Puheenvuoro



Koskelo Aimo, edustaja

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2006 sekä Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen (Toimintakertomus)

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2007 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Ajattelin käyttää puheenvuoron, puhua muutaman sanan henkilöstötilinpäätöksestä. Tämä henkilöstötilinpäätös minua kiinnostaa henkilökohtaisesti. Olen seurannut muutamia vuosia tätä ja kun elämäntyöni teen henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, niin ajattelin nostaa täältä muutamia asioita esille, että valiokunta voisi niihin kiinnittää erityistä huomiota.

Tahdon ensinnä kiittää lämpimästi siitä merkittävästä työstä, jota kirkkohallitus on tehnyt kirkkomme eteen vuonna 2006. Henkilöstötilinpäätös antaa viitteitä siitä työpaineesta, minkä keskellä tänä päivänä kirkkohallituksessa työskennellään. Tämä henkilöstötilinpäätöksen esipuhe alkaa sanoilla "henkilöstö on työnantajan voimavara". Tämä antaa erityisen aiheen tarkastella hieman muutamilta osin hyvin laadittua ja paljon lukuja sisältäviä henkilötilinpäätöksiä.

Kirkkohallituksessa oli viime vuoden vaihteessa vakinaisessa työsuhteessa 213 ja lisäksi 82 osa-aikaista työntekijää eli yhteensä 295. Virkavapaalla tai lomalla oli 19. Huomioni kiinnittyy jo vuosia korkealla olevaan määräaikaisten ja projektityössä olevien työntekijöiden määrään. Kertomuksessa todetaan, "määräaikaisuus näyttää tulleen pysyväksi kirkkohallituksessa". Mitä tämä käytännössä merkitsee työyhteisössä? Jatkuvaa rekrytointia, perehdytystä, opastusta oman työn ohessa, uusia ihmissuhteita, pysyvyyden horjumista muuten niin vakaassa työyhteisössä. Mitä tapahtuu silloin kun rekrytointi epäonnistuu ja miten se heijastuu työyhteisöön? Suuri henkilöstön vaihtuvuus ei koskaan missään organisaatiossa lisää hyvinvointia, vaan on omiaan vaikuttamaan päinvastaisesti ja kuormittaa niitä, jotka hoitavat tehtävänsä tunnollisesti.

Toisena asiana nostaisin esille työtekijöiden ikäjakauman, onhan kirkkohallituksen työntekijöistä yli 50-vuotiaita 124 eli 43 %. Tämä on kirkkohallituksen mahtava voimavara. Ajatelkaa sitä todellista elämänkokemusta, joka kirkkohallituksen käytettävissä on. Samalla tämä asia tuo erityisen haasteen johtamisen kannalta, sillä mehän tiedämme, tässäkin salissa on paljon meitä yli viisikymppisiä, niin uuden oppiminen ja muutoksen hyväksyminen ei ole aina niin hirmu nopeaa, kun on paljon jo omaa tietoa kertynyt ja tämä asettaa erityisen haasteen juuri tällä ajalla johtamiseen ja ennen kaikkea lähimmille esimiehille.

Kolmanneksi haluaisin kiinnittää huomion poissaoloihin. Kun tilastoista otetaan pois ne yhden päivän mittaiset poissaolot, jotka todennäköisesti johtuvat osaltaan sairaiden lasten hoidosta, ja kaikki ne yli 11 päivän sairauspoissaolot, jää jäljelle edelleen 300 sairauspoissaolotapausta vuonna 2006. Tämä tuntuu erityisen suurelta, kun katsoo tilastoa, joka kertoo yhden osaston, kirkon tiedotuskeskuksen poissaolojen edelleen olevan erityisen korkealla eli kaikista poissaoloista yli 30 %. Käsittääkseni tuon osaston henkilöstömäärä on noin 10 % koko kirkkohallituksen työntekijämäärästä.

Vielä suuremman aiheen antaa huoleen, kun katsoo mitä kaikkea on henkilöstön eteen kirkkohallituksessa tehty. Ikäryhmätarkastukset, työyhteisön voimavarakartoitukset, laajennettu työterveyshuolto, TYKY-toiminta, liikuntasetelit, liikuntapäivät, liikuntaryhmien tukeminen, silmälääkäripalvelut jne. Näin maallikkona tuntuu siltä ettei ongelma ole ainakaan siitä kiinni mitä kirkkohallitus on työntekijöidensä eteen tehnyt.

Arvoisa puheenjohtaja, rohkenen ehdottaa, että kirkkohallitus ryhtyisi mahdollisuuksien rajoissa toimenpiteisiin, jossa määräaikaisia työsopimuksia muutettaisiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Toisaalta henkilöstön valintaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota. Kolmanneksi perehdyttämiseen ja perehdyttäjien taitoon panostettaisiin. Neljänneksi esimiesten johtamistaitoa vahvistettaisiin. Viidenneksi, olen tietoinen siitä, että kirkon tiedotuskeskuksessa on tapahtumassa henkilövaihdoksia, kirkon tiedotuskeskuksen suureen sairastavuuteen kiinnittäisin erityistä huomiota, vaikka erillisprojektin kautta tuettaisiin työntekijöitä, että he jaksaisivat ja esimiehillä olisi riittävä taito tukea työntekijöitään vaativassa työssä. Erityisesti nyt, sillä juuri nyt mielestäni tarvittaisiin tiedotuskeskusta positiiviseen tiedottamiseen ja tiedotuskeskuksen tulisi juuri nyt olla voimakkaimmillaan ja vahvimmillaan. Toivon, että yleisvaliokunta kiinnittäisi näihin asioihin erityistä huomiota.

Hyvät kirkkohallituksen työntekijät, toivon sydämestäni teille jaksamista tärkeässä ja erittäin vaativassa työtehtävässä.


Paluu