Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2011 (Kirkkohallituksen esitys 4/2008)

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä marraskuuta 2008 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille ensin toiminta- ja taloussuunnitelman varsin pikaisesti, teille on jaettu siitä aineistoa pöydille. Lopuksi koetan kertoa teille, miksi Heta-palvelukeskus on kokonaiskirkon kannalta hyvä vaihtoehto. Eli perinteiseen tapaan seurakuntien taloudesta lyhyesti vuodelta 2007: seurakunnat 2007 pähkinänkuoressa. Kirkkoon kuului 81,7 % suomalaisista, kirkollisveroprosentti vaihteli 1-2,25 %:n välillä. Verotulot olivat yhteensä yli 900 miljoonaa euroa, kasvua lähes 6 % edellisvuoteen eli teitte viime vuonna varsin hyvää tulosta. Lisää seurakuntien taloudesta: keskimääräinen verotulo 186 euroa per jäsen, vaihteluväli varsin suuri, 128 - 310 euroa. Seurakuntien varallisuuden tasearvo oli 3 miljardia euroa, likvidejä kassavaroja oli 800 miljoonaa euroa. Pyytäisin teitä huomaamaan, että seurakunnilla oli likvidejä kassavaroja enemmän kuin mitä kirkon eläkerahasto on suuruudeltaan, eli varsin paljon. Tässä on vielä pylväsmuodossa verotulojen kehitys. Viime vuosi oli ehdottomasti 2000-luvun paras vuosi tällä mittarilla mitattuna ja tästäkin vuodesta näyttäisi tulevan vielä hyvä.

Jos verrataan yhteisövero-osuutta yhteiskunnallisiin tehtäviin, huomaamme, että vuoteen 2006 saakka yhteiskunnalliset tehtävät ja yhteisövero-osuus olivat suurin piirtein samansuuruiset. Vielä 2006 pystyimme tilastoimaan ainoastaan hautaustoimen ja jäsenrekisterin aiheuttamat kustannukset yhteiskunnallisina tehtävinä. Viime vuonna tilastojärjestelmämme tehostui, ja pystyimme ottamaan mukaan myös kansallisen kulttuuriperinnön hoitokustannukset. Kun ne ovat tässä vertailussa mukana, huomaamme, että yhteisövero-osuus ei riitä näihin kolmeen menoerään.

Seurakuntien vuosikatteet ja tilikausien tulokset olivat luonnollisesti viime vuonna hyvät. Vuosikate ja tilikauden tulos olivat ennätyksellisen korkeat. Negatiivisten seurakuntien lukumäärä oli pienin tähänastisista, eli negatiivista vuosikatetta teki vain 22 seurakuntaa, mikä on erittäin hyvä tulos. Tämä johtuu edelleen suurimmalta osin siitä, että 2006 tehty yhteisöveron uusjako toimii juuri siten kuin mitä toivottiinkin, eli se tasaa verotuloja avustusjärjestelmän ulkopuolella. Toisaalta heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat seurakunnat ovat yhdistyneet eikä verokevennyksiä viime vuonna toteutettu.

Seuraavaksi keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelmaan; niin kuin huomaatte, rakenne on hieman muuttunut. Aikaisemman yhden kirjan sijasta teillä on nyt kaksi kirjaa, joista toisessa on varsinainen toiminta- ja taloussuunnitelma, jossa pyritään keskittymään olennaiseen sitovuustason mukaisesti. Suurin muutos on, että kirkon yhteinen toiminta, pääosasto 200, esitetään yhtenä kokonaisuutena. Liiteaineisto sisältää pääosastoon 200 kuuluvien yksiköiden suunnitelmat yksityiskohtaisella tasolla sekä kaikki saapuneet avustushakemukset. Toivon, että esitystapa on selkeämpi, ja jos luette vain osan numero yksi, saatte paremman kokonaiskuvan toiminnasta kuin mitä aikaisemmin.

