Puheenvuoro



Seppälä Tapio, edustaja

Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2009)

Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä toukokuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät sisaret ja veljet. Kirkkoherranvaalia pitää kehittää ja tein itsekin, kun tämä asia tuli esille, edustaja-aloitteen, että kirkkoherran vaalia tulee nopeuttaa olennaisesti nykyistä järjestelmää muuttamatta. Muistaakseni se hävisi tässä äänestyksessä yhdellä äänellä. Nyt kun ajatellaan, että mistä tämä kirkkoherran vaalin muotoon liittyvä ongelma on syntynyt, se on syntynyt siitä, että meillä on pyritty entistä suurempiin seurakuntiin, suurempiin hallintoyksiköihin, jolloin seurakunta seurakuntana on itsessään jollain tavalla jo etääntynyt seurakuntalaisista. Sitten tätä ongelmaa pyritään korjaamaan sillä tavalla, että tehdään toinen ongelma siitä, että ongelmaa korjataan toisella ongelmalla, jolloin tämä seurakunnan etääntyminen aina vain lisääntyy ja läheisyysperiaate seurakunnissa kaikkoaa johonkin. Kun ajattelen sitä, että luottamushenkilöt valitaan demokraattisesti seurakunnissa pienellä äänestysprosentilla ja kirkkoherrat valitaan myös suurissa seurakunnissa pienellä prosentilla ja pienissä seurakunnissa suurella prosentilla, niin yleisesti on niin, että ainakin Kehä III:sen ulkopuolella kirkkoherran vaaliin osallistuu jopa enemmän äänestäjiä kuin luottamushenkilöiden valintaan. Voiko olla mahdollista se, että jos jossain suuressa kaupunkiseurakunnassa seurakuntavaalin äänestysprosentti on kaksi ja kirkkoherran äänestysprosentti on yksi tai kaksi, että ne kahden prosentin äänestysmäärällä valitut luottamushenkilöt ovat sitten erityisesti valaistuneempia kuin seurakuntalaiset suoraan tehdessään valintaa. Demokratia siis ei olennaisesti lisäänny tässä ajattelussa. Kysymys on siitä, että mitä me teemme yleensä sen eteen, että seurakuntalaiset aktiivisemmin osallistuisivat seurakunnan hallintoon ja päätöksentekoon. Se on se suuri ongelma.

Yksi asia, joka tuntuu hankalalta on se, että kirkkoherran vaaliin liittyy aina informaatiota seurakunnasta, keskustelua seurakunnan linjoista, minkälaista johtajaa tarvitaan. Tällä tavalla annetaan vaalin kautta tietoa, näkökulmia seurakunnan elämästä ja seurakunnan elämään. Nyt jos tämä vaali muutetaan välilliseksi, niin silloin käy sillä tavalla, että myös tämä informaatio, vaalikamppailu ja siihen liittyvät tiedotusoperaatiot jäävät oikeastaan pois, jolloin myöskään tätä kautta ei saada kosketuskohtaa seurakuntalaisiin. Silloin syntyy tunto, on se sitten oikea tai väärä, että seurakuntaan valitaan toimitusjohtaja. Nyt me kirkolliskokouksena joudumme vakavasti miettimään haluammeko me seurakuntaan kirkkoherran, kyrkoherde, paimenen vai haluammeko seurakuntaan toimitusjohtajan. Se ei auta, että me sanomme, että se ei ole toimitusjohtaja sen jälkeen, kun se valitaan toimitusjohtajakriteereillä. Sen jälkeen se on seurakuntalaisille toimitusjohtaja ja silloin tämän tehtävän hengellinen sisältö muuttuu ohuemmaksi. Omalta osaltani, koska tähän ei ole luotu mahdollisuuksia ottaa huomioon sellaisten seurakuntien tarpeita kuin mitä on esimerkiksi Satakunnassa tai yleisesti ottaen Kehä III:n pohjoispuolella, niin omaltani osaltani, jos ei joku minua evankelioi tai muulla tavalla tätä asiaa minulle kirkasta, tulen toimimaan niin, että tämä esitys kumottaisiin, eikä sitä hyväksyttäisi tässä kirkolliskokouksessa.



Paluu