Puheenvuoro



Mäkelä Pertti, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2008 kirkkohallituksen esityksestä 4/2008, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2009 - 2011 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista nrot 1, 2 ja 3/2008

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkon keskusrahaston toiminnasta ja erityisesti sen rahoituksesta saa hyvän kokonaiskäsityksen sivun viisi taulukosta ja sieltä näemme, että kirkon yhteisen toiminnan kustannustaso hypähtää ensi vuonna uudelle miljoonatasolle, mutta asettuu ja tasaantuu tälle 27 miljoonan tasolle tulevina vuosina. Avustukset ja niiden määrän aleneminen jatkossa osaltaan rahoittaa ja mahdollistaa yhteisen toiminnan korkean tason, kun samalla seurakuntamaksuprosentin alentaminen on mahdollista. Toki siihen alentamiseen myötävaikuttaa verotulokertymienkin kasvu. Edelliselle kirkolliskokoukselle erityiset kiitokset vaikeasta päätöksestä, jolla yhteisöverotuloja tasattiin ja näin heikommassa taloudellisessa asemassa oleville seurakunnille ohjautuu lisää verotuloja. Seurakuntien yhdistyminenkin, jolloin vähävaraisemmat liittyvät useimmin vakavaraisempiin, johtaa samansuuntaiseen lopputulemaan eli avustusten tarpeen alenemiseen. Edellisten vuosien tilintarkastuksissa, jossa olin mukana asian valmisteluvaiheessa. Tehdyt päätökset otettiin tyydytyksellä vastaan ja niitä pidettiin oikeansuuntaisina. Avustusjärjestelmän sisäänrakennettu säännöstö myös toimii niin, ettei elinkelvottomat seurakuntayksiköt voi jatkaa taivallustaan ajasta ikuisuuteen Keskusrahaston tukirahoilla. Kun Keskusrahaston raamit on näin saatu paikoilleen, on ollut mahdollista alentaa tällä kertaa 0,1:llä prosenttiyksiköllä tuota perusmaksuprosenttia ja sehän merkitsee euroissa 600 000:tta euroa kädenojennusta seurakuntien suuntaan. Isompikin alennus olisi voinut olla sovittujen linjausten mukainen ja niitten sisällä, mutta voi olla viisasta, että säästetään isommat kädenojennukset seuraavalle vuodelle eli 2010, joka jo seurakuntatalouksissa tulee olemaan surkeampi vuosi. Tämähän seurakunnan tasolla merkitsee, eli kun 10 miljoonaa verotuloa on seurakunnalle kertymässä, niin 6000 euroa jää enemmän seurakunnan käyttöön eli ei puhuta kovin isoista euromääristä, mutta tämä on kuitenkin tulkittava eleenä ja on oikeansuuntainen. Konkreettisemmat tulovirrat seurakuntien suuntaan ovat esimerkiksi yhdistymis- ja ylimääräisten toiminta-avustusten kautta ohjautumassa. Ensi vuonna 6 miljoonaa euroa plus vielä pienimuotoinen rakennemuutos prosessin seurantaryhmälle annetut tuki- ja rahoituseurot yhteensä kolmen vuoden tarkastelujaksolla 0,7 miljoonaa euroa. Hevi-hanke, (kokonaisuuden myötä) hevi soi meidän korvissamme niin sulosointuisena, koska se pyrkii tavoittamaan nuoret ja nuoret aikuiset, jotka meiltä, kuten tilastotkin kertovat, ovat kadonneet ja pudonneet toiminnasta. Suuri helpotus on vallannut mielen, joku tekee jotain ja tarttuu aiheeseen, joka meitä koskettaa ja jossa haluaisimme olla mukana, osallisia, jos vain osaisimme. Reilu 1 miljoonaa euroa vuosittain vilahtaa silmiemme editse niin kuin sivulta 10 nähdään eikä ilmekään paljon värähdä. Samansuuruisista luvuista puhutaan, tietojärjestelmän kohdalla. Meidän kirkko tietoverkossa oli erinomainen asiapaperit ja taustainfo, siitä kiitokset, tästä asiapaperista näkee selkeästi, missä mennään ja miten seurakunnat tulevat jatkossa hyötymään, kun ne pakotetaan mukaan. Pakotetaan, kirjuri on kova sana ja laki. Kirkkohallitus nyt kustantaa ja jatkossa turvatut palvelut vähemmin resurssein osaavissa käsissä, alueittain. Sitten HeTa. Mahdollinen HeTa, joka hankkeena ensin maksaa niin Kirkon keskusrahastolle kuin seurakunnillekin enemmän vähän tilanteesta riippuen ja seurakunnan koostakin riippuen, mutta pitkällä aikavälillä säästää euroja, vähentää henkistä ylikuormitusta, parantaa tiedonsaantia ja -keruuta ynnä muuta. Ei vallan hyvä, mutta ei huonokaan vertailukohde, on kirkon omien eläkkeiden toimeenpanon siirto Kevan hoidettavaksi. Lasketut säästöt pidemmällä aikavälillä ovat miljoonia investoinneista johtuen ja käyttötalousmenojen alenemisena. Plus vielä parempi turva eläkkeiden laskennan oikeellisuuteen mahdollisesti juontuen. Nyt maksetaan hieman enemmän tästä päällekkäisyydestä, mutta pitkällä aikajänteellä tiedämme säästöjä tulevan.

