Puheenvuoro



Hyttinen Marjatta, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 1/2006 kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomuksista (sivut 16-19, 28-31 ja 106-121), Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä (tasekirja sivut 1-35 sivulta 159 alkaen) sekä tilintarkastuskertomuksesta (sisältää esityksen vastuuvapauden myöntämisestä) vuodelta 2005

Täysistunto:
Torstaina 11 päivänä toukokuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Pelkäsin jo, että joudun puhumaan tylsistä luvuista syönnin jälkeen. On paljon helpompi kuunnella tyhjällä vatsalla, kuin nukkua kuunnellessa syötyään, eli kiitoksia puheenjohtajalle. Aluksi tuohon edustaja Pyhäjärven kysymykseen hiippakuntien rahojen jako-osuudesta. Totean, että talousvaliokunnalle osastopäällikkö Kämäräinen esitteli näitä jakoperusteita, mutta se tapahtui silloin kun tehtiin tämän vuoden budjettia. Nyt ne eivät ole minulla päässä. Mutta olen varma, että seuraavan budjetin yhteydessä nämä selvitykset ovat myöskin tulleet ja huomioitu nämä Pyhäjärven ehdotukset. Niissä oli selvät jakoperusteet, mutta valitettavasti minulla ei ole nyt käytettävissä niitä. Talousvaliokunta on tarkastellut kirkon taloudenhoitoa, budjetin toteutumista ja toiminnan toteutumista. Talousvaliokunta on käynyt hyvin pitkiä, mielenkiintoisia keskusteluja kirkon keskusrahaston viime vuoden tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Valiokunta on kuullut asiantuntijoina kirkkoneuvos Leena Rantasta ja toimistopäällikkö Heikki Kämäräistä. Toisin kuin aikaisemmin, tässä mietinnössä talousvaliokunta esittää omat kannanottonsa tärkeiksi kokemiinsa asioihin yhteenvedonomaisesti alkaen sivulta 5. Otan esityksessä esille joitakin näistä asioista.

En tiedä millaisia ajatuksia menneen vuoden tilinpäätös kokousedustajissa herättää, mutta minulla ainakin on jonkinlainen deja vu -tunne siitä, että olen puhunut samalla tavalla täällä vuosi sitten vastaavaa toimintakertomusta käsiteltäessä. Että tässä taas kävi näin. Eli taloudellisesti vuosi 2005 oli erinomainen, talousarviossa esitettiin 600 000 euron alijäämää, mutta tilinpäätöksessä todetaan, että tulikin lähes 3 milj. ylijäämää. Kirkon eläkelaitoksen ja keskusrahaston muun toiminnan osalta taloudellisilla mittareilla mitattuna oli siis erinomainen vuosi, jopa parempi kuin edellinen vuosi. Hyvä näin, tuli parempi tulos, vaikka ei budjetissa pysyttykään. Kun puhutaan kirkon keskusrahaston tilinpäätöksestä, voidaan käsitellä erikseen eläkelaitoksen toiminta ja kirkon keskusrahaston muu toiminta.