Seuraavaksi eläkelaitoksestamme muutama sana. Talousarvioesitys on laadittu voimassa olevan eläkemenoennusteen perusteella. Vanhuuseläkemenot kasvavat noin 8 prosenttia vuodessa suunnitelmakaudella. Eläkemaksutulot näyttävät riittävän eläkemenoihin vielä 2013. Sen jälkeen eläkkeitä rahoitetaan osittain myös sijoitustoiminnan tuotoilla. Eläkerahasto oli viime vuoden lopussa 790 miljoonaa euroa. Oletetaan, että se on suunnitelmakauden lopussa noin 900 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä rahasto on noin 740 miljoonaa. Rahaston tuotto on syyskuun loppuun mennessä ollut -10 prosenttia, vertailuindeksin tuotto on ollut -13,3 prosenttia eli vertailuindeksille olemme pärjänneet. Vaikka tämä -10 prosenttia tuntuu suurelta luvulta, niin se voisi olla jopa heikompikin. Kesällä ryhdyimme varautumaan jonkinlaisiin muutoksiin. Kohtuullisen suuri osa eläkerahastosta on tällä hetkellä sijoitettu lyhyeen rahaan eli se on suojassa myllerryksiltä. Varovaisesti ollaan ryhdytty lisäämään osakepainoa. Mutta nyt joudun antamaan teille tulosvaroituksen. Väistämättä näyttää siltä, että eläkerahaston tuotto tältä vuodelta tulee olemaan miinus-merkkinen. Emme tiedä kuinka paljon, mutta ihmeitä pitäisi tapahtua, että siitä tulisi plus-merkkinen.

Eläketoiminnan osalta tavoitteena on, että vuonna 2011 meillä olisi erillinen kirkon eläkesäätiö, joka olisi TEL:n yhteistakuujärjestelmässä peruseläketurvan osalta. Valmistelu on käynnistymässä siten, että tähän liittyvä lainsäädäntöpaketti on teillä todennäköisesti vuoden kuluttua marraskuussa. Eläkesäätiö tulee ostamaan eläketurvan toimeenpanon Kuntien eläkevakuutuksesta, tämä sopimus on tehty ja eläkelaitoksen toiminta on jo vaiheittain siirtymässä Kevaan. Näitä isoja muutoksia ei ole tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa otettu vielä huomioon. Käytännössä säätiöittäminen tarkoittaa sitä, että jatkossa Kirkon keskusrahaston talousarvio tulee sisältämään vain "Keskusrahaston muun toiminnan".

Seuraavaksi muusta kuin eläketoiminnasta. Olennaiset esitykset ensi vuodelle: toiminta- ja taloussuunnitelma on oikeastaan kaikilta muilta osin Kirkkohallituksen keväällä asettamien kehysten mukainen, paitsi että perusmaksun hintaa esitetään alennettavaksi 8,5:sta 8,4:ään prosenttiin. Kehyksissä oletettiin perusmaksun hinnan pysyvän entisellään. Erityisten kehityshankkeiden hintalappu on noin kolme miljoonaa euroa, tilikauden tulos on noin 2,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tästä kuvasta näette, miten käyttötalousosan osat (kirkon yhteinen toiminta, hiippakunnallinen toiminta ja avustustoiminta) muuttuvat kolmivuotiskautena. Toiminta- ja taloussuunnitelman uutena lähtökohtana on teema-näkökulman korostaminen yli yksikkörajojen. Olemme pyrkineet löytämään kirkon yhteiselle toiminnalle yhteiset tavoitteet ja keinot, joilla Meidän kirkko-strategiaa toteutetaan. Meidän kirkko -strategiaa jalkautetaan, seurakuntien rakennemuutosta tuetaan, luodaan hengellistä elämää verkossa, kehitetään edelleen jäsentietojärjestelmää ja yritetään perustaa HeTa-palvelukeskus. Ajatus on, että hankkeet yhdistävät koko kirkon yhteisen toiminnan, tuomiokapitulit ja seurakunnat. (x tarkoittaa teeman toteuttamisen päävastuutahoa.) Meidän kirkko -strategiaa jalkautetaan lähinnä kahdella tavalla; Pyhän painopisteen korostaminen on toinen teema, toinen on vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Näistä kaikista hankkeista on talousarvion yleisperusteluissa kirjoitettu laajemmin. Seurakuntien rakennemuutoksen tukeminen on toinen varsin merkittävä kolmivuotiskauden hanke. Oletus on, että seuraavan kolmen vuoden aikana seurakunnat saattavat olla vielä kovempien muutosten kohteina kuin mitä tähän asti. Kolmantena ja varsin tuttuna on kirkon uusi jäsentietojärjestelmä, jossa rakentaminen alkaa olla jo, jollei nyt ihan loppusuoralla, niin varsin pitkällä. Hengellinen elämä verkossa on tärkein toiminnallinen hanke, ja siitä kuulette huomeniltana enemmän samoin kuin HeTa-hankkeesta.

