Puheenvuoro
Simola Pertti
,
edustaja
Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014, talousvaliokunnan mietintö 1/2015
Täysistunto:
Torstaina 7 päivänä toukokuuta 2015 klo 14.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Tässä salissa on tällä viikolla ollut paljon puhetta. Siksi yritän puhua lyhyesti. Vaikka taitaa olla niin, että kun tällainen varttuneeseen ikään ehtinyt pappi sanoo puhuvansa lyhyesti, kuulijoiden mielestä puhe on vähintään keskipitkä. Ensin täytyy korjata mietintöä. Siitä on jäänyt pois kirkkoneuvos Pekka Huokunan nimi. Myös häntä valiokunta on kuullut. Nimen putoaminen ei johdu siitä, ettemme olisi arvostaneet Pekka Huokunan ajatuksia, päin vastoin. Saimme arvokasta tietoa toiminnallisen osaston työstä ja tulevaisuuden näkymistäkin.
Kiinnitän huomiota nyt vain muutamiin asioihin talousvaliokunnan mietinnössä. Vaikuttamistoiminta on kirkkohallituksen merkittävä strateginen painopiste. Siinä kirkkohallitus on talousvaliokunnan näkemyksen mukaan ollut aktiivinen ja onnistunut hyvin. Vuoden aikana on ollut esillä monia kirkon kannalta tärkeitä asioita, joiden valmistelussa kirkkohallitus on ollut mukana. Laki valtion rahoituksesta kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli hyväksytyksi, kirkkohallitus oli mukana vankilasielunhoitoa, koulujen ja päiväkotien juhlaperinnettä sekä arkipyhiä koskevassa keskustelussa monen muun asian ohessa ja valmisteli myös kirkon esityksen tulevaa hallitusohjelmaa varten.
Keskeisiä hankkeita on viime vuonna ollut vireillä 9, niiden kuvaukset toimintakertomuksessa ovat osittain suppeita, ja myös arvio tavoitteiden saavuttamisesta on monen hankkeen kohdalla vähäistä. Kaikkia näitä hankkeita ei vielä ehkä tässä vaiheessa pystykään arvioimaan. Valiokunta nostaa esiin seurakuntarakenteiden kehittämishankkeen, jonka merkitys kasvaa jatkossa, jos kirkolliskokous hyväksyy tänään toiseen käsittelyyn tulevan esityksen. Myöskin seurakuntavaaleista on tehty loppuraportti, joka on luettavissa Sakastin sivuilla. Raportin pohjalta on tärkeä tehdä johtopäätökset ja harkita esimerkiksi sitä, miten resursseja jatkossa käytetään viestintään. Kirkkohallituksen yhteisen toiminnan kuvauksessa näkyy kirkkohallituksen laaja ja monipuolinen perustoiminta, mikä on hyvä, sillä perustoiminnassa kirkkohallituksen tehtävä pääosin toteutuu. Talousvaliokunnan kannanotot, ruusut ja risut, enimmältään ruusut, on sijoitettu osastojen ja yksiköiden toiminnan kuvausten väliin. Nostan sieltä esiin vain yhden. Kirkkohallitus muutti kesällä 2014 uusiin toimitiloihin Eteläranta 8:aan. Tämä muutto näyttää olleen hyvä ratkaisu, sillä on saavutettu kustannussäästöjä, ja uusista toimitiloista on saatu myöskin toiminnallista hyötyä. Tämä tuli myös nimenomaan esiin kirkkoneuvos Huokunan kuulemisessa, mutta muittenkin. Tässä on hyvä esimerkki seurakunnillekin. Toimitilojen tehokas käyttö on toiminnan ja talouden kannalta tärkeää.