Talousvaliokunta on keskustellut erityisesti kirkon eläkelaitoksesta, sen rahaston suuruudesta, sen kartuttamisesta sekä kirkon eläkevastuusta yleensä. Eläkelaitos ja sen eläkerahasto ovat kirkon talouden kannalta yksi suurimmista haasteista tulevaisuudessa. Kirkon eläkelaitoksessa on viime vuosina tehty useita suuria uudistuksia. Vaikka paljon tehtiin ja saatiin aikaan, ei kaikista uudistuksista kuitenkaan selvitty sovitussa aikataulussa. Suurimpana puutteena talousvaliokunta pitää kuitenkin sitä, ettei uutta eläke-ennustetta ole vieläkään käytettävissä. Edellinen eläke-ennuste on vuodelta 1999, siinä arvioitiin, että eläkerahaston koon pitäisi olla vuonna 2010 noin 1.0 - 1.2 miljardia euroa, jotta sen rahastointianti vastaisi yksityispuolen rahastointitasoa, mikä on 25-30 %. Tätä eläke-ennustetta tarvitaan mm. talousarvion ja taloussuunnitelmien laadintaan kokonaiseläkevastuun ja tarvittavan rahastointiasteen määrittelyyn. Mutta myös seurakuntien eläkemaksujen riittävän ja oikean tason varmistamiseen. Kirkon nykyinen eläkemaksu 27 % on selvästi liian korkea. Miten eläkkeet tulevaisuudessa rahoitetaan? Kirkkohallitus on perustanut työryhmän selvittämään tätä asiaa edelleen. Mielenkiintoista on tulevaisuudessa myös nähdä millaisia vaikutuksia on vuoden 2005 eläkeuudistuksella. Pysytäänkö työssä todellisuudessa nykyistä pitempään? Kirkko on ollut jälkijunassa eläkerahaston suhteen, sillä osittainen rahastointi aloitettiin vasta 90-luvun alkupuolella. Kirkon eläkejärjestelmän rahoitukseen osallistuvat nykyiset työntekijät maksamalla nykyisten eläkeläisten eläkkeet ja osa eläkemaksuista rahastoidaan siis eläkemaksujen tasaamiseksi tulevaisuudessa. On todettava, että eläkelaitoksen tilinpäätöksen lopputulos on parempi kuin budjetissa oli arvioitu. Hyvää tulosta selittävät toisaalta eläkemaksujen odotettua parempi kasvu, toisaalta eläkemenot olivat sittenkin arvioitua pienemmät. Suurin tekijä budjetista poikkeamiseen oli kuitenkin eläkerahaston huima, 15,8 %:n tuotto. Eläkerahastoon voitiin siten siirtää ennakoitua paljon suurempi tuotto. Nyt kirkon kokonaiseläkevastuusta on katettuna yli 20 %, mutta vielä on pitkä matka siihen 1 miljardiin euroon, joka oli asetettu tavoitteeksi vuoteen 2010. Eläkerahaston sijoituksia on hoidettu viime vuonna erittäin hyvin. Sijoitukset on hajautettu tuottavasti eri omaisuusluokkiin ja eri markkina-alueille. Olisikin vastuutonta, jos näin ei olisi tehty. Tuottavuuden lisäksi kirkon eläkerahastossa on huomioitu eettiset näkökohdat. Eettisten ohjeiden päivittäminen on parhaillaan menossa. Eläkerahaston sijoitusten onkin oltava tuottavia, jotta kirkko selviää tulevaisuudessa eläkevastuustaan. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että muutama vuosi sitten rahastotuotot olivat hyvin vähäiset. Talouden tilanteet vaihtelevat runsaasti vuosittainkin, kuten talousvaliokunta lausunnossaan toteaa: "vaikka sijoitusten tuottotaso oli kertomusvuonna poikkeuksellisen hyvä, ei sama tuottotaso ole jatkossa itsestään selvä".

Kirkon keskusrahaston muun toiminnan osalta on todettava, että toiminta on toteutunut budjetin mukaisesti jopa alittuen. Kuten kirkkoneuvos Rantanen omassa esityksessään maanantaina totesi, syitä budjetin alittumiseen olivat sekä ennakoimattomat tulot että pienemmät menot. Huomioitavaa on, että seurakunta-avustuksista jäi käyttämättä 1 milj. euroa. Viime vuonna lisättiin talousarvion ensimmäisessä muutoksessa 1.3 milj. euroa avustuksiin. Tuo lisäys oli todella tarkoitettu nimenomaan avustuspuolelle. Näin jälkikäteen voidaan todeta, ettei tuota lisäystä olisi tarvinnut lainkaan tehdä. Keskusrahaston muu toiminta toteutui siis budjetin puitteissa. Joitakin ylityksiä on tosin todettavissa, joiden tarkempia perusteluja ei ole esitetty toimintakertomuksessa. Budjetissa on kuitenkin hyvin pysytty. Kuten yleisvaliokunnan puheenjohtaja totesi, myös talousvaliokunta haluaa kiittää kirkkohallituksen henkilökuntaa hyvästä talousarvion noudattamisesta sekä erinomaisen taloudellisen tuloksen saavuttamisesta.

