Puheenvuoro
Ruusukallio Ulla
,
edustaja
Otsikko:
Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016)
Oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista (Kirkkohallituksen kirje 4/2016)
Keskustelumalli ja siihen liittyvä aineisto tueksi keskusteluihin avioliitosta eri tavalla ajattelevien välillä (Kirkkohallituksen kirje 5/2016)
Täysistunto:
keskiviikkona 9 päivänä marraskuuta 2016 klo 15.00
Teksti:
Herra puheenjohtaja ja hyvät edustajatoverit. 1.3. ensi vuonna, siitä alkaen maamme avioliittolaki muuttuu, ja samaa sukupuolta olevat saavat oikeuden avioitua ihan samalla tavalla kuten muutkin aikuiset ihmiset. Mitä tekee meidän kirkkomme? Oikeudellisessa selvityksessä sanotaan: "Avioliittolain mukaan papilla on oikeus toimittaa kirkollinen vihkiminen, mutta ei velvollisuutta siihen. Siitä, kenellä on velvollisuus suorittaa kirkossa kirkollinen vihkiminen, säädetään kirkon omissa säädöksissä. Toisin sanoen meidän lakitekstissämme. Piispojen kannanotossa sanotaan: "Suomen evankelisluterilaisen kirkon vihkimistä koskevat määräykset sisältyvät kirkkojärjestykseen ja kirkkokäsikirjaan. Jumalanpalveluksesta, sakramenteista ja kirkollisista toimituksista määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa." Mainitaan kaksi keskenään erilaista säädöstä. Kirkkojärjestys on lakitekstiä, kirkkokäsikirja on ohjeistusta. Olen tässä viime aikoina, viimeksi kuluneen vuoden ajan opiskellut hallintotiedettä harrastuksena, ja siellä oli kurssi Johdatus oikeusjärjestykseen. Ja niiden oppien perusteella vähän sitten olen tutkinut tätä asiaa. Jo toukokuusta alkaen kiinnitin näihin asioihin huomiota. Eli kun laki on hierarkkinen, siellä on on ylemmän asteisia säädöksiä, ja sitten siellä on alemman asteisia säädöksiä. Ja sitten on ohjeistuksia. Kun katson täältä kirkkojärjestyksen ensimmäisen osan, 1 luvun 4 §:ää, siis kohdasta Yleisiä määräyksiä: "Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan tarjoamista muista eduista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädösten mukaisesti." Ei siis esimerkiksi kirkkokäsikirjan säädösten mukaisesti. Tämä on meidän kirkkomme perustuslakia. Vaikka oleellisinta tässä tietysti on se, että meidän jäsenillämme täytyy olla yhdenvertaiset oikeudet kirkon jäseninä, minä mietin tätä asiaa hieman toiseltakin kantilta. Jos me ajattelemme sitä yhdenvertaisuutta. Osa kirkkomme jäseniksi hyväksytyistä kuuluu siis premium-tasolle, ovat oikeutettuja vaikka siihen vihkimiseen. Mutta sitten jotkut jäsenet, joilta kuitenkin samalla tavalla keräämme kirkollisveroa, he kuuluvatkin perustasolle, jonka palveluihin eivät esimerkiksi avioliittopalvelut kuulu. Ja silti oma lakitekstimme sanoo, että pitää olla yhdenvertainen. No. Oma näkökulmani pappina on myös hieman toisenlainen. Olen kirkon virkamies, jolle on annettu pappisvihkimyksessä tehtäväksi toimittaa näitä vihkimisiä. Jos nyt en vihi, kuten piispojen selonteko kehottaa, minulla ei ole kirkkolain turvaa, sillä rikon sitä kirkkojärjestyksen 1 luvun 4 §:ää. Rikon myös maamme perustuslain yhdenvertaisuussäädöstä, ja rikon kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Eli kirkkokuntamme jäsen voi haastaa minut pappina oikeuteen kun en vihi. Kun minua ei mikään laki suojaa. Ja jos taas vihin, jatko on riippuvainen kovinkin paljon siitä, mihin hiippakuntaan satun pappisvirkani kautta kuulumaan. Veikkaan, että on kestämätöntä se, että maamme eri hiippakunnissa sanktiot ovat erilaisia. Sanon vielä loppukaneetin. Ystäväni Pekko Hämeenkyröstä toteaisi tähän: "Toi on ihan ammatinvalintakysymys."
Paluu