Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2007 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2009 (Kirkkohallituksen esitys 1/2006)

Täysistunto:
Maanantaina 6 päivänä marraskuuta 2006 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille lyhyesti pääkohdat talousarvioesityksestä ja toiminta- ja taloussuunnitelmaesityksestä. Ennen kuin pääsemme varsinaiseen esitykseen, meidän täytyy perinteiseen tapaan käydä läpi muutamia tärkeimpiä kohtia seurakuntien taloudesta vuodelta 2005.

Ensimmäinen, mihin on syytä kiinnittää huomiota jälleen kerran, on jäsenmäärän kehitys 2004-2005. Tämä taulukko on rakennettu samalla lailla kuin vuosi sitten, eli seurakunnat on lajiteltu jäsenmäärän mukaisesti viiteen ryhmään. Kuten tiedämme, kokonaisjäsenmäärän vähennyshän oli runsaat 13 000 jäsentä eli 0,3 %. Se jakautuu kokoluokkiin aika mielenkiintoisesti, koska suurin miinusmerkkinen muutos oli kaikista pienimmässä ryhmässä. Siellähän ei todellakaan ole kysymys siitä, että jäsenet eroaisivat, vaan siellä on kysymys muuttoliikkeestä ja muusta luonnollisesta vähenemisestä. 10 000-30 000 jäsenen seurakunnassa jäsenmäärä on edelleen suhteellisen vakio. Vuosi sitten samassa kuvassa muutos oli jopa hieman plusmerkkinen.

Verotulojen kehitys 2000-luvulla on ollut kohtuullisen vakaata. Pientä vähenemistä on ollut vuodesta 2002 alkaen (pieni notkahdus johtuu ansiotulovähennyksen ylärajojen kohottamisesta). Sen jälkeen on ollut noin 2 %:n kasvua kaksi seuraavaa vuotta. Huomattavaa on, että verotulojen kasvu tulee hyvin suurelta osin yhteisövero-osuuden puolelta, ei niinkään kirkollisverotulojen puolelta.

Tämä vuosikatekuvaaja on nyt poikkeuksellisesti huomattavasti positiivisempi kuin vuosi sitten. Vuosi sittenhän elimme lehmänhäntää muistuttavassa tilanteessa, mutta nyt, niin kuin huomaatte, aleneva kehitys vuosikatteessa on pysähtynyt, ja itse asiassa on päästy hieman plussan puolelle.

Muutama havainto viime vuodesta. Ensinnäkin verotulot kasvoivat 2,2 %, edellisvuonna muutos oli 1,6 %. Tällä kohtuullisen vähäisellä verotulojen muutoksella päästiin vuosikatteen muutoksessa plussan puolelle. Toimintakulut on seurakunnissa kokonaisuutena saatu varsin hyvin hallintaan. Aikaisemminhan olen joutunut toteamaan, että menot kasvavat ihan omaa tahtiaan tuloihin verrattuna. Nyt näyttää siltä, että viime vuonna menojen sopeuttamisessa tuloihin on onnistuttu todella hyvin. Miten se on tehty näkyy henkilöstökuluista, jotka ovat nousseet vain vajaa 3 %. Sehän tarkoittaa sitä, että kun palkkakustannukset kuitenkin ovat nousseet yli 3 %, niin seurakunnissa on ollut kappalemääräisesti vähemmän henkilöitä töissä vuonna 2005 kuin mitä edellisvuonna.

Sitten meitä kaikkia toivottavasti kiinnostava kysymys: Miten kirkon saama yhteisövero-osuus riittää yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen? Huomaamme, että sekä 2004 että 2005 yhteiskunnalliset tehtävät, mikäli niihin lasketaan ainoastaan hautaustoimi ja jäsenrekisterin ylläpitäminen, olivat käytännöllisesti katsoen miljoonan euron tarkkuudella samansuuruiset kuin kirkon saama yhteisövero-osuus. Mikäli yhteiskunnallisiin tehtäviin haluttaisiin sisällyttää jotain muutakin, kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapito jne., niin niihin ei yhteisövero-osuus enää riittäisi.

Taloudellisesti miinusmerkkisten seurakuntien lukumäärä vuosikatteella mitattuna on valitettavasti edelleen kasvussa. Paras vuosi, eli 2002, näyttäisi olevan ainakin tältä osin saavuttamattomissa. Huolimatta siitä, että avustusjärjestelmä erittäin tehokkaasti yrittää korjata tilannetta, emme ole parempaan tulokseen päässeet. Sen sijaan negatiivisen tuloksen tehneiden seurakuntien lukumäärä on huomattavasti laskenut johtuen siitä, että seurakunnilla oli paljon satunnaisia tuottoja, mitkä vaikuttivat nimenomaan tulokseen.

