Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, kansliapäällikkö

Otsikko:
Kyselytunti

Täysistunto:
Keskiviikkona 7 päivänä marraskuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Edustaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen kysyy:
Kirkon palvelukeskuksen tarkoitus on ollut säästää ja laskea kokonaiskustannuksia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Kipan palvelupaketti nykyisillä palveluilla nostaisi kustannuksia 27 % vuositasolla. Lisäksi henkilökunnan koulutus Oulussa nostaa etelän seurakuntayhtymien kustannuksia huomattavasti. Nyt näyttäisi myös siltä, että suurissa seurakuntayhtymissä ei pystytä vähentämään henkilökuntaa, kun tiettyjä suuria osioita puuttuu Kipan palvelupaketista. Edellä olevan perusteella tiedustelen, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että Kipan alkuperäiset tavoitteet toteutuvat ja etteivät kokonaiskustannukset ainakaan kasvaisi.

Vastaukseni Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen kysymykseen:
Kipaa valmisteltaessa – silloin vielä Heta-nimellä – kustannussäästöiksi luvattiin koko kirkossa vuositasolla 7 miljoonaa euroa vuoden 2017 jälkeen, kun kaikki seurakuntataloudet ovat Kipan asiakkaina. Säästöistä 5 miljoonaa arvioitiin tulevan henkilöstömenoista ja 2 miljoonaa it-menoista. Seurakunnan liittyessä Kipaan selvitetään kustannussäästöt yksityiskohtaisesti. Tietoa kertyy jatkuvasti lisää. Säästöt syntyvät kahta kautta. Yhtäältä siten, että Kipan prosessit ovat tehokkaat. Massahyödyistä voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä. Toisaalta säästöjä tulee siitä, että seurakunnan tai seurakuntayhtymän päässä prosesseja tehostetaan. Käytännössä tämä merkitsee henkilöstömäärän hallittua vähentämistä tehtävien siirtyessä Kirkon palvelukeskukselle. Siirtymäaika on pitkä, ja tämä on mahdollista tehdä eläköitymisiä ja muuta luonnollista poistumaa hyödyntämällä. Säästötavoitteisiin koko kirkon tasolla ei luonnollisestikaan päästä, mikäli seurakunnan tai seurakuntayhtymän päässä ei onnistuta näiden edellä mainitsemieni säästötavoitteiden realisoinnissa. Kysymyksessä viitattiin koulutukseen. Sen maksaa Kipa, siitä ei koidu seurakunnalle kustannuksia. Seurakunta maksaa matkakustannukset koulutuksiin. Palvelupaketista, johon kysymyksessä viitattiin, puuttuu tällä hetkellä HR-osuus, eli henkilöstöhallinnon osuus (muun muassa nimikirja- ja rekrytointiosiot) sekä laajempi budjetointiominaisuus. Myöhemmin voidaan harkita sopimuspohjaisia lisäpalveluita. Oletan, että kysymyksessä viitataan Vantaan seurakuntayhtymään. On vaikea ottaa tarkasti kantaa yksittäistapaukseen, koska silloin tulisi olla tiedossa kaikki vertailussa käytetyt muuttujat. Kipa-palveluiden, jotka siis sisältävät kaikki tietojärjestelmäkustannukset ja Kipan palvelumaksut, hinta-arvio Vantaan seurakuntayhtymälle Heta-vaiheen tositemäärillä on 232.000 euroa vuodessa. Laskutus tulee sitten todellisten suoritemäärien mukaan. Vantaalla on tietääkseni valmistauduttu Kipan asiakkaaksi siirtymiseen siten, että vakinaisten työntekijöiden lähdettyä joko eläkkeelle tai muihin tehtäviin, tehtäviä ei ole täytetty vakinaisesti, vaan määräaikaisilla viran- ja tehtävänhoitajilla. Oulun seurakuntayhtymän tapauksesta voi saada kohtuullisen luotettavaa vertailutietoa, koska Oulu on jo siirtynyt asiakkaaksi. Oulussa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä oli ennen Kipan asiakkaaksi siirtymistä noin 10 työntekijää. Nyt asiakkaaksi siirtymisen jälkeen Oulun seurakuntayhtymän palveluksessa henkilöstö- ja taloushallintotehtävissä on 4–5 henkilötyövuotta. Kipan johtajan Seija Mäenpään arvion mukaan seurakuntiin jäisi keskimäärin noin 1/3 vanhasta palkanlaskennan ja kirjanpidon henkilöstöstä, osittain siis uusiin tehtäviin, mikäli paikalliset prosessit uudistetaan tavoitteiden mukaisesti.



Paluu