Puheenvuoro
Nummela Leif
,
edustaja
Otsikko:
Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016)
Oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista (Kirkkohallituksen kirje 4/2016)
Keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto tueksi keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä (Kirkkohallituksen kirje 5/2016)
Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat. Koko keskustelun ytimessä on se kysymys, on siellä muitakin, mutta ainakin se kysymys, ovatko samaa sukupuolta olevien seksisuhteet hyvän Jumalan tahdon mukaisia vai vastaisia. Jos ne ovat hyvän Jumalan hyvän tahdon vastaisia, niitä ei luonnollisesti voida Kristuksen kirkossa hyväksyä, eikä siunata. Silloin kysymys on siitä, mistä minulle kristittynä selviää se, mikä on Jumalan tahto ja mikä ei. Selviääkö se omista kokemuksista, ystävieni kokemuksista, yhteiskunnallisesta kehityksestä vai mistä. Kunnioitettu piispa Björn Vikström, joka on kirjoittanut yhden niistä harvoista kirjoista, joissa tätä asiaa perusteellisesti pohditaan sanoo kirjassa "Monta rakkautta" sivulla 120 näin: "Me saamme liittyä apostolien ja muiden esikuvien uskoon sitoutumatta kaikkiin heidän järkiperäisiin teologisiin selityksiinsä." Yllä mainittu sitaatti on yksi kaikkein selkein täystyrmäys apostolisen sanan auktoriteettia vastaan, mitä itse olen lukenut. Apostolit argumentoikoon kuinka järkevästi tahansa, kuinka teologisesti painavasti tahansa, se ei kuitenkaan sido meitä. Voimme olla sitoutumatta siihen. Jos näin ajatellaan, voidaan toki kirkossa lähteä homosuhteet hyväksyvään suuntaan vastoin sitä, mitä kirkko on koko historiansa olemassa olon ajan Jeesuksesta, Paavalista, kirkkoisistä, uskonpuhdistajista tähän päivään asti ajatellut. Jos taas ajatellaan, että Raamatussa oleva apostolinen ilmoitussana sitoo meitä Herramme tulemukseen saakka, tähän suuntaan ei pitäisi lähteä. Kiitos.
Paluu