Entisenä tilitoimistoyrittäjänä, suuntaus hallinnollisten ostopalveluiden kysyntään lähti rajuun nousuun 90-luvun laman jälkeen ja ne ovat edelleen kehittyneet, kysyntä ja laaja-alaisempi tarjonta kasvaneet. Uusia palveluita tuotetaan jatkuvasti vuosittain. Jos katsomme ympärillemme, ei sitä voi olla huomaamatta, ensin pörssiyhtiöt veivät kirjanpitonsa Intiaan asti, sieltä löytyi osaavia ja edullisia kirjanpitäjiä, sitten yritykset lähtivät ulkoistamaan hallintopalveluitaan, kunnat ovat rakentaneet yhteiskeskuksia ja seurakunnatkin ovat lähteneet liikkeelle. Nyt suunnitellaan mahdollisimman tehokasta yhden keskuksen mallia, jossa on muutamia aluetoimipisteitä. Itse on olen vakuuttunut, miten seurakunnan hallintorutiinit tulevaisuudessa hoidetaan, ja uskon, että piiskurina ei välttämättä toimi kirkkoneuvos Rantanen vaan seurakuntien verotulokertymät. Ne ohjaavat tulevia toimia. Jos nämä edellä luetellut hankkeet olisivat tulleet eteeni edellisellä edustajakaudella 1996-2000 en olisi lainkaan hyväksynyt näin epämääräisesti heitettyjä euroja ja niitten pohjalta tehtäviä päätöksiä. Kun vielä tässä iässä joutuu aina välillä kertomaan kuudella, jotta saa hahmotettua kokoluokan niin huimaahan tämä. Meteli olisi ollut paljon kovempi kuin edustaja Huovisen mekkalointi täällä asian yhteydessä. Ote lipsuu, löysyyttä, väljyyttä rattaissa, omissani tarkoitan. Kannatan lisärahan myöntämistä HeTa -hankkeelle, mutta edellytän aivan niin kuin valiokuntakin tuolla mietinnössään on nostanut esille ulkopuolisen auditoinnin, joka selvittää vaihtoehtolaskelmien oikeellisuuden ja meille tuotavan uuden esityksen oikeellisuutta. Edellytän riskien todellista kartoittamista, edellytän kustannussäästöistä konkreettisia selvityksiä esimerkein ja vielä erikokoisten seurakuntien osalta, mitä se merkitsee seurakuntien eri koko luokissa ja koko kirkon tasolla.

Me kuulimme ajan puutteesta johtuen vaan pieniä heittoja Espoon tietohallintopäällikkö Heikkisen esityksessä, miten erilaisia säästöjä syntyy ja melko pienin toimenpitein, harmittavasti aika loppui silloin kesken, mutta nyt näkisin, että tämän työryhmän tulee tuoda niitä konkreettisesti esille meidän jatkotyöskentelyvaiheissa. Kun nämä selvitykset on saatu ja ne osoittavat hankkeen todellisia säästöjä, toteutuvia, todellisia säästöjä, niin sen jälkeen minäkin keskityn lakipykäliin, en lupaa ennen paljoa niihin perehtyä. Näen, että meille tarjottiin liian isoa taikinaa ilman, että tiedetään onko resepti oikea ja kannattaako siitä leipoa seurakuntien oma palvelukeskus. Toivotaan, että meille tulee resepti selville. HeTa-projektilaiset ovat olleet tykityksen kohteena, kovapanosammuntaa suunnalta jos toiselta. Olette kuitenkin tehneet valtavan työpanoksen paineiden alla, lämmin kiitos teille tästä tehdystä työstä ja itse toivon, että työ myös saa jatkoa. Samalla pyydän työryhmää terävöittämään ja konkretisoimaan kuluja, tuottoja, etuja, haittoja, riskejä, koska me vastaamme siitä päätöksestä emmekä halua tehdä huonoa päätöstä. Tietoa on ensin tultava lisää ja sitten vasta painetaan kaasua. Myös kirkkoneuvos Rantasen joukoille kannustavaa kritiikkiä siitä, että meillä on ollut nyt monta merkittävää hanketta tässä, niin niiden osalta on valiokunnan jäsenet myös jääneet kaipaamaan selkeämpiä erittelyitä, miten näihin kustannuslukuihin on päädytty, jotta saisimme uskottavan pohjan sille, mitä ollaan päättämässä. Parin vuoden päästä euroja venytelläänkin jo aivan eri tahtiin.

Päätösehdotuksen kolmas kohta, eläkemaksujen perustaso, se ei ole mikään pieni päätös, se menee aika helposti ja nopeasti ohitse, mutta sen takana on kuitenkin 154 miljoonan eläketulokertymä. Eli seurakuntien osuus 27 % palkkasummasta ja kukin henkilö noin 4 % omavastuuosuutta, yhteensä 31 % palkkasummista. Täällä esimerkiksi 0,2 %:n yksikön alennus on aika lailla samoissa lukemissa, se tietää noin 1,2 miljoonaa euroa. Jos on alempi prosentti, niin nämä eurot jäävät työntekijöille ja seurakunnille eli tulonsiirtoa sinne suuntaan. Tämä aihekokonaisuus on vähän vaikea, mutta näkisin, että se on kuitenkin sen verran iso luku ja vähän vaikea arvioida, mistä päätetään, mikä on liikkumavara, että jos tästä voisimme syksyllä tai myöhemmissä tilanteissa saada ikään kuin selvitystä ja taustainformaatiota.


Paluu