, että kastetut lapsetkin saavat osallistua ehtoolliselle. Ehtoollispöydässä ei ole vanhempia ja lapsia vaan on vain Kristuksen seuraajia, seurakuntalaisia. Siitä eteenpäin lasten asemasta on käyty paljon keskustelua, josta viimeisin osoitus on lapsivaikutusten arvioinnin käynnistäminen.

Ehtoolliseen sinänsä liittyy erilaisia toimia ja niihin erilaisia niitä kuvaavia termejä. On tärkeää erottaa, mitä tarkoitetaan ehtoollisen asettamisella, toimittamisella, jakamisella ja ehtoollisella avustamisella.
• Ehtoollisen asettaminen tarkoittaa sitä tapahtumaa, jonka vapahtajamme Jeesus Kristus on kerran tehnyt asettaessaan ehtoollisen.
• Ehtoollisen toimittaminen tarkoittaa sitä asiaa, jonka messussa liturgi tekee.
• Ehtoollisen jakaminen on sitä toimintaa, jonka liturgi tai yleensä avustava pappi tai diakoni hoitaa, elikkä on jakamassa ehtoollista.
• Ehtoollisella avustaminen on termi, joka voi tarkoittaa yhtäältä ehtoollisen jakamisessa avustamista, jonka voi tehdä myös tehtävään perehdytetty muu työntekijä kuin pappi tai diakoni tai sitten seurakuntalainen saatuaan luvan kirkkoherralta. Jakamisessa avustamisen liittyy myös tarvittava koulutus tai ohjeistus. Tällainen ehtoollisella avustaminen, siis ehtoollisen jakamisessa avustaminen, on sellaista toimintaa jonka voidaan katsoa edellyttävän konfirmaatiota.
Sen lisäksi on myös muita tapoja, joita voisi kuvata ehtoollisella avustamisena. Muu avustaminen ehtoollisella voi olla esimerkiksi kysymyksessä mainittua leipälautasen pitelemistä. Se voi olla myös ehtoollispöydän kattamista tai kulkueessa ehtoollisvälineiden kantamista. Näissä tehtävissä lasten on varsin luontevaa olla mukana. Kaikissa tehtävissä on tietenkin otettava huomioon riittävä perehdyttäminen ja lapsen valmiudet tehtävään. Ja on hyvä muistaa, että lapsi voi tehdä tehtäviä myös yhdessä aikuisen kanssa.

Voimassa olevien ohjeiden mukaan ei siis ole mitään teologista tai käytännöllistä estettä, joka estäisi lapsia toimimasta avustajana messussa tai ehtoollisella muissa tehtävissä kuin itse ehtoollisen jakamisessa. Se ei ole meillä ollut kovin usein tapana aiemmin. Niin kuin ei kaikkialla sekään, että aikuiset seurakuntalaiset toimivat avustajina messussa.

Viime vuosina, erityisesti esimerkiksi Tiellä – På väg –jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen myötä, seurakuntalaisten osallisuus messun toimittamisessa on saanut entistä laajempaa huomiota osakseen. Osallisuuden näkökulmaa ja sen käytännön sovelluksia pidetään esillä monissa erilaisissa jumalanpalveluskoulutuksissa. Näissä koulutuksissa myös keskustellaan lasten osallisuudesta ja siitä ilosta, mitä lasten myötä aikuisetkin messusta voivat saada. Kysyjän peruskysymykseen, tarvitaanko ohjeita tai selkiyttämistä, vastaan että tällä hetkellä ei mielestäni tarvetta niinkään ole uusille ohjeille pikemminkin enemmän rohkaisulle ja innostamiselle.


Paluu