Puheenvuoro



Koskenniemi Erkki, edustaja

Otsikko:
Uusi avioliittolaki (Edustaja-aloite 2/2015)

Täysistunto:
Perjantaina 8 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.00

Teksti:
Herra arkkipiispa, hyvät edustajatoverit. Avioliiton kohdalla kirkolla on olemassa kanta. Se perustuu laajoihin ja tuoreisiin selvityksiin. Avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Tässä mielessä laajamittaista selvitystä tuskin tarvitaan, ja varsinkin on niin, että en aio sitä myöskään nyt jo väsyneelle kirkolliskokoukselle esittää.

On kuitenkin varmaan hyvä paneutua siihen aikaan, jolloin eurooppalaiset kristityt viimeksi elivät selkeästi vähemmistönä. Eli kirkon ensimmäisiin vuosisatoihin. Silloin perhe- ja seksuaalietiikka kristittyjen parissa todella poikkesi siitä, miten Välimeren maailmassa muuten elettiin. Mallin ja tien tähän elämäntapaan, kristilliseen elämäntapaan tarjosivat juutalaiset yhteisöt, jotka olivat eläneet vuosisatoja Välimeren alueella. Niillä oli ollut kaksi vaihtoehtoa, joko sulautua ja lakata olemasta tai tehdä omalle väelle selväksi, mikä on juuri meidän elämäntapamme. Näitä tekstejä meille on säilynyt. Ei ollut helppoa, mutta pakko oli elää ja opettaa: avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Tältä ajalta ovat peräisin myös ensimmäiset mallit niille, mitä me myöhemmin kutsumme katekismuksiksi. Tämän opettamisen tavan ja elämäntavan varhainen kirkko sitten otti lähes sellaisenaan juutalaisesta uskosta.

Uuden testamentin lukija huomaa kyllä, miten juutalainen ja kristillinen avioliitto-opetus törmäsi kreikkalais-roomalaiseen elämäntapaan. Elämä ei Koritin seurakunnassa todellakaan ollut helppoa ja lankeemuksia sattui usein. Mutta siitä huolimatta opetusta annettiin ja tiukastikin. Raamatun opetus on sittemmin ollut ohjaamassa kirkkoa kahden vuosituhannen ajan ja ohjaa edelleen, ja niin kuin edellinen puhuja sanoi, se on meidän luovuttamaton perustamme.

Tällä hetkellä me elämme suuren murroksen jälkeen yhä enemmän vastaavanlaisessa tilanteessa kuin nämä ensimmäiset kristityt. Kristillinen perhe- ja seksuaalietiikka on yhä enemmän suuren paineen alla. Sitä tärkeämmäksi käy sen tutkiminen, opettaminen ja käytännön toteuttaminen, tunnustaminen, myös haavoittuneiden ja särkyneiden hoitaminen. Ja heitä tällä hetkellä riittää. Tässä meillä on paljon tehtävää ja myös hyvin paljon opittavaa, ja siihen on suostuttava. Ja ihan erityisesti haluaisin sanoa, että meidän on syytä opetella uudelleen kehumaan ja arvostamaan sitä elämäntapaa, jonka Raamattu meidän eteemme piirtää. Avioliitto, perhe sellaisena kuin se meitä vastaan Uudesta testamentista tulee, on valtavan suuri Jumalan lahja, ja meidän tulee oppia oikein sitä arvostamaan, niin että voimme sen hienona ja hyvänä vaihtoehtona luovuttaa sille polvelle, joka tulee meidän jälkeemme.




Paluu