Puheenvuoro



Westerlund Åsa, ombudet

Otsikko:
Virsikirjan lisävihkon hyväksyminen (Kirkkohallituksen esitys 13/2014)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2015 klo 10.15

Teksti:
Ärade biskop, kära ombud. Jag måste säga att jag är otroligt glad över det arbete som de här arbetsgrupperna har gjort inför vårt nya psalmbokstillägg, eller våra nya psalmbokstillägg. De är helt fantastiska som helheter, och där finns skatter för oss som vi kommer att få börja använda inom några år. Speciellt glad som helhet är jag över det att vi får flera gemensamma psalmer på finska och svenska. Och det är en sak som vi i vår tvåspråkiga verklighet behöver allt mera. Det som jag hoppas att handboksutskottet också skulle kunna tänka på är att hur man ska kunna göra det lätt för användarna att hitta de gemensamma psalmerna på båda språken. Hittills har man behövt ganska mycket logistisk kunnande för att luska ut vilka psalmer som motsvarar varann i finska och svenska psalmboken. Så jag hoppas att det ska bli lättare i framtiden.

Erityisen iloinen olen siitä, että tämän meidän ruotsinkielisen lisävihkosemme ote ja ilme on rohkea ja raikas. Se on todella erittäin poikkeuksellisen rohkea ja raikas, ja olen ylpeä siitä. Ja koskaan en ole ollut yhtä innostunut, kun ne tulivat ensimmäisen kerran kotiin selattavaksi. Siinä kului monta päivää vain niitä ihastellessa ja ihmetellessä. Kuitenkin siellä on yksi epäkohta, johon nyt haluaisin kiinnittää teidän huomiotanne. Suomenruotsalaisella puolella on hyvin vähän omaa hengellistä lauluaarretta. Meillä suomenruotsalaisella puolella ei ole näitä hengellisen musiikin megatähtiä, jotka nyt sinne takapenkille joutuivat. Meillä on yksittäisiä hienoja lauluja, mutta ei samalla tavalla sellaista aarretta kuin teillä on. Hyvin suuri osa meidän nuorten lauluista tulee Ruotsista tai on Taizé-laulun tyyppisiä tai muuten yleensä englanniksi kirjoitettuja, jotka lauletaan sitten joko englanniksi tai ruotsiksi. Kun tämä lisävihkoehdotus tuli, teillekin tuttu Ungdomens kyrkodagar UK eli Nuorten kirkkopäivät tutustui siihen ja otti siihen myös kantaa. Heidän huomionsa on se, joka on saanut minut nyt tänne pönttöön asti puhumaan teille. Tässä uudessa lisävihossa on jonkin verran nuorten käyttämiä lauluja, mutta ne ovat kaikki sellaisia, jotka ovat tuontitavaraa. Yksi lauluryhmä sieltä kokonaan puuttuu, ja se liittyy Nuorten kirkkopäivien vanhaan perinteeseen. Siellä on jo, luulisin, 70-luvulta asti tehty teemalauluja näitä kirkkopäiviä varten, joka vuosi uusi teemalaulu. Suurta osaa niistä tietenkin lauletaan siellä pari vuotta ja sitten ne joutuvat unohduksiin. Mutta näiden aarteiden keskuudessa on niitä lauluja, jotka ovat jääneet elämään ja joita käytännössä jo monta nuorten sukupolvea on laulanut. Ungdomens kyrkodagar niistä myös keskusteli ja äänesti, ja siellä nousi erityisesti kaksi laulua, joita he toivovat ja myös minä, en pelkästään nyt puhu heidän puolestaan, vaan nämä ovat minulle henkilökohtaisesti myös erittäin rakkaita lauluja. Ne ovat teemalaulu vuodelta -84, jonka nimi on Rätt till liv, jonka on kirjoittanut Johanna Almark, ja toisena Steg för steg, joka oli teemalauluna -85, Peter Siegfriedsin ja Solveig Janssonin kirjoittama laulu. Jos meillä ei olisi paljon muutakin tekemistä tällä viikolla, laulaisinkin ne teille, mutta nyt en tällä kertaa kuitenkaan. Nämä laulut on myös mainittu piispainkokouksen lausunnossa, ja toivon, että olette pystyneet siihen tutustumaan. Minusta siellä nostettiin esille erittäin tärkeitä asioita. Nyt toivoisin, että vaikka tämä uusien laulujen ehdottaminen tässä vaiheessa, tiedostan sen, että se on erittäin poikkeuksellista, ja en mitenkään mielelläni sitä tekisi, mutta tässä syyt ovat niin painavat. Toivon, että nämä meidän kotimaiset omat laulumme, että nämä kaksi voitaisiin ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun päätetään lisävihon lopullisesta muodosta. Kiitos.


Paluu