Puheenvuoro



Westerlund Åsa, ombudet

Otsikko:
Uutta diakonivirkaa koskevien säännösten lisääminen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen (Kirkkohallituksen esitys 1/2015) - Lähetekeskustelu jatkuu

Täysistunto:
Torstaina 7 päivänä toukokuuta 2015 klo 18.00

Teksti:
Bästa ordförande och ombud. Det är möjligt att rykte har gått och mitt förslag i kyrkostyrelsens behandling. Under behandlingen föreslog jag att framställningen om diakonämbetet skulle förkastas, och jag vill gärna kort belysa dom synpunkter som var till grunden för mitt förslag då. Några faktorer har varit mest drivande i den här frågan. Borgå överenskommelsen, olika vigninspraxis i olika stift och den därpå följande känslan av olika värde i olika personalgrupper i församlingarna. Porvoon sopimushan nyt ei velvoita kirkkoamme perustamaan uutta vihkimysvirkaa. Ymmärtääkseni ekumeeniset haasteemme liittyvät muihin ajankohtaisiin kysymyksiin. Hiippakuntien erilaiset käytännöt liittyen diakonin vihkimiseen johtuvat historiallisista syistä, ja nämä käytännöt ovat syynä siihen, että tunne erilaisesta arvostuksesta diakonien ja nuorisotyöntekijöiden välillä on olemassa, ainakin meillä päin kirkkoamme. Esityksen puutteet mielestäni liittyvät seuraaviin asioihin - ja nyt varoittaisin matkapahoinvointiin taipuvaisia edustajia, nimittäin nyt vedän mutkat todella suoriksi. Vihkimysviralta puuttuu edustuksellisuus ja se on siksi epäjohdonmukainen. Esitys hämärtää käsitystä yleisestä pappeudesta, se muuttaa ja jopa polkee hartausperinteitämme ja nostaa erillisjumalanpalvelusten määrää. Se muuttaa diakonian ja kasvatuksen fokusta karitatiivisesta työstä jumalanpalvelusapulaisiksi. Se sisältää ehtoolliskäsityksen, joka on kirkollemme ja perinteillemme vieras, se luo lisää byrokratiaa ja mutkistaa esimiestyötä piispainkaitsennan myötä. Perustelen mielelläni väitteitäni tarkemmin, jos siihen löytyy kiinnostusta. Aikaa nimittäin nyt ei tässä ole.

Minun on vaikea ymmärtää, miten esitys vihkimysviran perustamisesta olisi ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin. Nimittäin yhdistelmävirkojen perustaminen ei edellytä esityksen mukaista uutta vihkimysvirkaa. Seurakunta voi jo nyt muodostaa yhdistelmävirkoja ja hakea niihin kaksoiskelpoisuuden omaavia työntekijöitä, jos haluaa. Kasvatus, karitatiivinen diakonia ja lähetys ovat seurakuntien työn elintärkeitä elementtejä. On vaikea nähdä, miten vihkimysvirka parantaisi näiden työalojen arvostusta. Arvostusta sen sijaan lisää seurakuntalaisten ja pappien kiinnostus, osallistuminen ja paneutuminen työhön sekä riittävä resurssointi näille työaloille. Työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista lisää perusteellinen perehdytys ja lisäkoulutus, jotka voidaan toteuttaa ordinaatiokoulutuksen kaavan mukaan myös ilman vihkimysviran perustamista. Nykytilan suurin ongelma liittyy vihkimiskäytäntöihin. Pragmaattisin ratkaisu olisi se, että piispat keskenään sopisivat yhteisistä vihkimyskäytännöistä ja perehdytystavoista. Säästettäisiin myös pykälämääriä. Onko tämä tulevaisuuden kannalta nyt oikea tapa edistää diakoniaa ja kasvatusta seurakunnissamme? Odotan mielenkiinnolla valiokuntien työn tulosta.


Paluu