Puheenvuoro



Jauhiainen Signe, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Heta-esityksen keskeisimmät perustelut on jo tuotu täällä moneen kertaan esille, mutta haluan vielä painottaa muutamaa asiaa. Minulla on ollut mahdollisuus seurata tämän hankkeen etenemistä talousvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi Jyväskylän kaupungin luottamushenkilönä olen seurannut vastaavaa hanketta Jyväskylän kaupungissa. Ensin kommentoisin epäilyjä tästä kustannusten noususta. Missään organisaatiossa palkkoja ei lasketa niin monessa konttorissa kuin kirkon seurakunnissa lasketaan, ja jos nämä samat tehtävät hoidettaisiin vähemmällä henkilöstömäärällä, en ymmärrä miten se voisi tulla kalliimmaksi. Toki siinä tapauksessa se tulee kalliimmaksi, jos seurakunnassa palkataan eläkkeelle jäävän palkanlaskijan tilalle uusi palkanlaskija, vaikka työt ovat siirtyneet Heta-palvelukeskukseen. Tätä pidän kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, vaikka tiedänkin, minkälaista porukkaa seurakuntien luottamuselimissä on.

Minulla on kuitenkin yksi huoli Hetaan liittyen, ja se on se sama huoli mikä täällä on monta kertaa tuotu esille. Kansantaloustieteen alkeiskurssilla sitä kutsutaan monopolin aiheuttamaksi hyvinvointitappioksi. Arkielämässä tunnemme saman asian esimerkiksi nimellä VR. Kyse on siis siitä, miten pidämme palvelukeskuksen hinnat ja palvelun tason kilpailukykyisenä. Se ei siis ole helppoa, kun seurakunnat eivät voi valita toista palveluntuottajaa. Tähän yhdeksi ratkaisuksi lakivaliokunta ehdottaakin tämmöistä määräajoin toteutettavaa auditointia. Tämä toki vaatii myös palvelukeskuksen johdolta erityistä huomiota. Näen kuitenkin nämä palvelukeskuksen hyödyt tätä monopolin aiheuttamaa hyvinvointitappiota suuremmaksi.

Täällä on vaadittu vapaaehtoisuutta, muun muassa edustaja Huovinen juuri äsken. Minun on vaikea nähdä miten se voitaisiin oikein toteuttaa. Vaikka perustettaisiin tällainen vapaaehtoinen Heta, mitä siis ei ole näköpiirissä, seurakunnat eivät voi vapaaehtoisesti päättää liittymisestä siihen. Vähänkin isommissa seurakunnissa tällainen palveluhankinta pitää kilpailuttaa. Ei siis voi päättää, että ostaa sen kirkon palvelukeskukselta. Toinen vaihtoehto olisi, että seurakunnat tekisivät sopimuksen näiden tehtävien hoitamisesta. Tämä on kuitenkin varsin hidas ja epävarma tie, kuten kirkkoneuvos Huokuna lähetekeskustelussa jo kertoi.

Lopuksi vielä siis tulevaisuudesta, johon muun muassa edustaja Huttunen jo lähetekeskustelussa osasi katsoa. Jos vain Luoja suo, minä olen täällä vielä 40 vuoden päästä maksamassa kirkollisveroa, siksi puhun tulevaisuudesta. En tiedä, kuinka moni teistä silloin vielä maksaa kirkollisveroa. Meille kaikille tuttu periaate on kestävän kehityksen periaate, se yleensä liitetään luonnonvaroihin ja ympäristönäkökulmaan. Sen mukaan siis nykyisen sukupolven täytyy elää niin, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus elää tällä maapallolla. Tämä periaate sopii aivan loistavasti myös julkisen talouden hoitoon. Tässä tapauksessa siis kirkon ja seurakuntien taloudenhoitoon. Jos ylläpidämme tai luomme kalliita rakenteita, kuten nykyinen seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan rakenne on vaikeutamme merkittävästi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Hetassa ei siis ole kyse siitä kuinka paljon säästämme seuraavan viiden vuoden aikana, eikä siinä oikeastaan ole kyse myöskään seurakuntien välisestä tasapuolisuudesta. Siinä on kyse sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Ajattelen, että tulevien sukupolvien rahoilla eläminen on vastuutonta. Toivon siis, että kirkolliskokous osaisi katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja lähtisi toteuttamaan Hetaa.


Paluu