Puheenvuoro



Mölsä Matti, edustaja

Otsikko:
Hallintovaliokunnan mietintö 3/2006 edustaja-aloitteesta 4/2006, joka koskee hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeutta tuomiokapitulin istunnossa

Täysistunto:
Keskiviikkona 8 päivänä marraskuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Hyvät ystävät. Edustaja Sahi otti jo kantaa eräisiin asioihin, jotka itsellänikin on mielessä, mutta pikauusinta ei ole koskaan pahitteeksi, se jää paremmin mieleen. Hallintovaliokunta esittää nyt käsiteltävää edustaja-aloitetta, mikä koskee kirkkojärjestyksen 19:5 muutosta, jätettäisiin raukeamaan mietinnössä kerrotuin perustein. Tällaista päätöstä kuitenkaan mielestäni ole syytä tehdä. Tarkennuksena totean, että muutosehdotus koskee vain mainitun pykälän toista momenttia. Valiokunnan mietinnön viimeisessä kappaleessa todetaan: kirkollisten säädösten muuttamisesta on vastikään tehty toivomus, että erillisiä pieniä muutoksia ei kirkkolakiin ja -järjestykseen esitettäisi, koska kirkkolain kokonaisuudistusta koskeva hanke on keskeneräinen. Tässä viitataan kirkkohallituksen, nyt on - samaa tekstiä kuin Sahilla - viime kevään kirkolliskokouksessa esittämään ilmoitukseen, jossa toivotaan, että kirkolliskokous toistaiseksi pidättäytyisi edellä kerrotun laista muutosesityksestä. Toivomus kohdistui kuitenkin etupäässä kirkkolain muutoksiin, ei niinkään kirkkojärjestyksen muutoksiin, mistä nyt on kysymys. Kirkkojärjestyksen osalta muutosehdotuksia on todella helpompi tehdä, jos ne ovat itsenäisiä ja kirkkolaista riippumattomia, toteaa kirkkohallitus. Lisäksi viitattiin kirkkolain kodifiointityökokonaisuuteen. Nyt kyseessä oleva muutos, kirkkojärjestyksen muutos, on täysin riippumaton kirkkolaista. Sillä ei ole mitään heijastusvaikutuksia siihen. Kodifiointikaan tuskin vaikuttaa näin itsenäisen kirkkojärjestyksen muutokseen. Näin ollen ei ole mitään estettä siitä, että asia vietäisiin jatkokäsittelyyn. Valmistelutyöt on tehty ja pistetään asia eteenpäin.

Hallintovaliokunta on tehnyt raukeamisesityksensä sivulla kaksi olevien kolmen mustan täplän kohdalla ja samalla sivulla on muita perusteita. Ensimmäisessä täplässä todetaan, että tuomiokapitulin käsittelemistä useista sadoista asioista vain 10-20 tulee hiippakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Monissa kokouksissa niitä ei ole yhtään. Vielä todetaan, että suurin osa on tuomiokapitulin sisäisiä asioita ja papiston henkilöstöasioita. Tämä esitetään erääksi perusteeksi sille, että hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajalle ei myönnettäisi läsnäolo-oikeutta tuomiokapitulin istuntoon. Nämä perusteet kyseenalaistavat aika tavalla myös hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan läsnäolon tarpeellisuuden. Tätä ei kuitenkaan liene tarkoitettu. Vaikka vain pieni osa tuomiokapitulin asioista koskee suoranaisesti hiippakuntavaltuustoa, valtuuston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan mukanaolo on tarpeellinen. Hänen on hyvä saada tietoa kaikista tuomiokapitulin kokouksissa olevista asioista, myös niin sanotuista tuomiokapitulin sisäisistä asioista ja papiston henkilöstöasioista. Niistä voi hyvinkin tulla esille sellaista, jota olisi tarpeen käsitellä myös hiippakuntavaltuustossa. Sehän etsii rooliaan koko ajan. Valiokunta itsekin toteaa, että hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan tulee olla selvillä siitä, mitä hiippakunnassa tapahtuu. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtajan läsnäolo palvelee tiedon kulkua tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston välissä. Merkitystä ei ole sillä, onko tiedon välittäjä valtuuston puheenjohtaja vai varapuheenjohtaja.

