Puheenvuoro
Huovinen Pentti
,
edustaja
Otsikko:
Kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen (Kirkkohallituksen esitys 1/2009)
Täysistunto:
Maanantaina 4 päivänä toukokuuta 2009 klo 13.00
Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat edustajatoverit. Tämä on onneton keskustelu, tätä ei täällä pitäisi käydä. Niin kuin edustaja Perttula sanoi, kirkolliskokous on lakia valmisteleva elin ja sen takia pitäisi alusta lähtien pyrkiä siihen, etteivät kirkon viranhaltijat joutuisi tekemään pumaskaa, lakiesitystä, josta heti sanotaan, että kysymyksen asettelu oli väärä. Koska asiasta keskustellaan, niin tässä on muutama tärkeä asia. Ensinnäkin vaalitavan muutosta on perusteltu äänestysaktiivisuudella. En voi ymmärtää, että mikä ero on äänestysaktiivisuudella, kun äänestetään neuvostoja tai valtuustoja ja kirkkoherraa. Tämä on koko kirkon ongelma, tämä äänestysaktiivisuus. Se ei poistu sillä, että vaalitapaa muutetaan toisenlaiseksi kirkkoherran kohdalla. Toiseksi kirkkoherra on merkittävä vallankäyttäjä. Seurakuntaneuvostot ja valtuusto valitaan kansanvaalilla. Miksi tämän kansanvaalilla valittavan elimen puheenjohtajana valittaisiin toisella tavalla kuin tämä elin muutoin valitaan. Tämä ei sovi minun demokraattiseen ajattelutapaani. Kolmanneksi poliittiset toimijat ovat aktiivisia neuvostojen ja valtuustojen vaalissa. Olen nähnyt sen verran poliittista toimintaa ja siinä ollut itsekin mukana, että rupesin heti miettimään, millä tavalla tätä voitaisiin käyttää hyväksi, jotta voitaisiin ajaa poliittisia intriigejä. Varsinkin, jos olisi kaksi vaalitapaa, niin kyllä minä äänestäjänä haluaisin tietää, että onko neuvostoon tai valtuustoon valittava ihminen, onko hän suoran vaalin vai välillisen vaalin kannalta, ennen kuin minä hänet valitsen neuvostoon tai valtuustoon. Eikö tämä ole täysin luonnollinen asia. Jos minä kannatan suoraa vaalitapaa, minä en valitse ihmistä, joka kannattaa välillistä vaalia kirkkoherran vaalin kohdalla. Lisäksi tämä sallisi mielenkiintoisia lehmänkauppa-asioita. Tällä hetkellä poliittinen toiminta ei, niin kuin täällä edellä sanottiin, että valtuuston puheenjohtaja olisi se määräävä toimija vaan suurin poliittinen ryhmä, kun se oikein liittoutuu, pystyy järjestämään tietyt henkilövalinnat tietyllä tavalla. Kunnallispolitiikassa se toimii erittäin hyvin. Siellä kaikki tunnustavat tämän menettelytavan. Tervetuloa sitten puoluepolitikka tai ryhmäpolitiikka myös seurakunnan elimien valintaan, että valitkaa te kirkkoherra, niin me valitsemme kanttorin tai kappalaisen.
Neljäs asia on tämä kelpoisuuskysymys. Täytyy sanoa, että en lainkaan ymmärrä sitä asiaa, millä tavalla kelpoisuus muuttuu toiseksi, jos kapituli sen määrittää. Kapitulin tehtävähän on määrittää onko joku kelpoinen virkaan. Tämä antaa juuri sille elimelle, jonka pitäisikin arvioida tätä, mahdollisuuden arvioida kelpoisuutta. Ehdotuksen mukaan, ainakin minä luen sen täältä niin - ja joka olisi paras asia, kapituli määrittää onko johtamiskokemus riittävää jne. mitä kaikkea kirkkoherralta vaaditaan. Ei se tapahdu siellä seurakuntaneuvostossa, jonne tullaan ja avataan kirjekuoret, kun tullaan kokoukseen ja ruvetaan miettimään sitä asiaa. Kyllä tämä täytyy tapahtua kapitulissa ihan niin kuin nytkin. Olen kyllä sitä mieltä, että kapitulin ehdollepanojärjestys pitäisi poistaa, se selvästi lisäisi demokratian toteutumista, jolloin voitaisiin suoralla kansanvaalilla äänestää sellainen kandidaatti kirkkoherraksi kuin halutaan.
Eli summa sammarum. Kirkkoherranvaali pysyköön suorana kansanvaalina. Ne jotka haluavat olla päättämässä mukana, saavat olla mukaan ja toiseksi vaalisijojen poistaminen on merkittävä uudistus, joka lisää demokratian toteutumista. Kiitos.
Paluu