Puheenvuoro



Pyhäjärvi Pirjo, edustaja

Otsikko:
Lakivaliokunnan mietintö 1/2008 kirkkohallituksen esityksestä 3/2008, joka koskee kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän edellyttämiä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksia

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Lakivaliokunta on nyt siis saanut valmiiksi mietintönsä, joka koskee kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän edellyttämiä säädösmuutoksia. Koska tämä on lakivaliokunnan ensimmäinen mietintö tällä kirkolliskokouskaudella, ajattelin ensin sanoa muutaman sanan valiokunnan mietinnön rakenteesta. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tämä sama rakenne tulee toistumaan myös muissa valiokunnan mietinnöissä. Aluksi siinä on lyhyesti esitelty kirkkohallituksen esityksen sisältö. Sitten seuraavat lakivaliokunnan omat kannanotot, joissa valiokunta ensin lyhyesti arvioi hankkeen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta. Sen jälkeen mietinnön yleisperusteluissa on kommentoitu lähinnä niitä asioita, joiden osalta valiokunta on halunnut täydentää kirkkohallituksen perusteluita. Suurin osa asian perusteluista löytyy siis edelleen kirkkohallituksen esityksestä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty perustelut niiden kirkkolain tai kirkkojärjestyksen pykälien osalta, joita lakivaliokunta on kirkkohallituksen esitykseen verrattuna muuttanut tai joiden osalta valiokunta on halunnut täydentää perusteluita. Varsinaisia ponsiesityksiä on kaksi. Ensimmäinen ponsiesitys sisältää kirkkolain muutokset, jotka esitetään lähetettäväksi valtioneuvostolle toimenpiteitä varten. Se tarkoittaa sitä, että opetusministeriössä asiasta laaditaan hallituksen esitys eduskunnalle, joka voi joko vahvistaa lain sellaisenaan tai jättää vahvistamatta. Sisällöllisiä muutoksia eduskunta ei voi tehdä. Toinen ponsi sisältää kirkkojärjestyksen muutokset, jotka tehdään pelkästään kirkolliskokouksen päätöksellä. Sitten vähän mietinnössä olevien säädöstekstien kirjoittamistekniikasta. Varsinaisissa säädösteksteissä eli näissä ponsissa valiokunnan pykäliin tekemät muutokset on merkitty alleviivauksin ja lisäksi lakivaliokunnan poistamat sanat ja virkkeet on merkitty. Jos on kokonaisia sanoja ja virkkeitä, momentteja, pykäliä poistettu, niin siellä on sellainen mystisen näköinen poist-merkintä, jossa on sulut ympärillä. Tässä on siis koko ajan verrattu lakivaliokunnan tekstiä pohjana olevaan kirkkohallituksen esitykseen. Viimeisenä mietinnössä on rinnakkaistekstit, jotka löytyvät jo kirkkohallituksen esityksestä. Niiden avulla on helpointa saada yleiskuva jostain kirkkolain tai kirkkojärjestyksen muutosesityksestä eli niitä kannattaa katsoa yleensä jo siinä vaiheessa, kun tutustuu uusiin kirkkohallituksen esityksiin. Rinnakkaisteksteissä lähtökohtana on, että vasemmalla palstalla on nyt voimassa oleva säädösteksti ja oikealla palstalla on kirkkohallituksen esityksen mukainen säädösteksti. Edelleen valiokuntavaiheessa myös rinnakkaisteksteihin on alleviivauksin merkitty valiokunnan muuttamat kohdat. Jotenkin minusta tuntuu, että tämä vähän kuulostaa mutkikkaammalta, kuin mitä se oikeasti onkaan, mutta ehkä näiden asioiden huomioon ottaminen helpottaa sen mietinnön lukemista.

