Puheenvuoro
Pihlaja Pirjo
,
kirkkoneuvos
Otsikko:
Kyselytunti
Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja. Kysyjän aihe on perusteltu ja ansaitsee vakavan huomion. Seurakunnissa on tarvetta sekä tavanomaiselle kiinteistönhoidolle että erityisosaamista vaativien suojeltujen rakennusten hoidolle. Rakennusten määrässä, ikäjakaumassa ja laadussa samoin kuin seurakuntien resursseissa on suuria keskinäisiä eroja. Vain suurimmilla seurakunnilla on palveluksessaan kiinteistöasiantuntija tai -yksikkö. On selvää, etteivät pienimmät seurakunnat kykene oman asiantuntijan palkkaamiseen. Seurakuntakiinteistöjen tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää kuitenkin kunkin seurakunnan kohdalla strategista tarkastelua. Kiinteistöjen määrä ja laatu on suhteutettava seurakunnan toimintaan ja käytettävissä oleviin varoihin. Kiinteistösuunnittelu on tarpeen kaikissa seurakunnissa. Suunnitelman laatiminen on pääsääntöisesti seurakunnan omaa työtä. Tästä vuodesta lähtien seurakunnat ovat voineet liittyä yhteiseen kiinteistöhallintajärjestelmään, johon ajantasainen perustietous seurakunnan kiinteistöistä ja rakennuksista voidaan tallentaa ja joka siten jatkossa tulee helpottamaan kiinteistöjen järjestelmällistä hoitoa seurakunnissa. Suojeltujen rakennusten hoidon ja korjauksen kysymyksissä asiantuntijaviranomaisena toimii Museovirasto. Kirkkohallitus on yhteistyössä Museoviraston kanssa järjestänyt kirkkojen korjaukseen liittyvää jatkokoulutusta suunnittelijoille. Lisäksi laaditaan yhteisiä ohjejulkaisuja rakennusten ja hautausmaiden hoidosta. Seurakuntien käytettävissä on kirkkohallituksen hallinto-osastolla rakentamisen, kulttuuriperinnön ja maankäytön sekä taloussuunnittelun asiantuntija. Lisäksi talousosastolla tietohallintoyksikössä on hankinta-asiantuntija ja -lakimies. Asiantuntijoiden työpanosta käytetään yleisten hankkeiden, hallintotyön ja koulutuksen ohella suoraan seurakuntien neuvontaan, osin jopa paikan päällä. Henkilöresurssit kirkkohallituksessa eivät kuitenkaan riitä yksittäisten seurakuntien kiinteistösuunnitteluun. Tästä syystä olisi hyvä verkostoitua esimerkiksi rovastikunnittain taikka hiippakunnittain suurempien seurakuntien tai seurakuntayhtymien kiinteistötoimen kanssa. Päävastuu rakennusten hoidosta katsotaan kuitenkin kuuluvan niiden omistajille ja käyttäjille, eli seurakunnille.
Paluu