Toisessa täplässä vedotaan siihen, että varapuheenjohtaja voi olla myös pappi. Tällä ei mielestäni ole mitään estettä siihen, että pappi varapuheenjohtajana olisi tuomiokapitulissa läsnä puheenjohtajan estyneenä ollessa. Pappi hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajana on tässä tehtävässä nimenomaan valtuuston edustaja ja kuuntelee asioita sillä korvalla. Jos puheenjohtaja on estyneenä, varapuheenjohtaja, olipa hän pappi tai maallikko, välittää tuomiokapitulin istunnon tapahtumat puheenjohtajalle tai hiippakuntavaltuustolle. Hän edustaa joka tapauksessa tiedonkulkua. Jos puheenjohtaja olisi estyneenä useamman kerran, eikä varapuheenjohtajalla olisi oikeutta olla läsnä, tuomiokapitulin ja valtuuston väliseen tiedonkulkuun tulisi katko. Kolmannessa täplässä erilaistetaan kunnanvaltuuston varapuheenjohtajan läsnäolo-oikeus kunnanhallituksen kokouksessa verrattuna hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajan rooliin hiippakuntahallinnossa. Kuntapuolella kysymys on kuitenkin aivan eri asiasta. Siellä valtuuston varapuheenjohtajalla on oikeus olla hallituksen kokouksessa läsnä puheenjohtajan ohella. Kysymys ei ole siitä, että hän olisi paikalla vain, jos puheenjohtaja on estynyt tulemasta. Kunnan puolella kysymys ei ole tiedonkulusta, vaan läsnäolo-oikeudesta. Hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja sen sijaan on paikalla vain silloin kuin puheenjohtaja on estynyt.

Valiokunnan perusteluissa todetaan edelleen, että hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja saa poissa ollessaan asioiden valmisteluasiakirjat nähtäväkseen. Tämä ei korvaa varapuheenjohtajan läsnäolotarpeellisuutta. Puheenjohtaja voi toki saada valmisteluasiakirjat, mutta niissä esitettäneen vain valmistelut ja päätökset. Pöytäkirjat eivät ilmeisesti ole keskustelupöytäkirjoja. Niinpä varapuheenjohtajan läsnäolo takaa sen, että myös keskustelussa esiin tulleet asiat tulevat puheenjohtajan tietoon. Niillä saattaa olla hänelle merkitystä. Valiokunta vetoaa varapuheenjohtajan läsnäolon tarpeettomuuteen myös sillä perusteella, että tuomiokapitulin istuntojen ajankohta voidaan järjestää huomioonottamalla myös valtuuston puheenjohtajan aikataulu, joten hänen estymisensä on harvinaista. Hyvällä onnella näin asia on, mutta elävä elämä ei aina kulje hyvän onnen varassa. Elämä on sananmukaisesti Korkeammassa kädessä. Puheenjohtaja voi ajankohdasta sopimisen jälkeen sairastua tai hänellä tulee odottamaton matka tai muita esteitä. Este voi olla hyvinkin pitkä, mutta ei pysyvä tai niin pitkä, että valtuusto valitsisi uuden tai tilapäisesti määräaikaisen puheenjohtajan. Varapuheenjohtajan läsnäolo-oikeus poistaisi tiedonkulkuongelmat ja puheenjohtajan odottamattomat esteet. Valtuuston edustajan tuoli tuomiokapitulissa ei olisi koskaan tyhjä.

Kysyisin lopuksi retorisesti, vastausta en odota: Mitä haittaa siitä olisi, että varapuheenjohtajalle annettaisiin oikeus olla läsnä tuomiokapitulin istunnossa, jos puheenjohtaja on estynyt? Mitä etua tämä läsnäolokielto palvelisi? Ei ainakaan hiippakuntavaltuuston, jonka toiminnan edistämisen parhaaksi varapuheenjohtajan läsnäolo-oikeudesta nimenomaan on kysymys. Edellä olevilla perusteilla kannatan edustaja Sahin tekemää esitystä.


Paluu