Tästä pystytään ennustamaan, miltä vuosi 2006 näyttää 2005:een verrattuna. Tässä on tutkittu, miten lokakuun verotilitykset ovat kehittyneet edellisvuoden verotilityksiin verrattuna. Näyttäisi siltä, että olemme aika lailla samanlaisella kasvu-uralla tänä vuonna, kuin viime vuonna. Luvut ovat kuitenkin paljon paremmat kuin mitä todellinen tilanne tulee olemaan, koska tästä puuttuu marraskuu. Marraskuu on se kuukausi, jossa kliiraukset verojärjestelmän sisällä tehdään. Eli marraskuun verotilitykset ovat yleensä varsin pienet.

Sitten varsinaiseen päivän pääaiheeseen eli toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Ensin eläkelaitos. Ensi vuonna arvioidaan eläkemenojen olevan noin 117 milj. euroa. Tästä näkyy, miten tämä jakautuu eri eläkelajeihin. Yli 70 % on luonnollisesti vanhuuseläkkeitä ja tämä on se osa, mikä vuosi vuodelta tulee tietysti kasvamaan. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja perhe-eläkkeiden osuus on 9 % kummankin. Nämä muut ovat niin pieniä, että niillä ei juurikaan kokonaisuuden kannalta ole kovin paljoa merkitystä.

Eläkemenojen on arvioitu kehittyvän tällä kolmivuotiskaudella noin 6 % vuodessa. Tämä perustuu siihen, että historiallisesti katsoen kohtuullisen reipasta kasvua on nähtävissä nimenomaan vanhuuseläkkeissä. Toisaalta viime vuonna voimaan tullut eläkeuudistus jossain vaiheessa saattaa myöhentää eläkkeellesiirtymistä. Olemme viisaampia vuoden päästä, koska eläkemenoennuste on vihdoinkin valmistumassa. Itse asiassa se on juuri laskennassa.

Eläketulot valitettavasti kehittyvät hitaammin kuin eläkemenot. Tässä suunnitelmassa on arvioitu, että Kiel-palkkasumma kasvaisi noin 2 % vuodessa. Tämä perustuu siihen havaintoon, että vuodesta 2004 vuoteen 2005 henkilöstökulut kasvoivat seurakunnissa 2,9 %. Jos menojen ja tulojen sopeuttamisen täytyy jatkua seurakunnissa, niin ei ole kovin monta muuta tapaa hoitaa tasapainottamista kuin henkilöstökulut. Tämän takia meillä on varsin varovainen arvio eläketulojen osalta.

Ensi vuoden alusta tulee koko Suomessa voimaan varsin merkittävä eläkelain muutos (jälleen kerran). Yksityisalojen työeläkelait, joista meitä koskevat LEL (lyhytaikaiset työntekijät) ja TaEL (taiteilijat), kumotaan. Kaikki ne kirkon työntekijät, jotka on aikaisemmin vakuutettu näiden lakien mukaan, siirtyvät nyt kirkon keskusrahaston asiakkaiksi. Tältä osin arvioidaan, että eläketulot kasvavat pari miljoonaa. Seurakunnat huomaavat tämän siitä, että seurakuntien maksamat eläkemaksut tältä osin kasvavat, koska vakuuttaminen LEL:iin ja TaEL:iin on ollut edullisempaa kuin mitä tulee olemaan vakuuttaminen meille. Huolimatta tästä 6 %:n ja 2 %:n kasvuvauhtien erosta olemme silti sitä mieltä, että eläkemaksutulot riittävät eläkemenoihin noin 2010 saakka.

Ensi vuonna ja itse asiassa jo tänä syksynä eläkerahaston hoidossa on toteutettu ja ollaan toteuttamassa uutta rahastovarainhoitomallia, minkä eläkerahaston johtokunta on hyväksynyt elokuussa 2006. Tähän astihan meillä on ollut viisi ulkopuolista varainhoitajaa, jotka ovat hoitaneet kaiken muun paitsi kiinteistösalkun. Nyt näille varainhoitajille jätetään hoidettavaksi ainoastaan suomalaiset osakkeet ja kaikki muut hoidetaan rahastojen kautta siten, että rahastojen valinta viime kädessä tapahtuu sijoitusyksikössämme. Tässä on tavoitteena lisätä eläkerahaston markkinoista riippumatonta tuottoa eli alfaa.