Talousvaliokunta on käsitellyt toistuvasti kirkon avustusjärjestelmää ja siihen tehtyjä muutoksia. Onkin mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä, toteutuvatko nämä avustussuunnitelmat, kuten oli ajateltu. Tästä eilen kirkkoneuvos Rantanen puhui enemmän. Tällä hetkellä näyttäisikin siltä, että seurakuntaliitoksia tapahtuu melko hyvää vauhtia, kuten myös kansliapäällikkö Junttila esityksessään maanantaina totesi. Pieneneekö vastaavasti harkinnanvaraista avustusta saavien seurakuntien määrä, on tulevaisuudessa nähtävissä. Miten sitten tulevaisuudessa? Miten vuosi sitten päätetyn yhteisövero-osuuden jakoperusteen muutos vaikuttaa kirkon talouteen? Uusi järjestelmä, jossa perusmaksua peritään seurakunnilta pelkästään laskennallisen kirkollisveron perusteella. Lopullista tietoa sen vaikutuksesta kirkon talouteen ja avustusjärjestelmään saadaan seuraavaan tilinpäätökseen mennessä. Entä kirkon jäsenmäärän aleneva trendi? Sillä on jatkossa merkitystä kirkon talouteen ja mahdollisesti kirkon työntekijöiden määrään. Entä yleisvaliokunnan lausunnon yhteydessä puhuttu kuntarakenneuudistus. Tekeillä on paljon uudistuksia, joilla on vaikutusta tulevaisuudessa kirkon talouteen. Näistä kirkkoneuvos Leena Rantanen eilen kertoi tarkemmin ja niihin kysymyksiin todella palataan ensi vuoden budjetin laadinnan yhteydessä.

Suurimman osan ajasta talousvaliokunta käsitteli, keskusteli myöskin kirkon vahvasta taseesta ja useampien vuosien ylijäämistä. Talousvaliokunta viimeisessä kannanotossaan esittää uutta toimintatapaa, joka mahdollisesti saattaa johtaa siihen, että seuraavien vuosien budjetit ovat alijäämäisiä. Talousvaliokunta on toistuvasti todennut, että yhden vuoden seurakuntamaksuja vastaava pitkäaikaisten sijoitusten ja kassavarojen määrä on riittävä takaamaan toiminnan vaikeissakin suhdanteissa, eikä niitä ole syytä kartuttaa lisää. Siksi talousvaliokunta esittääkin, että ylijäämiä voidaan käyttää uusiin, kaikkia seurakuntia hyödyttäviin hankkeisiin, kuten esim. suunnitteilla olevaan koko kirkon uuteen jäsentietojärjestelmään. Tällaisen hankkeen hyöty kohdistuu tasaisesti kaikkiin seurakuntiin, jotka ovat seurakuntamaksuin rahoittaneet aiemmilta vuosilta kertyneet ylijäämät. Näin ollen tulevaisuudessa ei olisi tarvetta seurakuntamaksujen korottamiseen. Asia, jota talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunta on tutustunut kirkon keskusrahaston tilintarkastuskertomukseen. Talousvaliokunta esittää, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2005 talousvaliokunnalle kuuluvien sivujen osalta. Edelleen, että kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käyttämisestä mietinnössä esitetyllä tavalla. Ja että kirkolliskokous vahvistaa kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilivuodelta 2005 sekä myöntää tilivelvollisille vastuuvapauden tilivuodelta 2005. Arvoisa puheenjohtaja. Talousvaliokunta jättää kirkolliskokoukselle asian käsiteltäväksi.


Paluu