Puheenvuoro



Niiranen Pekka, edustaja

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 (Toimintakertomus 1/2016)

Täysistunto:
Tiistaina 10 päivänä toukokuuta 2016 klo 9:45

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat.

Aivan ensiksi haluan kiittää kansliapäällikkö Keskitaloa ja kirkkoneuvos Rantasta erinomaisista alustuksista tähän aihepiiriin. Haluan myös kiittää "Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus 2015" kaikkia tekijöitä. Tämä runsaan sadan sivun opus on visuaalisesti hyvännäköinen ja siinä on kivoja värejä. Se, että vihreä väri dominoi, kertoo sitä, että kohtuullisesti on painettu kaasua kirkossa. Punaisesta väristä ei nyt ylensäkään ole niin väliä, niin sitä on sopivan vähän tässä. Mutta sitten asiaan. Tämä tuloskorttiajatus on periaatteessa hyvä ja nämä värikkäät värit, kyllä näkövammainenkin tästä suurinpiirtein tajuaa, missä mennään. Mutta että mitä on oikeasti tehty, niin sitä minä en kyllä tästä opuksesta löydä. Eli sanotaanko näin, että tulee ikävä niitä aiempien vuosien vuosikertomuksia tältä osin. Silloin asiaa oli enemmän, värejä oli vähemmän, mutta voisin sanoa, että informaatiotakin välittyi enemmän. Ja tässä on osin ristiriitaisia asioita tai sanotaanko näkemyksiä, joista minulle ainakin tuli ristiriitainen olo, kun minä näitä luin ja kansliapäällikön alkupuheenvuorossakin puututtiin tähän positiiviseen uskonnonvapauteen. Ja siitähän puhutaan esimerkiksi sivulla 28, sanotaan että positiivista uskonnonvapautta korostettiin systemaattisesti, mutta siitä huolimatta yhteiskunnassa näyttää vahvistuneen trendi, että sen uskonnonvapauden toteutuminen julkisessa tilassa kapeutuu ja esimerkkinä puolustusvoimat, vankilat, sielunhoito ja niin pois päin. Kokonaisarvio asiasta on siis se, että tavoite ei toteutunut. No sitten jos katsotaan, tai minun mielestä tämä on aika paljon samaa asiaa, mutta toiminnallisen osaston kohdalta sivulta 85 niin kerrotaan, että kirkon työn toimintaedellytysten turvaaminen onnistui eri sektoreilla: koulutus, sairaala, vankilat ja näin. Niin onnistuiko se vai eikö se onnistunut, kun täällä kuitenkin myöskin kerrotaan sitä, että keskustelut näistä asioista jatkuvat, ja keskusteluja käydään näistä asioista, eli siitä että miten kirkon työ näissä turvataan jatkossakin, erityistyömuodoissa vai miksikä näitä nyt sitten kutsuisikaan.

Hiippakuntien kertomukset on tässä kerrankin samalla viivalla. Espoo on tietysti oma lukunsa, mutta siitä on tullut meille korjaus. Espoossa kompensoitiin substanssia vähän pituuden määrällä, mutta kahteen kertaan siis samat asiat, mutta tuota - tämä oli keventävä huuli. Mutta itse asiasta olisin kyllä halunnut enemmän, eli piispainkokouksen kanslian kohdalla sivulla 112, viimeinen tämmöinen varsinainen tekstisivu. Siellä kerrotaan yhdessä lauseessa, että "lisäksi on osallistuttu kirkon edustamiseen erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi teologinen sihteeri osallistui huhtikuussa Inkerin kirkon kanssa käytyihin oppineuvotteluihin". Näistä oppineuvotteluista ei tässä mainita mitään muuta. Ja olisinkin kiinnostunut kuulemaan, että minkälaisia oppineuvotteluita käytiin Inkerin kirkon kanssa ja mihin niissä päädyttiin, tai päädyttiinkö niissä mihinkään. Täällä kyllä sivulla 89 ulkoasiainosaston kohdalla kerrotaan kahdella lauseella: "Useat ekumeeniset dialogit edistyivät. Yhteydenpito Venäjän ortodoksiseen kirkkoon jatkui ja päätettiin järjestää yhteinen symbosium kristillisestä antropologiasta." No Venäjän ortodoksikirkko on eri asia kuin Inkerin kirkko, eli tässä olisi ollut hyvä kertoa vähän enemmän sekä Inkerin kirkon oppineuvotteluista, jos ne sellaisia ylipäätään ovat, ja tämäkin on vähän mielenkiitoinen lause tämä että "Yhteydenpito Venäjän ortodoksiseen kirkkoon jatkui." Sitähän ei kerrota lukijalle, että nämä oppineuvottelut katkesivat ja nyt niitä sitten matalammalla tasolla tai eri tavalla jatketaan. Tämmöiset asiat eivät välity lukijalle tällaisesta läpyskästä. Kyllä minä kaipaisin, varsinkin jos me olemme se ikään kuin työnantaja ja kirkkohallitus kertoo, että mitä he ovat saaneet aikaan ja tehneet, niin kyllä minua kiinnostaa ihan oikeasti, että minkälaisia asioita on oikeasti tehty. Näitä värejä, niin kuin jo aikaisemmin sanoin, voisi olla vähemmän - ne ovat ihan tämmöisiä heuristisia juttuja - mutta itse asia on kyllä jossakin muualla kuin tässä ja haluaisinkin kysyä, että saammeko me esimerkiksi ulkoasiain osaston osalta, onko saatavissa jotain muuta kättä pidempää kuin se tekstin pätkä, mikä on tässä sivulla 89 ja 90 ja sitten nämä tuloskorttivärit? Että tällaisenaan tämä tuloskorttiuudistus vie tämän vuosikertomuksen vikasuuntaan.


Paluu