Tästä näette keskeisten kehityshankkeiden kustannukset käyttötalousosassa. Suurimpia ovat Hengellinen elämä verkossa, jäsentietojärjestelmä ja HeTa-palvelukeskus. Kohtuullisen iso hintalappu näistä kaikista kolmelle vuodelle tulee. Perinteisesti suuria hankkeita on ensin käyty talousarvion lähetekeskustelussa läpi. Sen jälkeen asiantuntijat ovat vierailleet asianomaisissa valiokunnissa. Mutta nyt, koska puhe on suurista, mittavista ja uusista asioista, teille tarjotaan huomattavasti enemmän tietoa kuin mitä aikaisemmin. Huomenna klo 18 on Meidän kirkko tietoverkoissa -tietoisku, jossa ovat Hengellinen elämä verkossa, jäsentietojärjestelmä ja HeTa erityisesti esillä. Ehkä jo ehditte huomatakin, että oven ulkopuolella aulassa on informaatiopiste, missä näiden hankkeiden asiantuntijat ovat jakamassa tietoa. Todella toivoisin, että kaikki te, joilla on mielessä vastaamattomia kysymyksiä - ehkä erityisesti HeTaan liittyen - olisitte yhteydessä asiantuntijoihin. Kehityshankkeet rahoitetaan siten kuin olette aikaisemmin päättäneet, eli keskusrahaston edellisten vuosien ylijäämillä. Toisin sanoen perusmaksun hintaa ei näitä varten tarvitse nostaa.

Avustuksista mielenkiintoinen kuva; avustusjärjestelmä on nyt menossa toivottuun suuntaan. Kehittämisavustukset olivat viime vuonna ja tulevat ensi vuonna olemaan merkittävin avustusmuoto. Erityisesti yhdistymisavustuksia maksetaan ensi vuonna varsin paljon, mutta sen jälkeen koko avustusbudjetti tulee alenemaan. Oletus on, että siirryttäessä seuraavalle kymmenluvulle taso vakiintuisi noin 8 miljoonaan euroon. Seurakuntamaksuprosentin kehityssuunta on aleneva. Ensi vuodelle esitetään, että se laskisi sen 0,1 prosenttiyksikköä ja 2010 se olisi 8,2 % eli edelleen hieman alhaisempi. Kun toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltiin, ei ollut tietoa talouden myllerryksistä. Nyt en usko, että pystymme vuodelle 2011 alentamaan perusmaksun hintaa, vaan kuvittelisin, että se tulee olemaan 8,2 %. Tähän ehdimme palata viimeistään parin vuoden kuluttua. Vuosikate ja tilikauden alijäämä; teemme miinus-merkkistä tulosta vuodet 2009-2011. Jos miinusmerkin suuruutta vertaa kehityshankkeiden kustannuksiin, tulos on parempi kuin nämä kehityshankkeet yhteensä. Ensi vuoden investointiosa on poikkeuksellisen suuri, perustaso on 3-4 miljoonaa euroa. Nyt se on lähes 10 miljoonaa euroa. Suurin on jäsentietojärjestelmä ja käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä. Nyt näytän teille valokuvia tämän osuuden lopuksi, että tiedätte, minkä näköisiin henkilöihin otatte ständillä yhteyttä, jos haluatte hankkeista keskustella. HEV-hanke: vastuuhenkilöt Tuomo Pesonen, Sami Kallioinen ja Hannu Majamäki. HeTa-vastuuhenkilöt: Anne Saloniemi, Erkki Heikkinen ja Mona Lindfors. Monan tosin tavoitatte vasta huomenna. Sitten KITKE TYP: Aimo Karjalainen, Jouko Järvenpää ja Inkeri Kranttila.