Hiippakuntien toimintakertomuksiin talousvaliokunta ei aiempien vuosien tapaan ota kantaa, koska hiippakuntavaltuustot ovat ne jo käsitelleet. Se kuitenkin todetaan, että kertomusvuoden alussa kansainvälisen työn sihteerit aloittivat hiippakunnissa, heidän henkilökulujensa rahoituksesta vastaavat kirkon viralliset lähetysjärjestöt ja Kirkon ulkomaanapu. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kirkkohallituksessa arvioidaan, mitkä vaikutukset kansainvälisen työn sihteereillä on kirkon lähetysstrategian toteutumiseen. Toimintakertomuksessa esitetyt hiippakuntien toimintaa ja taloutta kuvaavat tunnusluvut tulisi jatkossa yhdenmukaistaa. Siihen kiinnitettiin jo lähetyskeskustelussa huomiota. Kirkkohallitus voinee laatia ainakin talouslukujen pohjalta yhteisen pohjan lukujen esittämiseen.
Talouden osalta kertomusvuosi on ollut lähes kaikkien lukujen osalta hyvä. Eläkelaitoksen sijoitustoiminta on onnistunut hienosti. Sijoitustoiminnan tuotto oli 8,09 %. Eläkerahasto kasvoi 8,7 % ja oli vuoden päättyessä 1 240 milj. euroa. Valiokunta haluaa nostaa erityisesti myönteisenä asiana esiin vastuullisen sijoittamisen toiminnan, jossa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan yritysten toimintatapoihin. Siitä on hyvä kertomus siellä toimintakertomuksen lopussa. Kirkon yhteisen toiminnan säästö oli talousarvioon verrattuna 3,5 milj. euroa. Tämä on osoitus hyvästä, vastuullisesta taloudenhoidosta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että iso osa säästöistä kertyi rakennusavustuksista, joita myönnettiin 1,6 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Osaltaan tämä johtui siitä, että rakennusavustuksia ei ole haettu huolimatta siitä, että seurakuntien rakennuskannassa on ilmeisiä korjaustarpeita. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakennusavustusten perusteet arvioidaan ja tarvittaessa uudistetaan.
Valiokunnan ehkä merkittävin kannanotto liittyy Kirkon palvelukeskukseen. Se koskee Kirkon palvelukeskuksen sisäistä lainaa Kirkon keskusrahastolle. Muilta osin voitte lukea kannanoton ja arvion mietinnöstä. Kirkon palvelukeskuksen siirtymäkaudella vuosina 2012 - 2017 syntyvää toiminnallista alijäämää käsitellään Kirkon keskusrahaston kirjanpidossa sisäisenä lainana, jonka on arvioitu kasvavan vuoden 2017 alkuun mennessä 16 miljoonaan, todennäköisesti vielä vähän suuremmaksikin, ehkä 17 - 18 miljoonan luokkaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laina oli tarkoitus maksaa takaisin seurakunnilta perittävillä palvelumaksuilla sen jälkeen kun kaikki seurakunnat ovat palvelukeskuksen asiakkaita. Laina maksettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Tällaiseen lainaratkaisuun päädyttiin palvelukeskuksen perustamissuunnitelmissa, etteivät alkuvaiheessa palvelukeskuksen asiakkaiksi liittyvät seurakunnat joutuisi palvelumaksuilla kustantamaan perustamisvaiheen kuluja. Talousvaliokunta esittää harkittavaksi, että Kirkon palvelukeskuksen lainan takaisinmaksusta luovutaan. Tämä mahdollistaisi sen, että palvelumaksut voivat olla siirtymäkauden jälkeen arvioitua alhaisemmat. Talousvaliokunta katsoo, että Keskusrahaston rahoitustilanne kestää lainan takaisinmaksusta luopumisen. Keskusrahaston rahavarat ovat rahoituslaskelman mukaan 41 milj. euroa, ne kasvavat noin 10 milj. euroa, kun Katajanokan kiinteistön kauppa toteutuu. Rahavarat ovat riittävät, vaikka Kirkon palvelukeskuksen lainaa ei maksettaisikaan takaisin. Ehkä tähän kannanottoon on hyvä lopettaa ja todeta, että muu on luettavissa mietinnöstä.
Vielä on kuitenkin syytä esittää kiitokset kirkkohallitukselle ja sen henkilökunnalle monipuolisesta ja taloudellisesti hyvin hoidetusta toiminnasta. Kun hiippakuntien talous on osa Keskusrahaston taloutta, voivat piispat varmaan välittää kiitokset myös tuomiokapitulien henkilökunnalle.
Paluu