Sitten varsinaisesta asiasta. Tämä asiahan on jo ollut edellisen kirkolliskokouksen käsiteltävänä ja vaikka se jätti tämän yhteistä jäsentietojärjestelmää koskevan esityksen raukeamaan, se otti periaatteessa myönteisen kannan hankkeeseen. Asian käytännön toteuttamista varten on jo otettu määrärahoja budjettiin ja niin kuin tiedämme, atk-tekninen toteutus on jo melko pitkällä. Nykyinen lakivaliokuntakaan ei asettanut hankkeen mielekkyyttä kyseenalaiseksi, vaan melko vaivattomasti päätyi kannattamaan sitä. Valiokunta vakuuttui siitä, että yhteinen jäsentietojärjestelmä mahdollistaa seurakunnissa paremman palvelun ja joustavat sijaisjärjestelyt sekä nykyistä paremman teknisen toteutuksen ja tietoturvan tason. Lisäksi vastuu järjestelmän teknisestä ylläpidosta siirtyy kokonaan seurakunnilta ja keskusrekistereiltä kirkkohallitukselle ja uskoisin, että tämä merkitsee helpotuksen huokausta monissa seurakunnissa.

Valiokunta keskusteli myös hankkeen taloudellisista vaikutuksista, joiden selkeä hahmottaminen tuntui kyllä vähän vaikealta. Hankkeeseen liittyvä kirkonkirjojen digitointi aiheuttanee seurakunnille kertaluonteisia lisäkustannuksia alkuvaiheessa, mutta jäsentietojärjestelmän käyttökustannusten ei pitäisi ainakaan nousta nykyiseen verrattuna. Kun otamme huomioon saavutettavat hyödyt ja jos arvioimme asiaa koko kirkon kannalta, hanketta voidaan pitää pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisesti edullisena.

Valiokunta on mietinnössään täydentänyt kirkkohallituksen esityksen perusteluita erityisesti selvittämällä perusoikeusnäkökohtia ja esityksen suhdetta muuhun lainsäädäntöön. Koska tässä on kyse henkilörekisteristä, niin nämä näkökohdat ovat erittäin tärkeitä. Laintarkastustoimikunnan rohkaisemana valiokunta on edelleen lisännyt kirkkolain 16 lukuun 10 §:n, joka koskee niin sanottuja viitehenkilöitä, sekä koonnut 11 §:ään kaikki kirkkohallituksen toimivaltaa koskevat säännökset. Kirkkolain 16 luvun 14 §:ään puolestaan on sijoitettu säännös, joka koskee kirkkolain säännösten suhdetta henkilötietojen käsittelyä koskevaan yleiseen lainsäädäntöön. Välttämättömän asiayhteyden vuoksi tarkasteluun on otettu myös kirkkolain 25 luvun 12 §:n 2 momentti, jonka sisältämään viittaussäännökseen on tehty tekninen korjaus. Vielä lakivaliokunta on tehnyt kirkkolain 5 §:n 2 momenttiin ja 12 §:ään lisäykset, jotka koskevat jäsentietojärjestelmän tietojen sähköistä arkistointia. Kirkkojärjestyksen muutokset ovat luonteeltaan hyvin teknisluontoisia. Muulta osalta viittaan lakivaliokunnan mietintöön, johon toivon mukaan olette jo tutustuneet huolellisesti.

Lopuksi on vielä todettava, että tämä kirkkohallituksen esitys oli laadittu nimenomaan jäsentietojärjestelmän uudistamisen vuoksi, vaikka käsiteltävänä olevat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen luvut sisältävät myös arkistointia koskevia säännöksiä. Näitten arkistointipykälien osalta voidaan todeta, että ne eivät ehkä muotoilultaan aivan vastaa nykypäivän vaatimuksia. Lakivaliokunnalla ei ollut kuitenkaan mahdollista tältä osin täydentää kirkkohallituksen esitystä, koska varsinainen säädösvalmistelu ei valiokunnalle kuulu ja myös aikataulukysymykset tietenkin asettavat rajoituksia. Olen kuitenkin ilokseni kuullut, että tältä osin kirkkohallituksessa valmistellaan asiaa siten, että arkistointipykäliin voitaisiin palata vielä kodifiointihankkeen yhteydessä. Jäsentietojärjestelmää koskevien säädösten osalta on tarkoituksena, että ne liitettäisiin nyt hyväksyttävässä muodossa sellaisinaan kodifiointipakettiin. Koska jäsentietojärjestelmä on tärkeä saada eteenpäin myös pykälätasolla, toivon, että suhtaudutte myötämielisesti lakivaliokunnan mietintöön.


Paluu