Seuraa haasteellisempi osuus, eli yritän kuvata teille sen, miksi HeTa-palvelukeskus on kokonaiskirkon kannalta tärkeä. Siihen voin vastata, että "jotta selvitään tulevaisuuden haasteista" tai oikeastaan "jotta selvitään edes joistakin tulevaisuuden haasteista". Mitä tulevaisuuden haasteita meillä sitten on? Haasteet ovat rakennemuutos, jäsenmuutos, verotulojen muutos ja työntekijöiden eläköityminen. Rakennemuutoksessa ei kannata keskittyä seurakuntatalouksien lukumääräarvioihin, koska ne olen aivan itse keksinyt, mutta kuvittelisin, että suuntaus voisi olla tuollainen. Silloinhan haasteena tietysti on, miten jatkuva muutos hallitaan. Jäsenmuutoksen osalta voimme olettaa, että väheneminen jatkuu nykytasolla tai että se jopa kiihtyy ensi vuosikymmenellä. Silloin haaste tietysti on, miten jäsenyyden merkitystä vahvistetaan. Verotulojen muutoksesta tiedämme tasan tarkkaan, että verotulojen kasvu hidastuu, mutta että ensi vuosikymmenellä voi olla, että se jopa vähenee. Haaste on, miten suunnataan vähenevät voimavarat perustehtävän hoitamiseen. Työntekijöiden eläköitymisestä tiedämme eläkemenoennusteiden ja ikäpyramidien perusteella, että ensin se jatkuu ja sitten se kiihtyy, eli haasteena on, miten vähenevällä työntekijämäärällä selvitään. Tiivistetysti tämä on erittäin vaikea kysymys. Miten selviydytään perustehtävän hoitamisesta, kun alla on jatkuva rakennemuutos, työntekijämäärä vähenee, ja lisäksi pitäisi vahvistaa seurakuntalaisen myönteistä näkemystä kirkon jäsenyyden merkityksestä. Eli varsin hankalaa. Rakenteinen uudistamisen kaksoisperiaate nousee Läsnäolon yhteisöstä, seurakunnan rakennetyöryhmän loppuraportista, jonka mukaan hengelliseen elämään liittyvät perustoiminnat toteutettaisiin sekä pienissä yhteisöissä tai laajempana yhteistyönä ja seurakuntien taloudelliset ja hallinnolliset tukitoimet hoidettaisiin suurissa yksiköissä. HeTa, jos se on koko Suomen yksi yhteinen palvelukeskus, on varsin suuri taloudellinen ja hallinnollinen yksikkö. Tässä kuva HeTasta: kaikki seurakuntataloudet kuuluisivat alueelliseen, hiippakunnalliseen tai seurakuntayhtymän palvelukeskukseen. Ajatuksena on, että olemassa olevia yhteistyömuotoja - joita on varsin paljon tällä hetkellä - ei missään tapauksessa purettaisi, mutta toisaalta oletettaisiin, että kaikki seurakunnat olisivat tämän palvelukeskuksen piirissä. Miten HeTa-palvelukeskus vaikuttaa erikokoisiin seurakuntiin? Erikokoisille seurakunnille on hyvin erilaisia vaikutuksia. Suuret seurakuntayhtymät ensinnäkin todennäköisesti luovuttaisivat työntekijänsä palvelukeskuksen palvelukseen. Keskikokoisiin itsekannattaviin seurakuntatalouksiin kohdistuva vaikutus riippuu täysin siitä, mikä on kunkin seurakunnan tilanne. Minkä kokoisesta talousyksiköstä, työntekijämääristä, työntekijöiden ikärakenteesta on kyse? Miten vaikuttaa pieniin seurakuntiin, joissa on vain yksi talousalan ihminen? Näkisin, että tällaisen talousihmeen tehtävänkuva helpottuu huomattavasti. Ne, jotka tietävät, mitä kaikkea pienen seurakunnan yhden taloushenkilön täytyy osata, ihmettelevät, kuinka siitä mahdetaan selviytyä. Mitäs kustannuksia HeTa sitten aiheuttaa? Perustamiskustannuksia ja käyttökustannuksia. Perustamiskustannukset keskusrahasto maksaisi, eli suunnittelukustannukset ja tietojärjestelmän. Käyttökustannukset ja uudet investoinnit seurakunnat rahoittaisivat palvelumaksuilla.