Syynä siihen, miksi uuteen varainhoitomalliin mennään, on ensinnäkin se, että tämä tuntuu olevan kaikkien eläkelaitosten tapa tällä hetkellä. Varsinainen syy on kuitenkin se, että silloin kun varainhoitajat sijoittavat asiakkaittensa varoja, silloin he tietysti valitsevat salkkuun niitä rahastoja, jotka ovat joko heidän omiaan tai yhteistyökumppaneidensa rahastoja. Silloin mahdollisuuksien ulkopuolelle jää koko se laaja rahastoavaruus, missä saattaisi olla meille sopivampia tuotteita kuin mitä näiden nimenomaisten varainhoitajien rahastot. Tilinpäätöksessä 2008 tiedämme, onko tämä malli ollut onnistunut. Tällä hetkellä näyttäisi muutamien kokeilujen perusteella tämän onnistuvan. Idea on, että on olemassa ns. multimanagereja, jotka analysoivat tuhansista rahastoista meille parhaat. Meillä käydään vielä läpi tarjotut tuotteet ja katsotaan, että ne istuvat eläkerahaston salkkuun. Mutta niin kuin sanottua, 2008 tilinpäätöksen yhteydessä voitte arvioida, oliko tämä ratkaisu onnistunut vai erittäin onnistunut.

Eläkerahaston tuotosta vielä sen verran, että sehän on ollut erittäin hyvä, niin kuin on aiemminkin todettu. Tämä vuosikin on ollut hyvä. Syyskuun lopun tuotto on 6,5 % (tavoite 6,5 %). Rahasto on kasvanut 55 milj. euroa syyskuun loppuun mennessä, eli se on nyt 710 milj. euroa.

Mitä painopisteitä on eläkerahastossa? Eläkemenoennuste on valmistumassa. Pystymme ratkaisemaan elämän ja kuoleman kysymyksen, eli mikä on rahoitusratkaisu. Tässä on nämä 3 vaihtoehtoa, mistä monesti aikaisemminkin on puhuttu. Tavoitteena on, että ensi vuoden toukokuussa voisin esitellä teille sen vaihtoehdon, mikä tuntuu eläkemenoennusteen valmistumisen jälkeen oikealta. Saattaisi olla, että se olisi vaihtoehto 2.

Toinen painopiste on kirkon sijoitustoiminnan eettisten ohjeiden päivitys. Työryhmämme saa vuodenvaihteessa uudet eettiset ohjeet valmiiksi. Kirkkohallitus hyväksyy ne keväällä ja pystyn esittelemään ne teille tiedonantona toukokuussa.

Tässä näette vielä eläkerahaston arvioidun kasvun vuoteen 2012 mennessä. Lila pylväs kuvaa 6,5 %:n tuoton mukaista kasvua.

Sitten muuhun toimintaan. Tämä muu toiminta, niin kuin aina on todettava, on se, johon pystymme itse vaikuttamaan. Eläkelaitostoiminnassa ei ole kovin montaa sellaista osaa, mikä olisi omassa päätöksenteossa. Talousarviohan laaditaan niin, että täysistunto antaa talousarviokehykset. Huhtikuussa ne annettiin siten, että pohjana on 2006-2008 toiminta- ja taloussuunnitelma, yleiskorotuksena +2%. Ylitys voidaan hyväksyä ainoastaan poikkeustapauksessa. Perusmaksu on 8,7 % koko suunnitelmakauden ajan.

Meillä on 1-2-3-ongelma; tulot kasvavat noin 1 %, kehykset 2 % ja palkat nousevat yli 3 %. Pitkällä aikavälillä tämä on tietysti hyvin haasteellinen kysymys.

Ensi vuosi näyttää noin kokonaisuutena tarkastellen varsin hyvältä. Toimintajäämä, tärkein mittari, paranee yhden prosentin. Yhteinen toiminta, joka siis pitää sisällään kirkkohallituksen osastot, erillisyksiköt sekä toiminnan, joka on nimensä mukaisesti yhteistä, eli koko kirkon strategista suunnittelua, tietohallintoa ja näin päin pois. Siihen esitetään 5 %:n muutosta, hiippakunnalliseen toimintaan 1 %:n ja avustuksiin -10%:n muutosta.

Tähän olen luetellut tärkeimmät kirkon yhteiset projektit tulevana kolmivuotiskautena ja ne on myös toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperusteluissa. Kuten huomaatte, nämä ovat varsin mittavia hankkeita ja sellaisia, jotka tavalla tai toisella liittyvät toinen toisiinsa, eli näitä tehdään peräkkäin, limittäin ja sisäkkäin.

