Puheenvuoro



Kankkonen Stig, ombudet

Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2009)

Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä toukokuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Värderade ordförande, bästa kolleger. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kolleegat. Mielestäni tämä on hyvin mielenkiintoinen esitys, hyvin mielenkiintoinen valmistelu ja yhdyn siihen, että valmistelu on ollut hyvää ja perusteellista. Kuitenkin omassa mielessäni se on herättänyt eräitä kysymyksiä. Pääkysymys on se, että jos ongelma on alhainen äänestysprosentti, niin onko ratkaisu siihen ongelmaan se, että siirrytään mielestäni epädemokraattisempaan järjestelmään. Siihen mielestäni tulisi vastata ei. Vastaus siihen ongelmaan on, että lisätään mielenkiintoa, kaikella mahdollisella tavalla. Sitten keskityn tässä puheenvuorossani siihen, mitä on otsikolla "nykyisen vaalitavan ongelmat" alla. Se alkaa näin: seurakuntalaisilla on kirkkoherranvaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jota käyttämällä he pääsevät valitsemaan itselleen seurakunnan johtajan. Minusta se ei ole mikään ongelma, päinvastoin. Se on nimenomaan sellainen järjestelmä, joka kuuluu demokraattisesti hallinnoidulle kansankirkolle. Siirtymällä välilliseen vaaliin kirkko viestittää, että osallisuus tältä osin on välillinen, ja minusta se korreloi erinomaisen huonosti sen kanssa, että kirkko haluaa olla osallisuuden yhteisö ja näin ollen tämä ehdotus ei ole hyvä. Sitten sanotaan: itse vaalijärjestelmää voidaan silti pitää demokraattisena. En ymmärrä että tämäkään olisi mikään ongelma, kun otsikko on nykyisen vaalitavan ongelma. Ei se ole mikään ongelma, että tämä vaalitapa on demokraattinen. Se, mitä tässä on sanottu, on itse asiassa se, että ongelmaksi se muodostuu sen takia, että sitä käytetään huonosti. Siis vaalitapa sinänsä on demokraattinen ja hyvä, mutta ongelmaksi se tulee, kun sitä käytetään huonosti ja näin ollen pitäisi muuttaa. Mielestäni ajatuksenjuoksu tässä on vähän sama kuin jos sanottaisiin, että pelastus on kyseenalainen, kun ihmiset eivät ota sitä vastaan. Ei näin voida ajatella minun mielestäni. Sitten todetaan vielä myöhemmin "kirkkoherran tehtävänkuvan painottuessa enenevässä määrin" ja niin edelleen niin tulee tämä hallinnollinen kyky ja esimieskyky ratkaisevaksi tässä kysymyksessä Minusta tähän on pakko todeta, että tällainen painotus on väärä. Siksi on mielestäni lähes traagista, että tällainen painotus käytetään tässä perusteluna. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherran tehtävä on aivan, pääosin aivan jotain muuta kuin hallinnollinen. Ratkaiseva merkitys pitäisi olla siinä, miten kirkkoherra pystyy hoitamaan sitä vastuuta, joka hänelle kuuluu, jumalanpalveluksien, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä siitä, että kristillinen kaste, opetusdiakonia, evankelioimis- ja lähetystyö harjoitetaan kirkon tunnustuksen tehtävän mukaisesti. Ei tämä hallinnollinen puoli voi eikä saa olla se ratkaiseva merkitys tässä asiassa. Lopuksi sivulla 16 toiseksi viimeisessä kappaleessa sanotaan, että "suora kansanvaali on alttiina vaalikampanjoinnin epäterveille piirteille, esimerkiksi hallitsemattomien huhujen leviämisen puuttuminen ja niiden todenperäisyyden selvittäminen voi olla vaikea, kun vaalissa aktiivisia toimijoita on seurakunnan jäsenmäärään verrattuna suhteellisen vähän erilaisille lieveilmiöille ja niin edelleen". Nyt ehdotetaan siis, että poistetaan tämä ongelma vielä pienemmälle joukolle. En oikein ymmärrä tätä ajatuksenjuoksua. Me varmaan kaikki tiedämme, että jos on vaikka pieni luottamuselin, niin siinä pystyy hyvin tehokkaastikin manipuloimaan vielä helpommin. En näe näitä nykyisen vaalitavan ongelmia ollenkaan samalla tavalla kuin mitä tässä niitä on esitetty ja itse olen suoran vaalin kannalla.


Paluu