Kannattaako palvelukeskus verrattuna nykytilaan? Nykytilan kustannusten selvittely oli varsin vaikeaa. 20 seurakuntataloutta osallistui tähän selvittelytyöhön, 10 isoa ja 10 pientä tai keskikokoista. Näiden vastausten perusteella arvioitiin, että nykytilan it-kustannukset ovat noin 8 miljoonaa euroa. Erityisesti suuret ja keskisuuret seurakunnat ovat arvostelleet laskelmaa ja pitäneet sitä suurena. Nyt on uusi vaihtoehtolaskelma, jota ei ainakaan voi missään oloissa pitää liian suurena. Seurakunnat maksavat kahdelle suurimmalle järjestelmätoimittajalle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Laskelmasta jätettiin pois kaikki muut kustannukset, unohdettiin ne, mitkä seurakunnat maksavat jollekin muulle kuin näille kahdelle suurimmalle toimittajalle, kaikkien muiden tähän liittyvien tietojärjestelmien kustannukset, oman työn osuus it-puolella, kaikki nämä jätettiin laskelmien ulkopuolelle. Kun tätä kahta miljoonaa euroa käytettiin nykytilan kustannuksina, niin tähänkin verrattuna palvelukeskus tulee halvemmaksi. Mutta tästä kuulette tarkemmin huomenna tietoiskussa.

Mitkä ovat HeTan tuomat hyödyt kokonaiskirkolle? Alkuvaiheessa näkisimme, että sillä on laadun parantamiseen liittyviä vaikutuksia. Taloudelliset säästöt alkavat näkyä vasta vuosien kuluttua, jolloin saavutetaan yhteisen tietojärjestelmän tuomat edut sekä suurtuotannon etu. Suurtuotannon etu saavutetaan siitä, että toimistotyöntekijöiden ikä on varsin korkea - yli 50 % on 50 vuotta täyttäneitä. Tämä varmasti kannattaisi, haasteet huomioon ottaen, yrittää ottaa haltuun. On pakko näyttää yksi dia liittyen laatukysymykseen. Itse pidän laadullista vajetta ykköskohdan osalta varsin huolestuttavana, siis palvelussuhteiden ilmoittaminen eläkelaitokselle. Se saattaa tuntua varsin pieneltä, mutta siinä on valtavasti puutteita. Liian monet seurakuntataloudet laiminlyövät ilmoitusten tekemisen tai tekevät virheellisiä ilmoituksia, mikä on kaikkien eläkehakijoiden oikeusturvan kannalta ikävää. Ensinnäkin ratkaisun tekeminen viivästyy, edellyttäen että eläkekäsittelijät huomaavat, että rekisteritiedoissa on virheitä. Jos he eivät huomaa virheitä, silloin meiltä lähtee aivan vääriä eläkepäätöksiä. Toinen asia on taloustilastoihin liittyvä. Seurakuntien on maaliskuun loppuun mennessä tehtävä tilinpäätöksensä, ja heidän pitäisi lähettää taloustilastot puoleen väliin huhtikuuta mennessä. Tästä näette, että ilmoitusaktiivisuus ei ole ollut kovin suurta. Ei tietysti tiedetä, johtuuko tämä siitä, ettei muisteta, vai siitä, että tilinpäätökset eivät ole valmiit. Mutta tämäntyyppisiä laadullisia ongelmia on. Sitten kysymykseen henkilökunnan määrästä. Muutama oletus talouden kehityksestä vuoteen 2020, tämä on parempi skenaario. Oletetaan, että kirkollisverotulot muuttuvat keskimäärin yksi prosenttia vuodessa vuoteen 2015 ja sitten oletetaan nollakasvua 2016-2020. Oletetaan, että palkkasumma muuttuu kolme prosenttia vuodessa. Vakioidaan tämänhetkinen tilanne eli että henkilöstömenot ovat tällä hetkellä 70 % kirkollisverotuloista. Näette myös henkilötyövuosina paljonko ovat toisaalta hallinto- ja toimistotyö ja toisaalta muu työ tällä hetkellä. Lähdetään oletuksesta, että henkilöstökulut ovat tulevinakin vuosina 70 % kirkollisverotuloista eli se on vakioitu, ja siitä, että tukitoimia ei tehosteta. Tämä tarkoittaa, että hallinto- ja toimistotyöhön käytetään jatkossakin sama 2400 henkilötyövuotta. Näette, että muuta työtä tekevien henkilötyövuosien osuus pienenee aika rajusti tulevina vuosina. Jos toisaalta ajatellaan, että pidetään nykyinen henkilöstö, kuinka monta prosenttia se on jatkossa kirkollisverotuloista. Vuonna 2020 94 % kirkollisverotuloista menee henkilöstökuluihin eli varsin paljon. Tämä oli kuitenkin parempi skenaario. Hieman heikompi skenaario olettaa, että kirkollisverokertymä alkaa olla miinus-merkkinen vuoden 2016 jälkeen ja palkkasumman muutos on hieman suurempi eli 3,5 %. Silloin tämä sama kuva, missä on vakioitu 70 % ja 2400 henkilötyövuotta hallinto- ja toimistotyöhön on vuonna 2020 aika raju. Jos heikommalla skenaariolla henkilöstömäärä säilyy nykytasolla, niin 2020 111 % kirkollisverotuloista menee henkilöstömenoihin.

