Puheenvuoro



Fröman Kim, ombudet

Otsikko:
Lakivaliokunnan mietintö 6/2005 kirkkohallituksen esityksestä 5/2005, joka koskee kirkkolain 1 luvun 3 §:n tarkistamista uuden uskonnonvapauslain kaksoisjäsenyysmahdollisuuden johdosta

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä marraskuuta 2005 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät, bästa vänner. Nyt voimassa olevassa uskonnonvapauslaissa, joka tuli voimaan 1.8.2003, toisin kuin aikaisempi uskonnonvapauslaki, niin tässä nyt voimassa olevassa laissa ei rajoiteta kuulumista samanaikaisesti useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kuitenkin tämän voimassa olevan uskonnonvapauslain voimaantulo ja siirtymäsäännöksessä säädetään, että vanhassa uskonnonvapauslaissa säädetty kielto kuulua useampaan kuin yhteen uskontokuntaan jatketaan aina 1.3.2006 saakka, mutta viimeistään tuolloin se kielto päättyy. Uuden uskonnonvapauslain 3 § 4 momentin mukaan evankelisluterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa koskevassa lainsäädännössä voidaan säätää ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan yhteiskuntajärjestyksessä määrätä yhdyskunnan jäsenyyden edellytyksistä. Ja jäsenyyden edellytykseksi voidaan tällöin säätää tai määrätä, ettei henkilö ole samanaikaisesti muun uskonnollisen yhdyskunnanm jäsen. Kirkkohallituksen esityksessä todetaan, että uuden uskonnonvapauslain sallima kaksoisjäsenyys ei ole pääsääntöisesti suotavaa, mutta voi eräissä tapauksissa tulla kysymykseen, lähinnä niissä, kun on kysymys toisesta kirkosta, joka kuuluu Porvoon sopimuksen piiriin. Nyt kirkkolakiin ehdotetaan otettavaksi selkeä säännös siitä, että kirkon jäseneksi liittyvä ei saa olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen, ja säännös myös siitä, että kun jättää kirkon liittyäkseen toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, niin jäsenyys kirkossa päättyy.

Lakivaliokunta pitää kirkkohallituksen esitystä perusteltuna. Ehdotetun kirkkolain 1 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan kirkon jäsen, joka liittyy johonkin toisen uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi, katsotaan eronneeksi kirkon jäsenyydestä. Siten eroaminen kirkosta tapahtuu automaattisesti samanaikaisesti, kun henkilö liittyy sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka kanssa kirkolliskokous ei ole sopinut jäsenyyden vastavuoroisista edellytyksistä. Säännös poikkeaa näennäisesti uskonnonvapauslain 4 §:n 2 momentista, jonka mukaan henkilön, joka haluaa erota uskonnollisesta yhdyskunnasta, tulee ilmoittaa eroamisestaan kirjallisesti kyseiselle yhdyskunnalle tai maistraatille.

Aiemmassa mietinnössään 4/2003 lakivaliokunta on katsonut eroamisen edellyttävän nimenomaista tahdonilmaisua. Tällaisena tahdonilmaisuna voidaan kuitenkin pitää liittymisilmoituksen tekemistä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Sen jälkeen, kun kaksoisjäsenyyden kiellosta on säädetty lailla, säännös toimii käytännössä siten, että tallennettaessa väestötietojärjestelmään tieto henkilön liittymisestä johonkin toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan jäseneksi, merkitään hänet samalla eronneeksi evankelisluterilaisesta kirkosta. Lakivaliokunta yhtyy myös perustevaliokunnan, joka on asiasta antanut lausunnon ja jossa perustevaliokunta on ollut samoilla linjoilla, kun esityksen tehnyt kirkkohallitus. Ja olen sanomassa myös sen, että lakivaliokunta yhtyy perustevaliokunnan huoleen siitä, miten turvataan kirkon jäsenten riittävä tietoisuus säännöksen merkityksestä. Valiokunnan mielestä sekä kirkon, että sen seurakuntien tulee kantaa vastuu tiedon jakamisesta jäsenilleen. Kirkon jäsenyyden edellytyksistä tulee kertoa avoimesti ja tiedon jakamisessa myös uskontokuntien välinen yhteistyö on tärkeää. Ja todettakoon vielä lopuksi, että lakivaliokunta pitää tärkeänä, että Kirkkohallitus ilmoittaa väestörekisteriviranomaisille sellaisesta uskonnollisesta yhdyskunnasta, jonka kanssa kirkolliskokous on hyväksynyt sopimuksen jäsenyyden vastavuoroisesta edellytyksestä, varsinkin sitä mukaa, kun ja jos näitä tulee lisää.


Paluu