Suurin hanke taloudellisessa mielessä ensi vuonna on jäsentietojärjestelmän rakentamisen käynnistäminen. Siitä kirkkohallitus on elokuussa tehnyt päätöksen. Tavoite on, että hankitaan kirkon omistukseen järjestelmä, joka otetaan keskitetysti käyttöön. Tähän liittyy tietoturvatason merkittävä nostaminen. Investoinnin suuruus on n. 1,8 milj. euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Tästä järjestelmästä oletetaan olevan seurakunnille merkittäviä sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Erään laskelman mukaan 10 vuoden aikana seurakunnille tuleva yhteenlaskettu hyöty olisi noin 30 milj. euroa. Tämäkin on varsin varovainen laskelma.

Talousvaliokunta totesi viime toukokuussa, että keskusrahaston tase on varsin vahva ja se vahvistui edelleen 2005. Talousvaliokunnan mielestä yhden vuoden seurakuntamaksut olisi riittävä taso kassavaroille ja pitkäaikaisille sijoituksille. Silloin talousvaliokunta myös totesi, että tätä aikaisempaa ylijäämää voidaan käyttää uusiin hankkeisiin, jotka hyödyntävät kaikkia seurakuntia. Silloin ei tule paineita seurakuntamaksujen korotuksiin. Tämä jäsentietojärjestelmän rakentaminen on juuri nyt nimenomaan tällainen hanke, joka koituu kaikkien seurakuntien eduksi eli se on jo etukäteen maksettu.

Yleishavaintoja muuten: suurimmalta osin yksiköt pysyivät annetuissa kehyksissä varsin hyvin. Talousarvioesityksessä tilikauden tulos on tasan 0 euroa huolimatta yhteisestä tietojärjestelmähankkeesta. Kuitenkin valitettavasti joiltain osin esityksiä on jouduttu karsimaan. Se, miltä osin näin on tehty, on yritetty kirjoittaa esitykseen kunkin yksikön kohdalle.

Erityinen haaste ensi vuodelle on seurakunta-avustukset ja niiden riittävyys. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa jo kaksi vuotta sitten lähdettiin siitä, että seurakunta-avustusten määrää alennettaisiin 2007 2 milj. euroa ja tästä on yritetty pitää kiinni. Aikaisemmin ajateltiin, että harkinnanvaraisten toiminta-avustusten riittävyys olisi ongelmakohta. Nyt on kuitenkin niin, että kehittämisavustuksia maksetaan ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin mitä on alunperin oletettu. Tämä on juuri se syy, miksi seurakunta-avustusten osalle tulee erityisiä haasteita ensi vuonna. Jälleen tämä sama kysymys: Voidaanko 2007 pudottaa avustusten tasoa 2 milj. euroa? Se on tosiaan haasteellista nimenomaan sen takia, että ensi vuoden alussa on aivan ennätysmäärä seurakuntaliitoksia. Yhdistymisavustussitoumukset tulevat olemaan tammikuussa yli 5 milj. euroa. Selviämme 13,2 milj. eurolla siten, että yhdistymisavustukset maksetaan sen suuruisina, kuin mitä seurakunnat olettavat ja minkälainen meidän hinnoittelutaulukkomme on. Verotulojen täydennyksien ja rakennusavustusten määrää on pienennettävä. Näin saamme 13,2 milj. euroa riittämään. Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin tulontasaus tapahtuu tänä vuonna ja ensi vuonna keskusrahaston ulkopuolella, koska yhteisövero-osuus jaetaan toisin kuin ennen.

Ensimmäisen kerran tässä talousarvioesityksessä on mukana kirkolliskokousedustajien tekemät talousarvioehdotukset. Viime toukokuussahan sovittiin, että nämä ehdotukset tehdään toukokuun loppuun mennessä ja ne otetaan mukaan normaaliin valmisteluprosessiin. Näitä tuli kaksi kappaletta. Toinen koski retriittitoiminnan kokeilemista kehitysvammaisten hengellisessä työssä. 11 000 euron kertaluontoinen avustus on mukana budjetissa. Toinen koski Virtaa välillämme -toiminnan vakiinnuttamista edelleen kolmeksi vuodeksi. Kirkolliskokousedustajan tekemässä talousarvioehdotuksessa esitettiin kahta henkilöä, mutta talousarviossa esitetään edelleen kolmen vuoden ajaksi yhtä henkilöä.

Seurakuntamaksut 2006-2009 pidetään talousvaliokunnan vaatimuksen mukaisesti 8,7 %:n. Vuosikate miinus poistot -mittari osoittaa, että 2007-2008 ollaan +/- 0-tilanteessa. 2009 saatettaisiin olla jo hieman plussan puolella. Tämä vuosi on haasteellinen, koska arvio on tuloksesta -2 milj. euroa ja saattaa sen suuruiseksi muodostuakin. Eli ei ole odotettavissa kovin suurta muutosta vahvistettuun talousarvioon.


Paluu