Sitten tiedän, että ainakin osa teistä miettii, että tuleva seurakuntarakennemuutos hoitaa tämän ongelman. Vuodesta 2002 vuoteen 2008 seurakuntatalouksien lukumäärä on vähentynyt 73 kappaletta, mutta kuitenkin vastaavana aikana henkilötyövuodet ovat lisääntyneet 3,1 %, erityisesti hallinto- ja toimistotyö on lisääntynyt lähes 5 %. Ainakaan menneinä vuosina rakennemuutos ei ole hoitanut henkilöstökysymystä. Vielä ihan lopuksi HeTasta tiedottaminen, joka on ollut varsin aktiivista. Se käynnistyi vuonna 2007, jolloin kaikille seurakunnille lähetettiin kysely koskien yhteistoimintaa eri seurakuntien kanssa, tietojärjestelmiin liittyviä ongelmia, sitä, miten kirkkohallitus voisi seurakuntia auttaa. Vuonna 2007 oli kahdeksan kiertuetta. Yhteensä on ollut 28 kiertuetta eri puolilla Suomea.

Miksi kentällä vastustetaan? Tiedän että vastustus on aika suurta, enkä ollenkaan ole sokea enkä kuuro niille viesteille, mitä tulee. Ensinnäkin HeTaa pidetään täysin tarpeettomana. Nähdään, että omassa seurakunnassa kaikki sujuu hyvin juuri nyt. Ei ehkä tunnisteta tulevaa talousongelmaa, eikä ehkä tunnusteta laatuongelmaa. Sitten ollaan hirveän huolissaan työpaikkojen säilymisestä eli siitä, miten minun käy. Näyttäisi siltä, että viesti erittäin runsaasta eläköitymisestä juuri tällä alalla ei ole mennyt perille. Tietysti myös muitakin syitä on.

Miten hanke on edennyt tähän saakka? Esiselvitystyö alkoi 2007, jolloin tehtiin kysely. Alusta alkaen valmistelussa on ollut mukana erikokoisten seurakuntien ja kahden tuomiokapitulin edustajat, Kuopion ja Lapuan. Tarkempaan laskentaselvitykseen osallistui 20 seurakuntataloutta. Nyt voimassa oleva toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää tämän esiselvitysprojektin. Täysistunto hyväksyi tammikuussa palvelukeskusmallin jatkovalmistelun pohjaksi, minkä takia se on mukana tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Nyt esitetään määrärahoja palvelukeskuksen toiminnan valmistelun käynnistämiseksi vähän laajemmalla rintamalla kuin tähän asti. Tavoite edelleen on, että palvelukeskus palvelisi kaikkia seurakuntia ja kirkkohallitusta. Tämä edellyttäisi muutosta kirkkolakiin. Lainmuutos tulisi toukokuussa kirkolliskokoukseen. Luonnollisesti, koska se on seurakuntien toimintaan varsin suuresti vaikuttava lainmuutosesitys, seurakuntaneuvostoilta, tuomiokapituleilta ja ammattijärjestöiltä tullaan pyytämään lausunnot. Samalla pyydetään lausuntoa palvelukeskussuunnitelmasta. Konsulttien laatima palvelukeskussuunnitelma on jaossa informaatiotiskillä. Se ei välttämättä ole ihan sellainen, mitä kirkkohallitus tulee esittämään. Toukokuuhun 2009 mennessä HeTa-palvelukeskuksesta ei tule aiheutumaan muita kuin suunnittelukustannuksia. Tietojärjestelmähankkeet eivät käynnisty ennen kuin kirkkolainmuutosesitys tulee hyväksyttyä. Olemme myös avanneet kysymyspostin, kysy.hetasta@evl.fi eli sitä kautta myös saa tietoa.


Paluu