Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston vuoden 2012 talousarvion 1. muutos (Kirkkohallituksen esitys 5/2012)

Täysistunto:
Tiistaina 8 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.45

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Jatketaan talousarvion ensimmäisellä muutoksella. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 2.) Emme tee talousarviomuutoksia kuin aivan poikkeustapauksissa ja tämä on nyt poikkeustapaus. Kun tämän vuoden talousarviota valmisteltiin, palvelukeskus Kipa oli vielä lapsen kengissä, joten meillä ei ollut mahdollisuutta tietää kaikkia tähän vuoteen vaikuttavia seikkoja. Tästä syystä teillä on nyt käsittelyssä talousarvion muutosesitys. Muutos koskee kolmea asiaa: 1. miten Kipaa käsitellään osana keskusrahaston taloutta, 2. Kipan palvelumaksutulojen muutos ja 3. Kipan tietojärjestelmähankintakokonaisuus ja keskusrahaston osallistuminen hankintaan. Lopuksi kerron teille arvion Kipan taloudesta verrattuna siihen, mitä edeltäjillenne kerrottiin edellisellä kirkolliskokouskaudella. Kohdat 2 ja 3 on käsitelty Kipan johtokunnassa, ja johtokunta on tehnyt esitykset kirkkohallituksen kautta kirkolliskokoukselle. Kun talousarvio marraskuussa vahvistettiin, ajattelimme, että Kipa voisi olla osa Kirkon keskusrahastoa omakatteisena rahastona kuten kirkon eläkerahasto. Tällainen malli ei kuitenkaan ole kirjanpitolain mukainen, joten tästä menettelystä esitetään luovuttavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sallimme Kipan tekevän siirtymäkauden ajan, eli vuodet 2012–2017 tappiota siten, että Kirkon keskusrahaston alijäämä tältä osin kasvaa. Vuodesta 2017 lähtien Kipa maksaa velan takaisin 12 vuoden aikana. Tämä muutos on luonteeltaan täysin tekninen. Kirkon keskusrahastossa on ongelmana se, että yritämme sovittaa yhden Y-tunnuksen alle kolme täysin toisistaan riippumatonta erillistä osaa, eli eläkerahaston, kirkon yhteisen toiminnan ja Kirkon palvelukeskuksen. Toinen asia, jolla on jo taloudellista merkitystä, koskee Kipan palvelumaksutulojen muutosta. Kirkkohallituksen täysistunto vahvisti asiakkaiden siirtymissuunnitelman syyskuussa 2011. Silloin päätettiin, että aitoja oikeita asiakkaita tulee tänä vuonna 32. Kun tietojärjestelmähankkeen aikataulu vahvistui, päädyttiin siihen, että tänä vuonna on vain yksi asiakaserä. Loput tälle vuodelle ilmoittautuneista asiakkaista siirtyvät asiakkaiksi 1.1.2013. 1.9.2012 alkaen asiakkaina on 15 seurakuntataloutta. Tästä johtuen myös maksutulot pienenevät 230 000 euroa tänä vuonna. Tällä hetkellä voimassa olevassa talousarviossa on todettu, että Kipan tietojärjestelmäinvestoinnit ovat 10,6 miljoonaa arvonlisäverolla 0 ja että Kirkon keskusrahasto rahoittaa investoinneista 50 %. Talousarvioomme on varattu vuosille 2011-2012 yhteensä 5 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmähanke käynnistyi varsinaisesti vasta marraskuussa ja tämän jälkeen Kipan johtokunta ja kirkkohallitus ovat saaneet tarkempaa tietoa tästä hankintakokonaisuudesta ja siitä, miten se jakautuu eri vuosille. Kokonaisuuden hinta on 10,6 miljoonaa euroa arvonlisäverolla 0, mutta kun otetaan alv huomioon, järjestelmäkokonaisuuden hinnaksi tulee 12,4 miljoonaa euroa. Tämä kokonaisuus on hyvin mielenkiintoinen. Se jakaantuu investointeihin ja jatkuviin palveluihin. Osa ohjelmista on ostettavia ja osaa käytetään SaaS-palvelun kautta. Perusinvestointeja on 8,7 miljoonaa euroa (sis. alv) ja vuosittain maksettuja SaaS-palveluja 3,7 miljoonaa euroa (sis. alv). Tarvitaan tietysti myös muita investointeja vuoteen 2017 mennessä. Ne koostuvat IT-toimintaympäristön rakentamisesta ja erityisesti palvelukeskuksen ja seurakuntien nykyisten ohjelmien rajapinnoista ja liitynnöistä. Tämä ei ole mikään pieni ja yksinkertainen projekti vaan varsin ainutlaatuinen ja merkittävä hanke. Myös investoinnit jakaantuvat koko siirtymäkaudelle 2012–2017. Tässä esitetään palvelukeskuksen ja keskusrahaston välille edelleen 50–50 jakoa, joka toteutuisi siten, että Kipan asiakkaat maksavat siirtymäkauden aikana vuosittain maksettavina palvelumaksuina 3,7 milj. ja sen lisäksi palvelumaksuina investoinneista yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Keskusrahaston esitetään rahoittavan investointeja yhteensä 6,2 miljoonaa euroa vuoteen 2017 saakka.

