Puheenvuoro



Kankkonen Stig, ombudet

Otsikko:
Maksu kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamisesta (Hiippakuntavaltuustoesitys 1/2012) - Lähetekeskustelu jatkuu

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.00

Teksti:
Värderade ordförande, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät kollegat, bästa kolleger. Först av allt vill jag tacka Sari Behm för en alldeles utmärkt morgonandakt, och jag hade inga problem att förstå hennes budskap och jag tror inte att andra heller hade det. Dessutom så spelar hon alldeles utmärkt på svenska. Tack. Sitten Ketoselle tästä taksimiehestä. Me toimittajat tiedämme varsin hyvin, että kun tulee uuteen kaupunkiin, uuteen maahan jopa, niin paras tapa nopeasti tutustua siihen ja sen ongelmiin on hypätä taksiin ja pyytää kuskia ajamaan kerran kaupungin ympäri. Sen jälkeen tietää kaiken oleellisen. Ei pidä aliarvioida taksimiesten tietoja. Ihan lyhyesti myös tästä, missä vaiheessa ammutaan aloitteita alas. Muistaakseni ainakin kaksi minun aloitettani on ammuttu alas, ei kyllä tässä salissa vaan valiokunnassa, ja voin sanoa, ettei se hyvältä tunnu, mutta kyllä se tuntuu paremmalta kuin jos täällä ammuttaisiin alas. Perusteellinen keskustelu, valiokuntakäsittely, ja sitten sali katsoo mitä tekee, minusta se on se normaali tapa hoitaa. Jos tänne pitäisi tuoda täysin valmiita esityksiä, niin yhdyn kenttäpiispaan, että kuka sitten uskaltaa niitä tehdä, mutta lisäisin siihen myös, että kuka niitä osaa tehdä. Koska kuten tämäkin keskustelu on osoittanut, tämä on niin monitahoinen asia, että ei tätä saisi valmiiksi millään, se ei tule valmiiksi edes valiokuntakäsittelyssä, vaan todellisuudessa sitten kun päätös on tehty ja katsotaan, mihin se johtaa.

Omasta puolestani haluaisin lyhyesti kaiken sen hyvän lisäksi, mitä täällä on sanottu, kiinnittää huomiota viestinnälliseen puoleen. Koska se tulee olemaan ratkaisevaa, oli päätös mikä tahansa. Ennen kirkolliskokousta oli otsikoita, joiden sisältö oli suurin piirtein se, että täällä on aloite: "Hautaan siunaaminen maksulliseksi kirkkoon kuulumattomille." Kaikki me täällä istuvat tiedämme, että näin ei suinkaan ole. Emme ota siihen nyt kantaa. Otamme kantaa siihen, selvitetäänkö, ja tutkitaanko. Se on aivan eri asia. Sama ongelma tulee olemaan sitten, kun tämä päätös menee ulos, että millä perusteilla ja miten me viestitämme nämä perustelut mahdollisimman tehokkaasti. Itse asiasta haluaisin sanoa, että minun mielestäni jäsenyydellä täytyy olla jokin merkitys. Minusta pitää myös olla merkitys, jos minä luovun jäsenyydestä. Tämä on näin ollen myös identiteettikysymys. Mielestäni kirkollista identiteettiä ei vahvisteta sillä, että kuuluminen kirkkoon tai kirkosta eroaminen on se ja sama. Jokainen päättää itse, mikä se asia on, joka antaa jäsenyydelle sen merkityksen. Edustaja Kaisanlahti viittasi eilen siihen, että hautaan siunaamisella on hyvin suuri rooli, kirkolliset hautajaiset ovat hyvin tärkeät tässä asiassa. Tutkimukset osoittavat, että kaikki kirkolliset toimitukset ovat hyvin tärkeitä ajatellen nimenomaan kirkollista identiteettiä. Kuten sanoin, jos on se ja sama, kuulutaanko kirkkoon tai eikö kuuluta, niin mitä tapahtuu tälle identiteetille. Sitten vielä yksi minun mielestäni pohdinnan arvoinen näkökulma, jonka lainaan toimitusjohtaja Anneli Aurejärvi-Karjalaiselta, hän on Pro-Seremonioiden toimitusjohtaja. He järjestävät siviilihautajaisia. Hän sanoo, että maksullisuus jopa auttaisi eroon uskonnottomien vainajien pakkosiunauksesta, jolloin omaiset järjestävät vainajalle kirkolliset hautajaiset vastoin tämän eläessään esittämää tahtoa ja vakaumusta. Minusta tämäkin on hyvin tärkeä asia pohtia, kun tämä nyt menee valiokuntaan. Missä määrin kunnioitetaan vainajan tahtoa, missä määrin omaisten? Tämä on hyvin arka paikka, ja ymmärrän, että on hyvin vaikea antaa mitään yleispäteviä neuvoja, mutta minusta tätä pitää pohtia. Tätä pitää myös pystyä viestittämään suurelle yleisölle, niin kirkon jäsenille kuin kirkkoon kuulumattomille ihmisillekin.


Paluu