Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkohallituksen kyselytunti

Täysistunto:
Perjantaina 9 päivänä toukokuuta 2008 klo 9.00

Teksti:
Kiitos. Itse asiassa tämä kysymys koskee äänioikeutta kirkolliskokousvaaleissa. Se jatkuu näin: "...on pappisvihkimyksen saanut kirkkovaltuutettu, joka toimii nyt kaupungin virassa. Hänellä ei ole äänioikeutta kirkolliskokouksen pappisvaalissa, koska ei ole kirkon virassa. Ei ole myöskään äänioikeutta maallikkovaalissa koska on pappi. Asianomainen itse kirjoitti asiasta Kotimaa-lehdessä. Mielestäni tämä ei ole oikein ja mitä on tehtävä?"

Eli jatkoksi tuohon edelliseen, mitä vastasin. Papin äänioikeus on todellakin sidottu ns. kirkolliseen virkaan eli seurakunnan tai seurakuntayhtymän palvelukseen tai siihen, että hän toimii tuomiokapitulin määräämänä tai oikeutettuna jossain muussa tehtävässä. Pappi kuitenkin säilyttää tämän äänioikeuden papillisissa vaaleissa vielä neljä vuotta virkasuhteen päättymisen jälkeen - ei kuitenkaan yli eroamisiän, joka tällä hetkellä on 68 vuotta. Tämä on itse asiassa aivan tietoinen ratkaisu. Se tehtiin nykyisen kirkkolain säätämisen yhteydessä. Sitä ennen, silloisen kirkkolain mukaan, oikeus äänestää kuului myös eläkkeellä oleville taikka virasta tai tehtävästä muuten eronneille papeille. Näiden pappien äänestysvilkkaus oli vaihdellut eri vaaleissa, mutta se saattoi olla joissakin hiippakunnissa jopa 25 % - 30 %. Tällöin oli todettu, että suurin se on ollut valittaessa pappisedustajia kirkolliskokoukseen vaalikaudeksi, jonka aikana kokouksen on odotettu tekevän päätöksiä periaatteessa tärkeistä kysymyksistä. Puheena olevilla papeilla oli todellakin eräissä hiippakunnissa niin suuri osuus, että sen oikeutuksesta oli herännyt epäily ja kirkolliskokoukseen oli tullut sekä edustaja-aloite että hiippakuntakokousaloite asiasta. Tuolloin tehtiin ratkaisu, että äänioikeutta rajattiin. Se sidottiin virkaan ja muutamaan vuoteen viranhoidon jälkeen.

Komiteamietinnössä todetaan, että useat eläkkeelle jääneet tai papinvirasta eronneet papit toimivat edelleen papillisissa tehtävissä vapaaehtoisesti. Toisaalta he saavat äänestää näissä vaaleissa vain neljän vuoden ajan, jotta eivät saisi enää sitten, kun he ovat jo kauan olleet poissa normaalista papintyöstä, liian ratkaisevaa osaa edellä mainituissa vaaleissa. Eli tällainen kysymyksen asettelu oli silloin. Tietenkään silloin ei ehkä mietitty sitä, tulisiko papilla jatkua äänioikeus, jos hän on kirkollisessa luottamustehtävässä. Tai tulisiko asia ratkaista niin, että kun äänioikeus menetetään papillisessa vaalissa, tulisiko se sitten olla maallikkovaaleissa. Mitä on tehtävä? Kenties keskustelua on hyvä jatkaa. Onko sitten oikea ajankohta jatkaa sitä ensi keväänä, kun on edustaja-aloitteiden aika?


Paluu