On kiistatta selvää, että tämä tietojärjestelmähanke on suurempi kuin oletettiin palvelukeskusta suunniteltaessa. Kun edeltäjänne tekivät päätöstä palvelukeskuksen perustamisesta, käytössä oli PWC:n lokakuussa 2009 tekemä etenemissuunnitelma. Siinä investointitarpeen arvioitiin olevan 2,8 miljoonaa euroa + 3,5 miljoonaa euroa. Oletan, että tässä on oletuksena arvonlisävero 0. Tämän tiedon perusteella teitte silloin päätöksen. Elokuussa 2011 Deloitte teki seuraavan suunnittelua koskevan loppuraportin ja siinä päädyttiin 6,2 miljoonan euron investointeihin. Siinä tosin todettiin, että nämä tarkentuvat järjestelmähankinnan edetessä. Nyt nämä kokonaiskustannukset ovat siis arvonlisäverollisina 12,4 miljoonaa euroa. Syy suureen hinnanmuutokseen on se, että ns. ydinratkaisu, eli kirjanpito ja siihen liittyvät reskontrat, tulevat olemaan SAP-pohjainen ratkaisu. SAP-pohjaiseen ratkaisuun liittyvät vielä varsin kalliit lisenssit, jotka nostavat tämän investoinnin hintaa. Toisaalta tällä asialla on toinenkin puoli. Silloin kun teille esiteltiin tätä hanketta, palvelukeskuksen henkilöstövahvuudeksi arvioitiin 222 henkilöä. Uuden arvion mukaan henkilöstömäärä tulee olemaan hieman yli 130 henkilöä, eli lähes 100 henkilöä vähemmän kuin mitä oletettiin. Vähennys korreloi suoraan tietojärjestelmähankkeen kanssa, koska nyt saamme todennäköisesti varsin nykyaikaisen, paperittoman, täysin sähköisen tietojärjestelmäkokonaisuuden, jonka seurauksena palvelukeskuksessa selvitään vähemmällä työntekijämäärällä. Henkilökustannuksien osalta vuositason säästö alkuperäiseen arvioon verrattuna tulee olemaan 5 miljoonaa euroa vuodessa, eli arvioitua kalliimpi tietojärjestelmäkokonaisuus saadaan kompensoitua tällä tavoin vajaassa kahdessa vuodessa. Palvelukeskuksen johtaja Seija Mäenpää tulee tänne huomenna vierailemaan lähinnä talousvaliokunnassa. Tämä hanke on kuitenkin sellainen, joka teitä useita kovasti mietityttää täällä ja kotiseurakunnissa, joten Seija Mäenpää on valmiina vastaamaan kaikkiin teidän kysymyksiinne. Huomisen kyselytunnin yhteydessä voitte myös tehdä hänelle tähän liittyviä kysymyksiä. Kiitos.


Paluu